Kehysriihen myönteisiä linjauksia ovat Akavan mielestä, että TKI-panostukset ja perusopetuksen rahoitus säästyivät leikkauksilta. Hallitus teki kehysriihessä isot sopeutustoimet, jotka eivät kohdistuneet juurikaan yrityksiin. Akava pitää epätasapainoisena ratkaisuna, että hallitus lisäsi kansalaisten verorasitusta.

Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät eriävän mielipiteen työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin tänään 11. huhtikuuta. Järjestöt eivät kannata opintotukeen tai lainaan perustuvaa mallia aikuiskoulutustuen tilalle. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja mahdollisten uusien etuusmallien käyttöönoton väliin on muodostumassa katkos, joka vaarantaa osaavan työvoiman saatavuuden monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla. Järjestöjen tekemiä esityksiä ei ole hyväksytty työryhmän ehdotuksiksi.

Akava korostaa, että maan hallituksen pitää nopeasti pyrkiä purkamaan työmarkkinoiden kriisi ja palauttamaan luottamus, jotta työmarkkinoiden kriisi ei heikennä kasvun edellytyksiä. Tämä edellyttää tietenkin myös työmarkkinaosapuolilta vastaantuloa. Uudet sopeutustoimet voivat kärjistää työmarkkinatilannetta uudelleen. Työeläkkeiden kolmikantaista valmistelua pitää jatkaa kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, Akava huomauttaa.

Akava vaatii, että maan hallitus panostaa vaikuttaviin toimiin, joilla tuetaan ja ylläpidetään pitkäjänteisesti työikäisten työkykyä. Hallitusohjelmassa on tavoite vähentää puolella työpahoinvoinnin ja -uupumuksen aiheuttamat sairauspoissaolot viiden vuoden aikana, mikä on Akavallekin tärkeä tavoite. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin jääneet puuttumaan, ja työkyvyn tukemisen sijaan hallitus pyrkii suitsimaan sairauspoissaoloja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella.

Työkyky ja työssä jaksaminen on miljardiluokan yhteiskunnallinen kysymys. Tervetuloa seuraamaan työhyvinvointiaiheista verkkolähetystämme keskiviikkona 3.4. kello kello 11–12.

Akava korostaa kasvupanostusten merkitystä ja muistuttaa, että leikkaukset ja veronkiristykset pitää ajoittaa suhdannepoliittisesti viisaasti, jotta ne eivät syvennä taantumaa. Akava vaatii kehysriihikannanotossaan, että panostukset koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja TKI-toimintaan on turvattava vähintään nykytasoisella rahoituksella.

Akava on pettynyt siihen, että paikallisen sopimisen laajentamista koskevan esityksen valmistelu on tapahtunut yksinuottisesti hallituksen ja elinkeinoelämän järjestöjen linjausten pohjalta. Palkansaajajärjestöjen vaikutusmahdollisuudet esityksen yksityiskohtiin ovat loistaneet poissaolollaan, ja järjestöt jättivät yhteisen eriävän mielipiteen esitykseen.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että aikuiskoulutustuen pohjalle luodaan uusi tukimalli, joka turvaisi osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla työelämän osaamistarpeiden muuttuessa. Tukimalli rahoitettaisiin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen hallinnointi ja myöntäminen on järkevintä toteuttaa Työllisyysrahaston kautta. Malli turvaisi toimeentuloa opintojen aikana silloin, kun opiskelusta aiheutuu ansiotulojen menetyksiä.

Akavan liittojen jäsenmäärä oli 623 299 vuoden 2024 alussa, missä oli kasvua edellisvuodesta reilut 7 000 jäsentä. Maksavien jäsenten määrä oli 437 176. Opiskelijajäsenten määrä oli 127 308 eli Akavan liitoissa oli vuoden 2024 alussa kuusituhatta opiskelijajäsentä enemmän kuin vuonna 2023.

Akava ei kannata työrauhalainsäädäntöön esitettyjä muutoksia, joista hallitus antoi eduskunnalle esityksen tänään 29. helmikuuta 2024. Akava korostaa, että vaihtoehtoja työrauhan parantamiseksi olisi pitänyt käsitellä laajemmin kolmikantaisessa työryhmässä. Seuraamusjärjestelmää tasapainottavat ja työntekijän oikeusturvaa parantavat muutokset jäivät tekemättä.

Erityisasiantuntijoille myönnettiin vuonna 2023 lähes puolet vähemmän oleskelulupia kuin vuonna 2022, osoittaa tuore Akava Works -maahanmuuttokatsaus. Se merkitsee, että hallituksen tavoite kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi loittonee. Akava painottaa, että maahantuloprosessia pitää nopeuttaa edelleen, panostaa kotoutumiseen ja tehdä tehokasta syrjinnän ja rasismin vastaista työtä, jotta Suomi on kansainvälisille osaajille kiinnostava maa tulevaisuudessa.

Akava on pettynyt, että paikallisen sopimisen edistämisen valmistelussa ei ole otettu huomioon laajennusten todennäköisiä seurauksia. Muutokset voivat lisätä riskiä työnteon vähimmäisehtojen ohittamiselle ja työvoiman hyväksikäytölle sekä heikentävät yrityskentässä järjestäytymisen kannusteita.

Akavan hallitus teki kokouksessaan 19.1. päätöksen ulosmarsseista, joiden järjestämistä Akava koordinoi. Katsomme, että hallitusohjelman työelämää koskevat tavoitteet ja keinot keskenään ristiriitaisia. Olemme neuvottelujen ja sopimisen kannalla. Ehdotuksemme tilanteen ratkaisemiseksi eivät ole saaneet vastakaikua, joten ilmaisemme mielipiteemme entistä painokkaammin marssimalla ulos työpaikoilta.

Akava on esittänyt hallitukselle työelämäuudistusten kokonaistarkastelua ja vaikutusten arviointia sekä ratkaisuja, joilla hallitusohjelman työreformeihin saataisiin tasapainoa. Esitykset eivät ole herättäneet vastakaikua. Akava korostaa, että maan hallituksella on käsissään ratkaisun avaimet työmarkkinoiden kriisiin. Akavan hallitus teki kokouksessaan 19.1. päätöksen poliittisesta työtaistelutoimesta, jonka järjestämistä Akava koordinoi.

Tervetuloa maanantaina 22.1. tiedotustilaisuuteemme, jossa kerromme Akavan hallituksen päättämistä vastatoimista maan hallituksen työelämäheikennyksiin.

Tuore Akava Works -selvitys ”Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä?” tarjoaa katsauksen näiden maiden työehtosopimusjärjestelmään, palkanmuodostukseen, paikalliseen sopimiseen ja henkilöstön osallistumiseen. Selvitys esittelee aihioita Suomen järjestelmän kehittämiseksi sekä tekijöitä, joita kehittämistyössä pitää arvioida ja punnita. Selvityksen on laatinut Akava Worksin toimeksiannosta varatuomari, ekonomi Jukka Ahtela.

Miten suomalaista työmarkkinajärjestelmää voitaisiin kehittää ja järjestäytymistä edistää? Miten verrokkimaat Ruotsi ja Saksa ovat kehittäneet omia järjestelmiään, ja mitä voimme oppia niiden kokemuksista?

Osaamisen kehittäminen ja työllistymistä tukeva tukimuoto ovat ensiarvoisen tärkeitä heikkenevän työllisyyden oloissa, Akava korostaa.

Suomen palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat pääosin tyytyväisiä Dubain COP28-neuvottelujen tuloksiin.

Tuoreen Akava Works -talousennusteen mukaan Suomen talous on todennäköisesti taantumassa ja näkymät pysyvät epävarmoina. Suomen kokonaistuotanto supistuu 0,3 prosenttia vuonna 2024. Heikko kansainvälinen kysyntä painaa Suomen vientiä. Työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa pitkälle syksyyn 2024 asti. Talous kääntyy loivaan nousuun vuoden 2024 jälkipuoliskolla.