Suomen Yrittäjät

Yritysten koronatuille risuja ja ruusuja: Yksinyrittäjätuki toimi, kustannustuki epäonnistui

Jaa

Yritysneuvojien mielestä koronatuista parhaiten toimi yksinyrittäjien tuki. Myös yrittäjän työttömyysturvan helpottaminen ja starttirahan pidentäminen saavat kiitosta. Huonoiten toimi Valtiokonttorin jakama kustannustuki. Koronakriisin pitkittyessä yritysneuvojat ohjaisivat tukea työllistämiseen ja kiinteisiin kustannuksiin.

Yritysneuvojien näkemys koronatuista selviää Alueesi korona-apu yrittäjälle -yhteistyöverkoston tekemästä kyselystä. Kysely suunnattiin kehitysyhtiöiden, Uusyrityskeskusten ja kuntien yritysneuvojille, jotka koronakevään aikana palvelivat yrityksiä ja yrittäjiä koronaan liittyvissä kysymyksissä yli 30 000 kertaa.

Yritysneuvojien mielestä yrityksille suunnatut koronatuet olivat tärkeitä, ja ne saatiin käyttöön nopeasti. Kritiikkiä saa kuitenkin tukimuotojen järjestys. Tukea kiinteisiin kustannuksiin olisi tarvittu kiireellisesti ensimmäisenä ja kehittämistukea vasta myöhemmin.

Yksinyrittäjätuelle toivotaan jatkoa

Parhaiten yritysneuvojien mielestä toimi kuntien jakama yksinyrittäjätuki, vaikka tuen kriteerit olivat tiukat: liikevaihtoa piti olla riittävästi ja sen piti alentua 30 prosenttia kustannusrakenteesta riippumatta. Kuitenkin jo 15 prosentin alenema voi johtaa yrittäjän maksuvaikeuksiin. Tiukat kriteerit ovatkin yritysneuvojien mielestä suurin syy siihen, että tukea ei ole haettu niin paljon kuin odotettiin.

Kaksi kolmasosaa yritysneuvojista toivoo, että yksinyrittäjätuen voimassaoloaikaa jatkettaisiin. Perusteena tälle nähdään se, että osaan yrittäjistä koronatilanne vaikuttaa viiveellä ja toisaalta näin voitaisiin varautua myös koronatilanteen mahdolliseen uuteen pahenemiseen. Yritysneuvojat korostivat myös, että jos koronakriisi jatkuu, tukea pitää suunnata työllistämiseen, palkkoihin ja kiinteisiin kustannuksiin, vaikka yleisesti yritysneuvojat pitävät kehittämistyöhön kannustamista hyvänä.

Kehittämistuet nopeita, kustannustuki epäonnistui

Business Finlandin toiminta ja kehittämistuki saavat kiitosta nopeudesta sekä hakulomakkeen selkeydestä. Kritiikkiä keräävät muuttuneet tulkinnat. Ensimmäisenä tukea hakeneet saivat isoja tukia kevyimmin perustein kuin myöhemmin tukea hakeneet. Kokemukset ELY-keskusten kehittämistuesta olivat hyvin samankaltaisia. Kritiikkiä ELY-keskukset saivat päätöksenteon hitaudesta
.
Kustannustuki koettiin yritysneuvojien keskuudessa yleisesti ottaen epäonnistuneeksi. Valtiokonttorin hakumenettely oli selkeä ja helppo, mutta tuen kriteereitä kritisoitiin voimakkaasti. Yritysneuvojien mukaan kustannustuki kohdistui vain suurempiin yrityksiin määrätyillä toimialoilla. Se palveli esimerkiksi isoja työllistäjiä tai korkeaa vuokraa maksavia yrityksiä, eikä sen koettu soveltuvan mikroyrityksille tai pienille ja keskisuurille yrityksille.

Finnveran lainoja ja takauksia ei pidetty sopivana kriisitilanteeseen, eikä niitä yritysneuvojien mielestä tulisi laskea koronatueksi. Lainamuotoinen tuki koettiin ennemminkin aikapommiksi, kun tulevaisuudesta ei ole tietoa.

Yrityspalvelujen ja yhteistyön merkitys korostuivat koronatilanteessa

Yritysneuvojien työssä suurimman haasteen muodostivat eri tukimuotojen muuttuvat ehdot, kriteerit ja ohjeistus. Ne aiheuttivat sekavuutta ja myös eriarvoisuutta yritysten ja yrittäjien välille. Positiivisena yritysneuvojat kokivat sen, että yritysten tietoisuus maksuttomista yrityspalveluista parani ja toisaalta yritysneuvojien kosketuspinta yrittäjiin parani.

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n, Kuntaliiton, Seutukaupunkiverkoston ja Suomen Yrittäjien akuuttiin tarpeeseen luoma yhteistyöverkosto koettiin ensiarvoisen tärkeäksi ja tuloksekkaaksi, ja sen merkitys tulevaisuudelle koettiin suureksi. Verkoston yhteistyön toivottiin jatkuvan ja tiivistyvän myös poikkeustilanteen jälkeen.

Lisätietoja kyselystä

Kysely yritysten korontuista yritysneuvojille toteutettiin Webropol-kyselynä 3.9.–11.9.2020. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkostossa mukana olleiden yritysneuvojien näkemyksiä ja kokemuksia eri tukimuotojen ohjeistuksista, toimivuudesta ja kehitys-tarpeista. Kyselyyn saatiin yhteensä 289 vastausta, joka on 39 prosenttia kohderyhmästä.

Pääkohderyhmänä oli 741 henkilöä, jotka osallistuivat kevään aikana pidettyihin Alueesi korona-apu yrittäjälle -yhteistyöverkoston webinaareihin. Lisäksi kyselyä jaettiin Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n verkostonsa yritysneuvojille lähettämässä uutiskirjeessä.

Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkosto on Suomen Yrittäjien, Kuntaliiton, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n ja Seutukaupunkiverkoston kokoama yhteistyöverkosto, johon kuuluu noin 600 yritysneuvojaa. Verkostossa mukana olevat neuvojat löytyvät täältä.


Lisätiedot:
Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät ja hallituksen puheenjohtaja, Suomen Uusyrityskeskukset ry, puh. 040 056 7925, anssi.kujala @ yrittajat.fi
Jaakko Helenius, toiminnanjohtaja, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry, puh. 0500 498 020, jaakko.helenius @ sekes.fi
Susanna Kallama, toimitusjohtaja, Suomen Uusyrityskeskukset ry, puh. 040 587 2445, susanna.kallama @ uusyrityskeskus.fi
Paavo Laaksonen, projektipäällikkö, Seutukaupunkien yritysverkostot, puh. 040 653 1913, paavo.laaksonen @ suupohja.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Yrittäjät
Suomen Yrittäjät
Mannerheimintie 76 A
00101 HELSINKI

09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2018 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 383 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 58 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät

Työelämägallup: Valtaosa työllisistä olisi tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi YTK:n jäsenmaksun12.10.2020 14:32:00 EESTTiedote

61 prosenttia työllisistä olisi tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi työsuhde-etuna heidän puolestaan jäsenmaksun Yleiseen työttömyyskassaan. - Liian moni on edelleen ilman ansiosidonnaista turvaa. Rohkaisemme työnantajia tarjoamaan tätä työsuhde-etua, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi Työelämägallupin tulosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme