Oulun yliopisto

Väitös: Linnut käyttävät monimuotoista informaatiota elinympäristön valinnassa

Jaa

Väitöstutkimuksessa on selvitetty lintujen kykyä kerätä tietoa ympäristön laadusta ja soveltaa sitä pesimäpaikan valinnassa.

Jere Tolvanen
Jere Tolvanen

Eläimet elävät ympäristössä, jossa resurssit ja uhat vaihtelevat ajallisesti ja alueellisesti. Tämä vaihtelu aiheuttaa epävarmuutta eläinten päätöksentekoon, kuten pesimäpaikan valintaan. Hyödyllisten päätösten tekoa voi edesauttaa keräämällä tietoa ympäristön laadusta itsenäisesti tai seuraamalla muiden yksilöiden käytöstä ja menestystä.

Ensimmäisessä kokeessa havaittiin, että pesäloisen (käki) isäntälajit voivat käyttää käkien ääntelyä vihjeenä alueellisesta loisintauhasta ja siten välttää korkean uhan alueita pesimäpaikan valinnassa.

Toisessa kokeessa havaittiin kirjosieppojen keräävän tietoa pesäpetouhasta toisen lajin pesätuhojen kautta, kykenevän yhdistämään tiedon erilliseen pesäpaikan ominaisuuteen ja käyttämään tätä assosiaatiota omassa pesäpaikan valinnassa. Kuitenkin vain nuoret naaraat, jotka tekivät valintansa nopeasti, käyttivät kyseistä informaatiota valinnassaan.

Kolmannessa kokeessa kirjosieppojen havaittiin keräävän tietoa ympäristön laadusta pesinnän jälkeen vanhojen pesäsisältöjen avulla. Kyseisen tiedon käyttö pesimäpaikan valinnassa seuraavana keväänä vaihteli lintujen sukupuolen ja iän suhteen ja myös alueellisesti. Osa linnuista yhdisti pesimäpaikan valinnassaan aikaisempaa, pesinnän jälkeen kerättyä tietoa ja keväällä saatavilla olevaa informaatiota.

Väitöstyössä tutkittiin lisäksi pesimäpaikan valintaan liittyvän informaation käytön geneettistä periytyvyyttä sukupolvelta toiselle. Geneettinen analyysi viittasi pesimäpaikan valintaan liittyvän informaation käytön alhaiseen geneettisen variaation määrään ja siten alhaiseen geneettiseen periytyvyyteen sepelsiepolla.

Väitöstutkimus perustuu kokeellisiin ja havaintoaineistoihin eläinten luonnollisissa elinympäristöissä. Havainnot auttavat ymmärtämään pesälois-isäntä -rinnakkaisevoluutiota, lajien välisiä vuorovaikutuksia, lajiyhteisöjen toimintaa ja evoluutiota. Yksilöiden välinen vaihtelu informaation käytössä näyttää olevan yleistä, ja lisätutkimuksia tarvitaan.

----

Filosofian maisteri Jere Tolvanen väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa 18.5.2018. Eläinekologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Informed habitat choice in the heterogeneous world: ecological implications and evolutionary potential (Informaation käyttö eläinten elinympäristön valinnassa: ekologinen merkitys ja evolutiivinen potentiaali). Vastaväittäjänä toimii tohtori Damien Farine Konstanzin yliopistosta ja kustoksena dosentti Seppo Rytkönen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään Linnanmaalla Arina-salissa (TA105) klo 12 alkaen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yhteystiedot: FM Jere Tolvanen, puh. 0294 48 1221, sähköposti: Jere.Tolvanen@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, puh. 0294 48 4091, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Jere Tolvanen
Jere Tolvanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Sanojen virheelliset muodot yli 3-vuotiaiden puheessa voivat viitata puhehäiriöön16.9.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Puheen kehityksen edetessä tyypillisesti jo 3-vuotiaat lapset sanovat sanat suhteellisen tarkasti samalla tavalla puhekerrasta toiseen. Vaikka puheessa olisi vaihtelua, he pystyvät usein tuottamaan sanasta myös oikean muodon. Jos 3-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten puheessa esiintyy runsaasti sanavaihtelua eli he käyttävät samasta sanasta vain erilaisia virheellisiä muotoja, se voi viitata puhehäiriöön.

Terveyttä edistävän kaupunkisuunnittelun tutkimukselle merkittävä rahoitus16.9.2021 11:10:00 EEST | Tiedote

Kaupunkiympäristöjen roolia ja kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia tartuntatautien ennaltaehkäisyssä ja pandemioiden torjunnassa tutkivalle konsortiolle on myönnetty merkittävä strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS-ohjelmarahoitus, yhteensä 3 681 600 euroa. Monitieteinen Resistant Cities. Urban Planning as Means for Pandemic Prevention -hanke yhdistää ja hyödyntää ympäristötutkimuksen, ympäristöterveyden, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen, kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta.

Istumisen vähentäminen ja kevyt liikunta pienentävät vyötärölihavan ikääntyneen diabetesriskiä9.9.2021 08:45:00 EEST | Tiedote

Vyötärönympäryksellä voi olla vaikutusta siihen, millainen liikunta parantaa tehokkaimmin ikäihmisen sokeriaineenvaihduntaa ja pienentää siten diabeteksen riskiä. Uusi tutkimus osoittaa, että vyötärölihavilla ikääntyneillä erityisesti kevyempi liikunta ja istumisen vähentäminen ovat yhteydessä parempaan sokeriaineenvaihduntaan. Sen sijaan hoikkien ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaa edistää parhaiten raskaampi liikunta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme