Oulun yliopisto

Väitös: Linnut käyttävät monimuotoista informaatiota elinympäristön valinnassa

Jaa

Väitöstutkimuksessa on selvitetty lintujen kykyä kerätä tietoa ympäristön laadusta ja soveltaa sitä pesimäpaikan valinnassa.

Jere Tolvanen
Jere Tolvanen

Eläimet elävät ympäristössä, jossa resurssit ja uhat vaihtelevat ajallisesti ja alueellisesti. Tämä vaihtelu aiheuttaa epävarmuutta eläinten päätöksentekoon, kuten pesimäpaikan valintaan. Hyödyllisten päätösten tekoa voi edesauttaa keräämällä tietoa ympäristön laadusta itsenäisesti tai seuraamalla muiden yksilöiden käytöstä ja menestystä.

Ensimmäisessä kokeessa havaittiin, että pesäloisen (käki) isäntälajit voivat käyttää käkien ääntelyä vihjeenä alueellisesta loisintauhasta ja siten välttää korkean uhan alueita pesimäpaikan valinnassa.

Toisessa kokeessa havaittiin kirjosieppojen keräävän tietoa pesäpetouhasta toisen lajin pesätuhojen kautta, kykenevän yhdistämään tiedon erilliseen pesäpaikan ominaisuuteen ja käyttämään tätä assosiaatiota omassa pesäpaikan valinnassa. Kuitenkin vain nuoret naaraat, jotka tekivät valintansa nopeasti, käyttivät kyseistä informaatiota valinnassaan.

Kolmannessa kokeessa kirjosieppojen havaittiin keräävän tietoa ympäristön laadusta pesinnän jälkeen vanhojen pesäsisältöjen avulla. Kyseisen tiedon käyttö pesimäpaikan valinnassa seuraavana keväänä vaihteli lintujen sukupuolen ja iän suhteen ja myös alueellisesti. Osa linnuista yhdisti pesimäpaikan valinnassaan aikaisempaa, pesinnän jälkeen kerättyä tietoa ja keväällä saatavilla olevaa informaatiota.

Väitöstyössä tutkittiin lisäksi pesimäpaikan valintaan liittyvän informaation käytön geneettistä periytyvyyttä sukupolvelta toiselle. Geneettinen analyysi viittasi pesimäpaikan valintaan liittyvän informaation käytön alhaiseen geneettisen variaation määrään ja siten alhaiseen geneettiseen periytyvyyteen sepelsiepolla.

Väitöstutkimus perustuu kokeellisiin ja havaintoaineistoihin eläinten luonnollisissa elinympäristöissä. Havainnot auttavat ymmärtämään pesälois-isäntä -rinnakkaisevoluutiota, lajien välisiä vuorovaikutuksia, lajiyhteisöjen toimintaa ja evoluutiota. Yksilöiden välinen vaihtelu informaation käytössä näyttää olevan yleistä, ja lisätutkimuksia tarvitaan.

----

Filosofian maisteri Jere Tolvanen väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa 18.5.2018. Eläinekologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Informed habitat choice in the heterogeneous world: ecological implications and evolutionary potential (Informaation käyttö eläinten elinympäristön valinnassa: ekologinen merkitys ja evolutiivinen potentiaali). Vastaväittäjänä toimii tohtori Damien Farine Konstanzin yliopistosta ja kustoksena dosentti Seppo Rytkönen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään Linnanmaalla Arina-salissa (TA105) klo 12 alkaen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yhteystiedot: FM Jere Tolvanen, puh. 0294 48 1221, sähköposti: Jere.Tolvanen@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, puh. 0294 48 4091, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Jere Tolvanen
Jere Tolvanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Kotitalouksille tarjottavat tuet avainasemassa uusiutuvan energian käytön lisäämisessä16.6.2021 13:45:00 EEST | Tiedote

Aurinko- ja tuulivoiman odotetaan olevan keskeisessä roolissa tulevaisuuden hiilineutraalissa, uusiutuviin energialähteisiin perustuvassa sähköntuotannossa. Säästä riippuvan tuotannon lisääminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta sähkömarkkinoille, joilla kysynnän ja tarjonnan vaihtelu on yleensä hyvin säännönmukaista ja ennustettavaa. Avainasemassa ovat kotitalouksille tarjottavat tukimuodot.

Pohjoisen kaupungit näyttävät palautuvan koronapandemiasta hyvin14.6.2021 09:58:00 EEST | Tiedote

Koronapandemia on ollut ennen kaikkea terveyskriisi, mutta sen vaikutukset ovat heijastuneet laajasti myös yhteiskunnan muille osa-alueille. Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan kaupungit näyttävät palautuvan pandemiasta hyvin osittain siksi, että julkinen sektori on niissä kansallista tasoa suurempi työllistäjä. Yksityisen sektorin työpaikat ovat osoittautuneet turvattomammiksi kriisin aikana.

Uusi tutkimus vahvistaa Levänluhdan olleen pääasiassa naisten ja lasten kalmisto10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston ja Helsingin yliopiston arkeologit vahvistivat uusin menetelmin, että Levänluhtaan haudatut aikuiset olivat pääasiassa naisia. Aiemmat tulkinnat levänluhtalaisten erityisestä pienikokoisuudesta naisten kohdalla voitiin kumota. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Levänluhta on yksi tunnetuimmista esihistoriallisista kalmistoista Suomessa. Ajanjaksolla noin 350–800 jaa. haudattiin vähintään sadan ihmisen ruumiit pieneen lampeen.

Suomi ja Japani sopivat 6G-teknologiayhteistyöstä8.6.2021 11:57:26 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston koordinoima 6G Flagship -tutkimusohjelma ja Japanin sisä- ja viestintäministeriön Beyond 5G -konsortio ovat tänään allekirjoittaneet keskinäistä 6G-teknologiayhteistyötä koskevan asiakirjan. Yhteistyösopimus (MoU - memorandum of understanding) julkaistiin japanilaisen talousmedia The Nikkein ja Japanin sisä- ja viestintäministeriön järjestämän Global Digital Summitin yhteydessä Tokiossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme