
Amnesty: Iran kovensi otteitaan naisten oikeuksia puolustavia aktivisteja vastaan
10.8.2016 03:01:00 EEST | Amnesty International | Tiedote
Amnestyn keräämien tietojen mukaan Iranin vallankumouskaarti on ottanut kymmeniä naisten oikeuksia puolustavia aktivisteja kiinni pitkiin kuulusteluihin sitten tammikuun 2016. Aktivisteja on uhattu vankeudella kansalliseen turvallisuuteen liittyvien syytteiden nojalla. Monet aktivisteista olivat mukana kampanjassa, jonka tavoitteena oli kasvattaa naisparlamentaarikkojen määrää helmikuussa 2016 järjestetyissä parlamenttivaaleissa.
”On häpeällistä, että iranilaiset viranomaiset kohtelevat valtion vihollisina aktivisteja, jotka ajavat naisille tasa-arvoista edustusta päätöksentekoon. Sukupuolten tasa-arvon puolesta puhuminen ei ole rikos. Me vaadimme välittömästi loppua kasvavalle painostukselle. Tämä on jälleen uusi takaisku naisten oikeuksille Iranissa”, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tanja Noponen Amnestyn Suomen osastosta sanoo.
Naisille ei ole perusteltu, miksi heidät kutsutaan kuulusteltaviksi. Kuulusteluhuoneessa heitä on kuitenkin pommitettu syytöksillä vakoilusta sekä juonittelusta Iranin islamilaisen tasavallan kaatamista tavoittelevien ulkomaisten toimijoiden kanssa. Kuulustelutilanteissa vallankumouskaartin edustajat ovat solvanneet naisia muun muassa sukupuoleen liittyvillä loukkauksilla. Aktivistit eivät ole saaneet tuoda asianajajiaan mukaan kuulusteluihin, jotka ovat kestäneet joissakin tapauksissa kahdeksan tuntia.
”Sen sijaan, että Iran puuttuisi räikeisiin ongelmiin naisten oikeuksissa, viranomaiset valinneet jälleen kerran painostamisen sekä naisten oikeuksien puolesta kamppailevien aktivistien syyttämisen ’länsimaiden juonien’ toteuttamisesta”, Noponen sanoo.
Feministisivusto vaiennettiin, naisten oikeuksia käsittelevä lehti lopetti toiminnan
Amnestyn tietojen mukaan kuulustelut keskittyivät erityisesti kahteen projektiin. Toinen niistä oli Feministinen koulu - verkkosivusto, jossa jaetaan tietoa muun muassa feministisistä teorioista ja käytännöistä sekä naisten oikeuksista Iranissa ja maailmalla. Toinen hanke on vuoden 2015 puolella alkanut kampanja, jonka tavoitteena oli saada naisille tasa-arvoisempi edustus Iranin parlamenttiin helmikuun 2016 vaaleissa.
Molemmissa hankkeissa mukana olleita aktivisteja on painostettu lopettamaan toiminta ja harjoittamaan itsesensuuria. Parlamenttivaaleihin liittyneen kampanjan viimeisessä lausunnossa iloittiin kampanjan merkityksestä naisehdokkaiden määrän viisinkertaistamisessa, nostettiin esille vaatimuksia naisten tasa-arvon saavuttamiseksi sekä listattiin ehdokkaita, jotka ovat aiemmin tehneet seksistisiä ulostuloja. Tämä herätti turvallisuusviranomaisissa suuttumusta, joka on johtanut pitkitettyihin kuulusteluihin, uhkailuun sekä kansalliseen turvallisuuteen liittyviin syytteisiin kampanjointiin osallistuneita aktivisteja vastaan. Feministinen koulu -sivustoa ei ole päivitetty helmikuun 2016 jälkeen.
Uusin painostuksen kohteeksi joutunut taho on naisten oikeuksia käsittelevä aikakauslehti Zanan-e Emrooz (Tämän päivän naiset). Lehti ilmoitti lopettavansa toimintansa 26. heinäkuuta.
Professori Homa Hoodfaria on pidetty vankina kesän alusta
Yksi rajuimmista painostustapauksista hiljattain on ollut kanadalais-iranilaisen antropologian professorin Homa Hoodfarin mielivaltainen pidätys. Hoodfar on tunnettu vuosikymmeniä jatkuneesta työstään naiskysymysten parissa. Hänet pidätettiin 6. kesäkuuta, eikä Hoodfar ole saanut pitää yhteyttä juuri keneenkään sen jälkeen. Häntä pidetään tällä hetkellä Evinin vankilassa Teheranissa.
Hoodfar osallistui Women Living Under Muslim Laws -verkoston (WLUML) toimintaan. Verkoston tarkoitus on tukea tasa-arvon puolesta työtä tekeviä naisia muslimimaissa- ja yhteisöissä. Teheranin yleinen syyttäjä sanoi haastattelussa 24. heinäkuuta, että Hoodfarin ”rikostapaus” liittyy hänen sekaantumiseensa feminismiin ja kansallisen turvallisuuden loukkauksiin.
Aiemmin Iranin vallankumouskaarti oli väittänyt mediassa, että Hoodfar olisi agentti, joka oli mukana feministisen verkoston rakentamiseen liittyvässä operaatiossa ja että, kampanja naisten edustuksesta parlamentissa olisi hänen viimeisin projektinsa. Samoissa artikkeleissa väitettiin, että WLUML-verkostoon liittyvä työ naisten ruumiillisen itsemääräämisoikeuden ja tasa-arvon puolesta ”häiritsi yleistä järjestystä” sekä tällaisten sosiaalisten ja kulttuuristen muutosten ajamisen raivaavan tilaa ”pehmeälle kumoukselle”.
”On tyrmistyttävää, että iranilaiset viranomaiset rinnastavat Hoodfarin arvokkaan työn feminismin ja naisten oikeuksien parissa kansalliseen turvallisuuteen liittyviin rikoksiin. Nämä tapaukset korostavat, miten pitkälle Iranin viranomaiset ovat valmiita menemään hiljentääkseen ne, jotka uskaltavat kyseenalaistaan valtion luoman syrjinnän”, Noponen sanoo. ”Hoodfar on vapautettava välittömästi ja ilman ehtoja. Samalla muiden aktivistien painostus on lopetettava.”
Kymmenettuhannet Amnestyn jäsenet ja tukijat ovat vaatineet Hoodfarin vapauttamista. Hän on mielipidevanki, joka on vankeudessa käytettyään rauhanomaisesti oikeuttaan ilmaisunvapauteen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja Noponen
sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
p. 050 378 6458
tanja.noponen@amnesty.fi
Aishi Zidan
tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
aishi.zidan@amnesty.fi
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.
Amnesty International