Ystävä vai vihollinen? Elimistön puolustusjärjestelmä toimii yhdessä verisyöpäsolujen kanssa
Harvinaisessa verisyövässä elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää itseään vastaan, selvisi Helsingin yliopiston tutkimusryhmän johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Hoidon täytyisi siksi kohdistua myös puolustusjärjestelmään, ei pelkästään syöpäsoluihin.

Tuoreimman kansainvälisen arvion mukaan joka toinen tulee sairastumaan syöpään elämänsä aikana. Myös ennen harvinaiset syöpätyypit, kuten verisyövät, yleistyvät väestössä. Harvinaisten syöpien tutkiminen on tärkeää niistä kärsivien potilaiden hoitojen parantamiseksi, mutta myös siksi, että niiden avulla voidaan ymmärtää muiden syöpien haavoittuvuuksia.
Yksi harvinainen verisyöpätyyppi on suurten granulaaristen lymfosyyttien leukemia (LGL-leukemia), jossa kehon omat puolustussolut, T-solut, synnyttävät syöpäsolukkoa. LGL-leukemia johtaa harvoin kuolemaan, mutta aiheuttaa potilaalle useita kroonisia oireita, kuten korostuneen infektioriskin, anemiaa ja nivelkipuja.
Oireiden ajatellaan johtuvan siitä, että LGL-syöpäsolut hyökkäävät elimistön omia kudoksia vastaan. LGL-leukemia muistuttaakin autoimmuunisairauksia. Nykyiset hoidot eivät yleensä paranna tautia, ja potilaiden oireet palaavat nopeasti.
– Tutkimusryhmämme osoitti 10 vuotta sitten, että LGL-syöpäsoluissa on tyypillisesti mutaatio STAT3-geenissä. Tätä löydöstä käytetään nyt maailmanlaajuisesti potilaiden sairauden toteamisessa, kertoo translationaalisen hematologian professori Satu Mustjoki Helsingin yliopistosta.
– Tähän asti on tutkittu pääasiassa näitä LGL-syöpäsoluja, mutta mietimme, voisivatko myös potilaan puolustusjärjestelmän muut solut olla osallisena sairaudessa, sanoo lääkäri ja väitöskirjatutkija Jani Huuhtanen Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.
Tutkimusteknologia ja -aineistot avainasemassa
Normaalien puolustusjärjestelmän solujen erottaminen verisyöpäsoluista perinteisin menetelmin on osoittautunut tutkijoiden mukaan äärimmäisen hankalaksi, koska esimerkiksi LGL-leukemiassa syöpäsolut muistuttavat hyvin läheisesti normaaleja veren T-soluja.
Uudet yksisoluteknologiat ovat mahdollistaneet läpimurron, jonka avulla tutkijoiden on ollut mahdollista tarkastella yksittäisiä soluja kerrallaan. Näiden tekniikoiden avulla syöpäsolut on ensimmäisen kerran kyetty tunnistamaan normaaleista T-soluista ja vertailemaan niitä keskenään.
– Yksisoluteknologiat avaavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tutkimukselle, kertoo immunologian dosentti Tiina Kelkka Helsingin yliopistosta.
– Mutta lisäksi tarvitsimme tarpeeksi laajan tutkimusaineiston, jonka kerääminen harvinaisissa sairauksissa on hankalaa. Tutkimusryhmämme kansainvälisen verkoston avulla onnistuimme yhdistämään lähes 200 LGL-leukemiapotilaan näytteet Suomesta, Saksasta, Italiasta, Yhdysvalloista ja Japanista, hän jatkaa.
Katse puolustusjärjestelmään ja kohti uusia hoitoja
Laajalla aineistolla tehty tutkimus osoitti ryhmän olettamuksen oikeaksi: LGL-leukemiassa koko elimistön puolustusjärjestelmä, ei pelkästään LGL-syöpäsolut, on selkeästi erilainen toisiin syöpiin verrattuna.
– LGL-leukemiaa sairastavilla potilailla puolustusjärjestelmä toimii ylikierroksilla ja kannustaa syöpäsoluja jatkamaan lisääntymistään tarjoten edullisen kasvuympäristön, selittää väitöskirjatutkija Dipabarna Bhattacharya Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen löydösten valossa LGL-leukemian hoitojen tulisi tähdätä koko puolustusjärjestelmän - ei vain syöpäsolujen - hillitsemiseen, jotta potilaiden elämänlaatua voitaisiin parantaa.
– Uskomme, että vastaavia löydöksiä tullaan tekemään myös muissa syövissä. Tarkoituksenamme onkin selvittää samoilla tekniikoilla puolustusjärjestelmän roolia myös muissa syövissä, Jani Huuhtanen kertoo.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Communications -julkaisusarjassa. Alkuperäinen artikkeli: Huuhtanen, J., Bhattacharya, D., Lönnberg, T. et al. Single-cell characterization of leukemic and non-leukemic immune repertoires in CD8+ T-cell large granular lymphocytic leukemia. Nat Commun 13, 1981 (2022). https://doi.org/10.1038/s41467-022-29173-z.
Lisätietoja
LL Jani Huuhtanen, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto
+358 50 4350 191
Professori Satu Mustjoki, Helsingin ylipisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu lääketieteellisen tiedekunnan Kunniatohtorisymposiumiin24.5.2022 12:10:42 EEST | Kutsu
Tervetuloa lääketieteellisen tiedekunnan järjestämään Kunniatohtorisymposiumiin keskiviikkona 8.6.2022 Biomedicum 1:n Luentosali 1:een. Kaikille avoimen tilaisuuden kielenä on englanti. Symposium järjestetään osana tiedekunnan XV tohtoripromootiota, ja sen puhujina ovat tiedekunnan kutsumat 10 kunniatohtoria. Yksityiskohtaisen ohjelman sekä kansainvälisen puhujakaartin esittelyn löydät oheisesta ohjelmasta. Tutustu myös lääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootion verkkosivuihin
Parisuhdeväkivallan uhrit jäävät usein vaille apua päivystyskäynnin jälkeen24.5.2022 10:13:50 EEST | Tiedote
Elisa Hackenbergin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin parisuhdeväkivallan aiheuttamista vammoista johtuvia päivystyskäyntejä Helsingin tapaturmapäivystyksissä. Vain pieni osa uhreista ohjattiin päivystyksestä tukipalvelun piiriin.
”Pojat ovat poikia” -letkautukset eivät saa tukea tutkimuksesta24.5.2022 08:28:07 EEST | Tiedote
Läpikotaisin tyttömäisiä tyttöjä tai poikamaisia poikia ei juuri ole, osoittaa tuore Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkimus. Siinä tarkastellaan suomalaisten, peruskoulunsa päättävien nuorten tyttö- ja poikamaisuutta.
Elinikäinen painonhallinta – kuinka siinä voi onnistua?24.5.2022 07:15:00 EEST | Tiedote
ETM Anu Joen väitöstutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan nähdä ja ymmärtää painonhallintaa. Hänen tutkimuksessaan se näyttäytyy elämäntyylinä, joka on kehittynyt läpi elämänkulun ja joka ei vaadi äärimmäisiä kuntokuureja tai paastoamista, vaan on nautittava tapa elää ja pitää itsestä huolta.
Unettomuus keski-iässä voi näkyä muistiongelmina eläkeiässä20.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Pitkäkestoiset unettomuusoireet aiheuttavat tutkimuksen mukaan riskin aivojen tiedonkäsittelyn heikkenemiselle myöhemmin. Siksi unettomuutta kannattaa hoitaa ajoissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme