Yritysten lainarahoitus joukkorahoitusalustojen kautta kasvussa

Ulkomaille suuntautuva vertaislainaus kasvanut
Välitettyjen vertaislainojen määrän kasvu on jatkunut. Vertaislainoja välitettiin kuluttajille yhteensä 160,8 milj. euron arvosta vuonna 2019. Ulkomaille välitettyjen vertaislainojen määrä [2] kasvoi. Vuonna 2019 niitä välitettiin 11,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018. Kotimaahan välitettyjen vertaislainojen arvo pieneni 2 prosentilla ja niitä välitettiin 146,7 milj. euron arvosta vuonna 2019. Vaikka palvelualustojen kautta välitettyjen vertaislainojen määrät ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana, niiden osuus suomalaisten kotitalouksien yhteenlasketusta kulutusluottokannasta [3] on pysynyt vähäisenä, noin 1 prosentissa.
Palvelualustoilla tehtiin yhteensä lähes 38 000 onnistunutta vertaislainakierrosta vuonna 2019. Kotimaiset kuluttajat toteuttivat hieman vähemmän vertaislainauskierroksia vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. Ulkomaille suuntautuvien onnistuneiden vertaislainauskierrosten määrä kuitenkin kasvoi merkittävästi vuonna 2019.
Lainamuotoisen joukkorahoituksen osuus kasvanut
Suomalaiset yritykset saivat rahoitusta 182,5 milj. euron arvosta joukkorahoitusalustojen [4] kautta vuonna 2019. Joukkorahoitus on kasvattanut suosiotaan yritysten rahoituksen lähteenä viime vuosina. Joukkorahoitusalustojen kautta saatu rahoitus oli kuitenkin vain 1 % suhteessa luottolaitoksista nostettuun yrityslainakantaan.
Suomalaisille yrityksille lainamuotoinen on tärkeämpi joukkorahoituksen lähde kuin sijoitusmuotoinen [5]. Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin 124,1 milj. euron arvosta suomalaisille yrityksille vuonna 2019, mikä on kaksinkertainen määrä verrattuna yritysten saamaan sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen. Vuonna 2019 lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin 26 % enemmän kuin vuonna 2018.
Vuonna 2019 suomalaiset yritykset toteuttivat lähes 12 000 onnistunutta lainamuotoista joukkorahoituskierrosta. Onnistuneiden rahoituskierrosten lukumäärä lähes kaksinkertaistui vuoteen 2018 verrattuna. Lainamuotoisen joukkorahoituksen keskimääräinen lainakoko kuitenkin pieneni yhä, mikä johtuu onnistuneiden rahoituskierrosten nopeammasta kasvusta suhteessa saadun lainarahoituksen kokonaismäärään. Keskimääräinen lainakoko oli noin 11 000 euroa vuonna 2019. Lainakokojen pienenemistä selittää erityisesti laskurahoitukseen välitettyjen lainojen yleistyminen.
Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen kautta välitetyn rahoituksen määrä kasvoi hieman vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 58,3 milj. euron arvosta suomalaisille yrityksille vuonna 2019. Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen suosiota yrityksen pääoman lähteenä rajoittavat osaltaan sijoitusten korkea riskitaso, vaikeudet kohdeyritysten arvonmäärityksessä sekä se, ettei sijoituksista ole mahdollista irtautua helposti.
Sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa onnistuneita rahoituskierroksia oli vähemmän kuin lainamuotoisessa, mikä näkyy keskimäärin suurempana saadun rahoituksen kokona. Suomalaiset yritykset saivat keskimäärin 1,2 milj. euron arvosta pääomaa sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen kautta vuonna 2019.
Joukkorahoitusmuodoista vähiten rahoitusta välitetään hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen kautta. Hyödyke- ja vastikemuotoisen joukkorahoituksen kautta rahoitusta välitettiin 0,8 milj. euron arvosta vuonna 2019, mikä on 8 % enemmän kuin vuonna 2018.
Eri joukkorahoitusmuodoilla välitetyt rahamäärät Suomessa
2017, milj. euroa |
2018, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2019, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
|
Lainamuotoinen joukkorahoitus |
76,0 (64 %) |
98,3 (29 %) |
124,1 (26 %) |
Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus |
62,8 (64 %) |
58,0 (−8 %) |
58,3 (1 %) |
Hyödyke- ja vastikemuotoinen joukkorahoitus |
1,0 (4 %) |
0,7 (−27 %) |
0,8 (8 %) |
Vertaislainaus kuluttajille |
106,9 (67 %) |
150,1 (40 %) |
146,7 (−2 %) |
Yhteensä |
246,7 (65 %) |
307,2 (24 %) |
329,9 (7 %) |
Lisätietoja antavat
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi
Miska Jokinen, puh. 09 183 2122, sähköposti: miska.jokinen(at)bof.fi
2 Sekä arvo että lukumäärä.
3 Luottolaitoksista nostetut kulutusluotot.4 Sijoitus- ja lainamuotoinen joukkorahoitus.
5 Suora sijoitus pörssin ulkopuolisen yrityksen osakkeisiin joukkorahoitusalustan kautta.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut11.9.2025 15:20:05 EEST | Beslut
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä11.9.2025 15:20:05 EEST | Päätös
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 12.9.2025 rahapolitiikasta ja euroalueen talouden näkymistä5.9.2025 11:23:15 EEST | Kutsu
Mitkä ovat euroalueen talouden näkymät tuoreiden rahapoliittisten päätösten valossa? Miltä inflaatio näyttää? Millä tavalla geopoliittinen tilanne vaikuttaa Euroopan talouskasvuun ja työllisyyteen? Millainen vaikutus puolustusmenojen kasvulla on talouteen?
Det totala värdet av kontaktlösa betalningar större än kortbetalningarna med chip i april-juni 20254.9.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Under andra kvartalet 2025 gjordes med finländska betalkort sammanlagt 652 miljoner kortbetalningar, vilket var 3 % fler kortbetalningar än vid motsvarande tid ett år tidigare. Det totala värdet av de kontaktlösa betalningarna ökade från året innan med 23 %.
Lähimaksujen kokonaisarvo sirulla tehtyjä korttimaksuja suurempi huhti-kesäkuussa 20254.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 652 milj. korttimaksua, mikä oli 3 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lähimaksujen kokonaisarvo kasvoi edellisvuodesta 23 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme