Suomen Pankki

Yritysten lainarahoitus joukkorahoitusalustojen kautta kasvussa

Jaa

Suomessa vertaislaina- ja joukkorahoitusmarkkinoiden kautta välitettiin vuonna 2019 rahoitusta yhteensä noin 330 milj. euron arvosta. [1] Vertaislaina- ja joukkorahoitusmarkkinat ovat jatkaneet kasvuaan Suomessa, erityisesti lainamuotoisessa joukkorahoituksessa.

Ulkomaille suuntautuva vertaislainaus kasvanut

Välitettyjen vertaislainojen määrän kasvu on jatkunut. Vertaislainoja välitettiin kuluttajille yhteensä 160,8 milj. euron arvosta vuonna 2019. Ulkomaille välitettyjen vertaislainojen määrä [2] kasvoi. Vuonna 2019 niitä välitettiin 11,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018. Kotimaahan välitettyjen vertaislainojen arvo pieneni 2 prosentilla ja niitä välitettiin 146,7 milj. euron arvosta vuonna 2019. Vaikka palvelualustojen kautta välitettyjen vertaislainojen määrät ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana, niiden osuus suomalaisten kotitalouksien yhteenlasketusta kulutusluottokannasta [3] on pysynyt vähäisenä, noin 1 prosentissa.

Palvelualustoilla tehtiin yhteensä lähes 38 000 onnistunutta vertaislainakierrosta vuonna 2019. Kotimaiset kuluttajat toteuttivat hieman vähemmän vertaislainauskierroksia vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. Ulkomaille suuntautuvien onnistuneiden vertaislainauskierrosten määrä kuitenkin kasvoi merkittävästi vuonna 2019.

Lainamuotoisen joukkorahoituksen osuus kasvanut

Suomalaiset yritykset saivat rahoitusta 182,5 milj. euron arvosta joukkorahoitusalustojen [4] kautta vuonna 2019. Joukkorahoitus on kasvattanut suosiotaan yritysten rahoituksen lähteenä viime vuosina. Joukkorahoitusalustojen kautta saatu rahoitus oli kuitenkin vain 1 % suhteessa luottolaitoksista nostettuun yrityslainakantaan.

Suomalaisille yrityksille lainamuotoinen on tärkeämpi joukkorahoituksen lähde kuin sijoitusmuotoinen [5]. Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin 124,1 milj. euron arvosta suomalaisille yrityksille vuonna 2019, mikä on kaksinkertainen määrä verrattuna yritysten saamaan sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen. Vuonna 2019 lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin 26 % enemmän kuin vuonna 2018.

Vuonna 2019 suomalaiset yritykset toteuttivat lähes 12 000 onnistunutta lainamuotoista joukkorahoituskierrosta. Onnistuneiden rahoituskierrosten lukumäärä lähes kaksinkertaistui vuoteen 2018 verrattuna. Lainamuotoisen joukkorahoituksen keskimääräinen lainakoko kuitenkin pieneni yhä, mikä johtuu onnistuneiden rahoituskierrosten nopeammasta kasvusta suhteessa saadun lainarahoituksen kokonaismäärään. Keskimääräinen lainakoko oli noin 11 000 euroa vuonna 2019. Lainakokojen pienenemistä selittää erityisesti laskurahoitukseen välitettyjen lainojen yleistyminen.

Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen kautta välitetyn rahoituksen määrä kasvoi hieman vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 58,3 milj. euron arvosta suomalaisille yrityksille vuonna 2019. Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen suosiota yrityksen pääoman lähteenä rajoittavat osaltaan sijoitusten korkea riskitaso, vaikeudet kohdeyritysten arvonmäärityksessä sekä se, ettei sijoituksista ole mahdollista irtautua helposti.

Sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa onnistuneita rahoituskierroksia oli vähemmän kuin lainamuotoisessa, mikä näkyy keskimäärin suurempana saadun rahoituksen kokona. Suomalaiset yritykset saivat keskimäärin 1,2 milj. euron arvosta pääomaa sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen kautta vuonna 2019.

Joukkorahoitusmuodoista vähiten rahoitusta välitetään hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen kautta. Hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen kautta rahoitusta välitettiin 0,8 milj. euron arvosta vuonna 2019, mikä on 8 % enemmän kuin vuonna 2018.

Eri joukkorahoitusmuodoilla välitetyt rahamäärät Suomessa

 

2017, milj. euroa
(12 kk:n muutos)

2018, milj. euroa

(12 kk:n muutos)

2019, milj. euroa

(12 kk:n muutos)

Lainamuotoinen joukkorahoitus

76,0 (64 %)

98,3 (29 %)

124,1 (26 %)

Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus

62,8 (64 %)

58,0 (−8 %)

58,3 (1 %)

Hyödyke- ja vastikemuotoinen joukkorahoitus

1,0 (4 %)

0,7 (−27 %)

0,8 (8 %)

Vertaislainaus kuluttajille

106,9 (67 %)

150,1 (40 %)

146,7 (−2 %)

Yhteensä

246,7 (65 %)

307,2 (24 %)

329,9 (7 %)

* Sisältää kotimaiset rahoituksen hakijat.

Lisätietoja antavat

Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi
Miska Jokinen, puh. 09 183 2122, sähköposti: miska.jokinen(at)bof.fi

Vuosittain ilmestyvä Joukkorahoitus ja vertaislainaus -tiedote on tilattavissa sähköpostiin Suomen Pankin internetsivustolta

 
 
1 Sisältää sijoitus-, laina-, hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen ja vertaislainauksen kuluttajille. Luvussa ovat mukana vain kotimaisten rahoituksen hakijoiden onnistuneet projektit. Luku sisältää myös niin kutsutut ankkuri- ja kanssasijoittajat.
2 Sekä arvo että lukumäärä.
3 Luottolaitoksista nostetut kulutusluotot.
4 Sijoitus- ja lainamuotoinen joukkorahoitus.
5 Suora sijoitus pörssin ulkopuolisen yrityksen osakkeisiin joukkorahoitusalustan kautta.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

ECB extends review of its monetary policy strategy until mid-20212.4.2020 14:00:00 EESTUutinen

ECB press release 2 April 2020 Events to be postponed by six months due to coronavirus pandemic Conclusion of review now expected for mid-2021 The Governing Council of the European Central Bank (ECB) has decided to extend the timeline for the review of its monetary policy strategy. In the current situation, the decision-making bodies and staff of the ECB and the national central banks of the Eurosystem are focusing all their efforts on addressing the challenges posed by the coronavirus pandemic. The conclusion of the strategy review will therefore be postponed from the end of 2020 to mid-2021. Owing to the health measures in place across the European Union, including lockdowns of public spaces and rules prohibiting gatherings in several euro area countries, the listening events of the ECB and the Eurosystem’s national central banks – originally planned for the first half of 2020 – are now intended to take place during the second half of 2020. The annual ECB Forum on Central Banking in

ECB förlänger översynen av sin penningpolitiska strategi till mitten av 20212.4.2020 14:00:00 EESTUutinen

ECB:s pressmeddelande 2 april 2020 Evenemang skjuts fram sex månader p.g.a. coronapandemin Resultatet väntas nu vara färdigställt i mitten av 2021 ECB-rådet (Europeiska centralbankens råd) har beslutat att förlänga tidsplanen för översyn av den penningpolitiska strategin. I nuvarande läge arbetar ECB:s beslutsfattande organ och personal samt de nationella centralbankerna i Eurosystemet med all kraft för att hantera de utmaningar som coronapandemin förorsakar. Därför skjuts färdigställandet av strategiöversynen upp från slutet av 2020 till mitten av 2021. ECB:s och Eurosystemets lyssna-in-event som planerats för första halvåret 2020 ska nu istället hållas under andra halvåret 2020. Detta görs med anledning av de hälsoåtgärder, avspärrningar av offentliga platser och samlingsförbud som vidtagits och beslutats om i flera länder i euroområdet. ECB:s forum för centralbanksverksamhet i Sintra som årligen organiseras har senarelagts till 10–12 november 2020. ECB fortsätter att uppmuntra invån

EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleenarviointi jatkuu vuoden 2021 puoliväliin2.4.2020 14:00:00 EESTUutinen

EKP:n lehdistötiedote 2.4.2020 Koronaviruspandemian vuoksi kaikki tapahtumat järjestetään myöhemmin. Arviointi odotetaan nyt saatavan päätökseen vuoden 2021 puolivälissä. Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on päättänyt pidentää rahapolitiikan strategiansa uudelleenarviointiin varattua aikaa. EKP:n ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien päätöksentekoelimet ja henkilöstö keskittävät tällä hetkellä kaikki voimansa koronaviruspandemiasta aiheutuvien haasteiden ratkaisemiseen. Siksi uudelleenarvioinnin viimeistely on siirretty vuoden 2020 lopusta vuoden 2021 puoliväliin. Euroopan unionissa on terveydellisistä syistä suljettu julkisia tiloja, ja useissa euroalueen maissa on voimassa kokoontumiskielto, joten myös EKP:n ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien järjestämät kuuntelutilaisuudet siirtyvät vuoden 2020 alkupuolelta sen jälkipuoliskolle. Sintrassa järjestettävän EKP:n vuotuisen keskuspankkifoorumin ajankohta on siirretty marraskuulle, eli se on tarkoitus järjestää 1

Bank of Finland lowers the threshold on credit claims for domestic usage1.4.2020 14:30:00 EESTUutinen

Update 1 April 2020 Bank of Finland rules for counterparties and customers: Bank of Finland lowers the threshold on credit claims for domestic usage The Bank of Finland has decided to lower the applied minimum size threshold on credit claims for domestic usage to 25 000 euros. Credit claims must meet this threshold at the time of their submission as collateral. This change will take effect immediately. For further information, please contact Head of Division Marjaana Hohti, tel. +358 9 183 2265 and Senior Financial Economist Katri Järvinen, tel. +358 9 183 2215. Bank of Finland rules for counterparties and customers

Suomen Pankin säännöt vastapuolille ja asiakkaille1.4.2020 14:30:00 EESTUutinen

Sääntöpäivitys 1.4.2020 Suomen Pankki laskee lainasaamisten vähimmäiskokoa kotimaisessa vakuuskäytössä Suomen Pankki on päättänyt laskea soveltamaansa vähimmäiskokoa kotimaisessa vakuuskäytössä oleville lainasaamisille 25 000 euroon. Lainasaamisten on täytettävä vähimmäiskoon vaatimus sillä hetkellä, kun ne toimitetaan vakuudeksi. Muutos astuu voimaan välittömästi. Lisätietoja antavat toimistopäällikkö Marjaana Hohti, puh. 09 183 2265, ja vanhempi rahoitusekonomisti Katri Järvinen, puh. 09 183 2215.

Asuntolainakanta kasvoi yhä nopeasti helmikuussa 202031.3.2020 13:00:00 EESTTiedote

Helmikuun 2020 lopussa luottolaitosten myöntämien euromääräisten asuntolainojen kanta oli 100,5 mrd. euroa (suomalaisille kotitalouksille myöntämien 99,8 mrd. euroa). Lainakannan keskikorko oli 0,89 %. Asuntolainakannan vuosikasvu oli pitkään kahden prosentin tuntumassa. Viimeisen vuoden aikana kasvu on nopeutunut, ja se oli 2,8 % helmikuun 2020 lopussa. Edellisen kerran lainakanta kasvoi tätä nopeammin syyskuussa 2013.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme