Yritysten menestys ruokkii kuntien hyvinvointia
8.6.2021 08:50:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Ruuhkamaksut mahdollistavan lainsäädännön valmistelu on alkamassa kuluvan vuoden aikana. Mahdollinen ruuhkamaksu olisi ylimääräinen alueellinen vero, joka kohtelisi yrityksiä ja asukkaita epätasa-arvoisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa fossiilittoman liikenteen tiekartassa ruuhkamaksut on listattu yhtenä päästöjä vähentävänä keinona, mutta niiden päästövähennysvaikutus on arvioitu vähäiseksi. Päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa on keskityttävä tehokkaampiin ja alueellisesti tasa-arvoisempiin keinoihin.
Kehyskuntien asukkaista peräti 42 prosentin työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella. Kaikkien kuntien alueilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä, joten työhön pääsy omalla autolla on ainoa mahdollisuus. Varsinkin pienituloiset ja vuorotyötä tekevät työntekijät olisivat mahdollisen ruuhkamaksujärjestelmän suurimpia kärsijöitä. Ruuhkamaksu vaikuttaisi epäedullisemmin bussiyhteyksien varassa oleviin alueisiin. Sujuva liikenne vaikuttaa myös kovenevaan kilpailuun osaavan työvoiman saatavuudesta.
Helsingin seudun kauppakamarin Keski-Uudenmaan yksikön hallituksen puheenjohtaja Ilmari Sjöblom sanoo, että ruuhkamaksut jarruttaisivat KUUMA-seudun elinkeinoelämän kasvua.
”Sitowisen tekemän selvityksen mukaan ruuhkamaksut aiheuttaisivat hankaluuksia esimerkiksi pienikatteiselle palvelutyölle, jossa joudutaan liikkumaan autolla päivän aikana paikasta toiseen, mutta jossa ruuhkamaksujen kustannuksia ei voi täysimääräisesti sisällyttää palveluhintoihin. Lisäksi maksut kuormittaisivat erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevien taloutta. Työmatkakustannusten lisäämisen sijaan ihmisiä tulisi houkutella joukkoliikenteen käyttäjiksi parantamalla liityntäpysäköintimahdollisuuksia”, Sjöblom korostaa.
Kasvu rakentuu yhteistyössä yritysten kanssa
Tulevilla valtuutetuilla on edessään taloudellisten ratkaisujen etsiminen, kun soteuudistus astuu voimaan ja siirtää kuntien resursseista noin puolet uusien hyvinvointialueiden käytettäviksi. Rakenteellisilta ratkaisuilta ei voida välttyä. Kunnilla on tärkeä rooli vetovoimaisuuden, osaamisen ja yritysten toimintaedellytysten edistämisessä.
”Keski-Uudenmaan elinvoimaisuus turvataan ja sitä parannetaan yhdessä yritysten kanssa, jotka työllistävät, tilittävät veroja ja investoivat uuteen. Yritysten hyvinvointi luo edellytykset koko alueen hyvinvoinnille ja yritysmyönteisen asenneilmapiirin merkitys päivittäisessä kunnallisessa päätöksenteossa on tärkeää”, sanoo Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikön hallituksen varapuheenjohtaja Raija Ruhanen.
”Kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttaa sen houkuttelevuus niin yritysten kuin kuntalaistenkin näkökulmasta. Toimivat liikenneyhteydet ja yrityksille myönteinen ilmapiiri lisäävät kunnan houkuttelevuutta. Tulevien valtuutettujen on huolehdittava Keski-Uudenmaan vetovoimasta ja varmistettava alueen yrityksille jatkossakin kilpailukykyiset toimintaedellytykset”, Sjöblom painottaa.
Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikkö parantaa alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osana Helsingin seudun kauppakamaria ja tukee alueen kuntien ja kaupunkien toimenpiteitä kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiseksi.
Kuntavaalit järjestetään 13.6.2021 ja ennakkoäänestys päättyy 8.6.2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Vataja, Helsingin seudun kauppakamari, johtava asiantuntija, p. 040 536 0954, riikka.vataja@chamber.fi
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, p. 046 878 7540, tiina.tikander@chamber.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Ennakointikamari: Yhä useampi ammattiin valmistunut jatkaa ammattikorkeakouluun Uudellamaalla24.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus Uudellamaalla ammattikorkeakoulussa aloittaneista on kasvanut selvästi. 42 prosenttia ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista Uudellamaalla oli suorittanut ammatillisen tutkinnon vuonna 2024. Vielä vuonna 2010 osuus oli 31 prosenttia. Myös ammattikorkeakouluun hakevissa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on 2010-luvulla kasvanut selvästi. Uudellamaalla ammatillisen tutkinnon suorittaneet valmistuvat ammattikorkeakoulusta useammin kuin opiskelijat yleensä. ”Uudenmaan tilastot osoittavat, että ammatillinen koulutus on toimiva väylä korkeakouluun. Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut syventää osaamistaan ammattikorkeakoulussa”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari arvioi kaksi kertaa vuodessa opiskelu- ja työllisyystilannetta Uudellamaalla. Opiskelutiedot perustuvat Opetushallituksen Vipunen-tilastopalveluun.
Helsingin seudun kauppakamarin 56 ratkaisuehdotusta Uudenmaan talouden edistämiseksi10.6.2026 13:31:14 EEST | Tiedote
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta – kun Helsingin seutu kasvaa, kasvavat koko Suomen verotulot, työpaikat ja hyvinvointi. Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–2031 kattavat osaavan työvoiman, kaavoituksen ja liikenteen, yritysten uudistumisen sekä EU-politiikan. Osaajat ovat kasvun edellytys: opiskelupaikkoja tulee kohdentaa Uudellemaalle sen osuuden mukaisesti, saatavuusharkintamalli on uudistettava. Valtion on hoidettava osuutensa Uudenmaan liikenneinvestoinneista. Kasvua yrityksille Viron veromallista ja Kanadan teknologian siirtokeskusmallista oppien. Suomen on osattava käyttää EU-rahoitusta ja kohdistettava sitä voimakkaammin Uudenmaan alueelle.
Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta29.4.2026 13:18:17 EEST | Tiedote
”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten31.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme