Akava ry

Eläkevaroja ei pidä käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mikä niillä on: eläkkeiden maksamiseen.

Suomen kestävä talouskasvu, tuottavuus ja kansainvälinen kilpailukyky edellyttävät panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä osaamiseen. Akava ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene esittävät 2027 eduskuntavaaleihin yhteisenä vetoomuksena vahvempaa panostusta osaamiseen.

Akava painottaa, että osaaminen on pitkän aikavälin talouskasvun ja tuottavuuden kulmakivi. Kestävää talouskasvua, uusia työpaikkoja ja parempaa tuottavuutta tekemään tarvitaan osaavia ihmisiä. Suomen koulutus- ja osaamistaso on jäänyt jälkeen monista kilpailijamaista, vaikka työelämä vaatii yhä korkeampaa osaamista. Akava vaatii, että Suomen osaamistasoa nostetaan pitkäjänteisesti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Filosofian tohtori Miia Ijäs-Idrobo on valittu Akavan koulutuspolitiikan päälliköksi. Hän vastaa Akavan koulutus- ja tiedepoliittisen vaikuttamistyön valmistelusta ja kehittämisestä. Ijäs-Idrobo aloittaa uudessa tehtävässään Akavassa 5. lokakuuta 2026.

Hallituksen esitys palkka-avoimuusdirektiivin kansallisesta toimeenpanosta etenee eduskunnan käsittelyyn. Akava korostaa, että esitystä on korjattava eduskunnassa ja samanarvoinen työ on määritettävä laissa. Oikeussuojan parantamiseksi Akava esittää matalan kynnyksen oikeussuojakeinoa, jossa työntekijä voisi itse tai ammattiliittonsa avustuksella saattaa palkkasyrjintäasian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi uuden mallin työn vaativuuden arviointiin. SAK, Akava ja STTK pitävät mallia tärkeänä välineenä, mutta yksinään se ei pysty korvaamaan palkka-avoimuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon puutteita.

Akava katsoo, että Petteri Orpon hallituksen viimeisen budjettiriihen linjaukset jäivät niukoiksi. Hallituksen olisi pitänyt panostaa työllisyyttä ja tuottavuutta parantaviin uudistuksiin. Akavan mielestä uusilla toimilla ja päätöksillä olisi pitänyt tukea talouden myönteistä kehitystä ja vauhdittaa työllisyyden paranemista.

Tuoreen Akava Works -työolotutkimuksen tulokset kertovat akavalaisten työuupumusriskin kasvaneen verrattuna vuoden 2024 tuloksiin: yli puolet akavalaisista kokee, että heillä on suuri tai melko suuri työuupumusriski. Tilanne on huonontunut kaikilla työnantajasektoreilla. Akava korostaa, että uusi asetus psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta tukisi johtajia ja esihenkilöitä siten, että haitallista kuormitusta voidaan ennaltaehkäistä ja hallita paremmin työpaikoilla.

Keskusteluilmapiirin koventuessa koulutuksen ja työelämän tulee tarjota ympäristöjä, joissa jokainen saa olla turvallisesti oma itsensä. Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry, Akavan opiskelijat ja STTK-Opiskelijat vaativat työelämään konkreettisia toimia syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, kuten esihenkilöiden kouluttamista ja tehokasta puuttumista syrjintätapauksiin.

Akava pitää opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellun Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2040 tavoitteita oikeansuuntaisina. Koulutustason nostaminen, laadun vahvistaminen, tieteen vapauden turvaaminen sekä jatkuvan oppimisen kehittäminen ovat välttämättömiä toimia Suomen sivistyksen, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun vahvistamiseksi. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteisiä investointeja ja riittäviä resursseja.

Eläketurvakeskuksen tuoreet pitkän aikavälin laskelmat antavat myönteisen kuvan suomalaisen työeläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Työeläkemaksujen sovittua kehitystä se ei muuta, mutta parantuneet näkymät vahvistavat mahdollisuuksia varautua tulevaan, toteavat palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat tyytyväisiä syntyneeseen sopuun yhteisistä pelisäännöistä, jotka liittyvät drooniuhkatilanteisiin. Yhteisellä suosituksella työelämässä noudatettavista toimintatavoista vahvistetaan kokonaisturvallisuutta.

Suomen talous oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä paljon odotettua vahvemmassa vedossa. Tuoreen Akava Works -talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,2 prosenttia vuonna 2026 ja 1,3 prosenttia vuonna 2027. Työllisyys alkaa kohentua aikaisintaan syksyllä 2026.

Miltä Suomen talous näyttää vuoden 2026 jälkipuoliskolla ja vuonna 2027 – onko se vihdoin kääntynyt nousuun? Akava Works julkaisee uuden talousennusteensa verkkolähetyksessä torstaina 11.6. kello 9.30. Lähetyksessä tarkastellaan myös ajankohtaista työttömyystilannetta sekä Suomen kustannuskilpailukykyä.

Miltä Suomen talous näyttää vuoden 2026 jälkipuoliskolla ja vuonna 2027 – onko se vihdoin kääntynyt nousuun? Akava Works julkaisee uuden talousennusteensa verkkolähetyksessä torstaina 11.6. kello 9.30. Lähetyksessä tarkastellaan myös ajankohtaista työttömyystilannetta sekä Suomen kustannuskilpailukykyä.

Ministeriöt julkistivat 2.6.2026 Kansallisen työelämän kehittämisstrategian vuoteen 2035. Se vastaa tarpeeseen lisätä työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja osaamista samanaikaisesti. Strategiatyössä mukana olleet työmarkkinakeskusjärjestöt Akava, EK, KT, KiT, SAK, STTK ja VTML näkevät, että muodostettu yhteinen tahtotila viitoittaa tietä rakentamaan vision mukaista kestävää kasvua ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä.

Viranomaisen antama drooniuhkaa tai muuta vakavaa turvallisuusuhkaa koskeva vaaratiedote on otettava vakavasti.

Akava Works -työolotutkimuksen 2026 ensimmäiset tulokset kertovat, että 52 prosenttia vastanneista akavalaisista arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Tilanne on huonontunut vuodesta 2024, jolloin 38 prosenttia työolotutkimukseen vastanneista oli tätä mieltä. Akava pitää uusia tietoja koetusta työuupumisriskistä hälyttävinä ja kiirehtii niiden pohjalta psykososiaalisen kuormituksen hallintaa ja ehkäisyä koskevan asetuksen säätämistä. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toi uudet tiedot esille puheessaan Akavan liittokokouksessa.

Maailmanpolitiikan kriisiaikoina Eurooppa on Suomelle tärkeämpi kuin koskaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että maamme tuleva hallitus ajaisi EU-politiikassaan merkittäviä integraatioloikkia, joilla Euroopasta tehtäisiin taloudellisesti, teknologisesti, puolustuksellisesti ja demokratia-arvoiltaan entistä vahvempi.

Suomi tarvitsee Akavan mielestä kunnianhimoisempaa ja ennakoitavampaa maahanmuuttopolitiikkaa talouskasvun turvaamiseksi. Akava esittää, että nopeampaan pysyvän oleskeluluvan saamiseen luodaan uusi pisteytykseen perustuva väylä, joka täydentää nykyistä järjestelmää ja helpottaa kansainvälisten osaajien juurtumista Suomeen.