Akava ry

Akava on tyytyväinen, että hallitus päätti työttömien opiskelumahdollisuuksien laajentamisesta, jota Akava on ehdottanut. Yritystukien leikkausta Akava pitää perusteltuna, mutta järjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta. Oli myönteistä, että budjettiriihessä ei tehty uusia leikkauksia korkeakoulujen rahoitukseen tai luovuttu TKI-tavoitteesta.

Tuore Akava Works -työttömyys- ja lomautuskatsaus osoittaa, että työttömyyden kasvu on hidastunut selvästi viime kuukausina. Heinäkuun 2025 lopussa työttömiä oli yhteensä 320 280, pois lukien lomautetut, mikä on vajaat 35 180 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia työttömyysjaksoja alkaa vähemmän ja alle vuoden mittainen työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömyys kasvaa nopeasti.

Akava Works julkaisee perjantaina 29.8. katsauksen uusimpiin työttömyys- ja lomautustilastoihin. Verkkolähetyksessä kello 13.30–14.30 esitellään tuoreet luvut sekä asiantuntijoiden arviot työmarkkinoiden tilanteesta.

Akava vastustaa ehdotettua työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa ja korostaa, että hallituksen esitysluonnos on monin tavoin ristiriidassa hyvän verojärjestelmän periaatteiden kanssa. Akava jätti lausunnon verolakeja koskevaan hallituksen esitysluonnokseen, jonka lausuntoaika päättyi 19. elokuuta.

Työmarkkinakeskusjärjestö Akava uudistaa toimintaansa ja organisaatiotaan keväällä 2025 hyväksytyn uuden strategiansa pohjalta. Akava kohdentaa uudistuksen myötä resursseja erityisesti vaikuttamistyöhön strategian mukaisilla painopistealueilla. Ajankohtaisessa vaikuttamistyössä keskitytään käynnissä olevan hallituskauden loppupuolen asioihin sekä seuraaviin eduskuntavaaleihin liittyvien Akavan edunvalvontatavoitteiden valmisteluun.

Hallituksen on pidettävä budjettiriihessä kiinni tavoitteestaan saavuttaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksessa neljän prosentin osuus BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Akava katsoo, että valtiovarainministerin ehdotus valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen 1,2 prosentin tavoitteen lykkäyksestä vuoteen 2035 olisi haitallinen linjaus Suomen kasvuedellytysten kannalta. Akavan hallitus käsitteli tänään 12.8. kokouksessaan hallituksen lähestyvää budjettiriihtä ja valtiovarainministerin budjettiehdotusta.

Akava pyysi vero-oikeuden dosentti Timo Viherkentältä lausunnon työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuudesta verojärjestelmän näkökulmasta. Lausunto osoittaa, että tulonhankkimismenojen säätäminen vähennyskelvottomiksi olisi erittäin poikkeuksellinen verosanktio. Lisäksi olisi jokseenkin mahdotonta rajata järjestöt, joihin jäsenmaksujen muutos kohdistuisi.

Uusi Akava Works -talousennuste alentaa talouden kasvuarviota. Sen mukaan Suomen talous kasvaa 0,8 prosenttia vuonna 2025, kun aiempi ennuste oli 1,5 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2026 aiemman 1,9 prosentin arvion sijaan. Avoimia työpaikkoja on niukasti, joten työttömyydet pitkittyvät ja työttömien määrä nousee yhä. Työllisyyden kohentuminen alkaa syksyllä, ennuste arvioi.

Talousennusteemme kertoo, millaiset Suomen talousnäkymät ovat vuoden 2025 jälkipuoliskolla ja vuonna 2026. Viekö tulleihin liittyvä epävarmuus puhdin pitkään odotetusta talouden elpymisestä? Milloin työllisyyden parantuminen kääntää työttömyyden laskuun ja korkojen aleneminen rakentamisen nousuun? Entä palaako kotitalouksien halukkuus ottaa lainaa?

Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.

Akava muistuttaa, että palkansaajien osaaminen ja työpanos ovat keskeisiä talouskasvun saavuttamiseksi. Akava vaatii, että hallitus ottaa työelämän kehittämiseen jälleen mukaan palkansaajan näkökulman.

Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja asiantuntijuus vanhenee. Työpaikkojen tulisi olla yhä enemmän jatkuvan oppimisen paikkoja. Jatkuva oppiminen työajalla edellyttää työnantajilta selkeitä käytäntöjä ja vahvempaa lainsäädäntöä, osoittaa tuore oikeudellinen selvitys. Akava korostaa, että jokaisen työikäisen ulottuvilla pitää olla mahdollisuus osaamisen kehittämiseen.

Akava korostaa, että palkka-avoimuusdirektiivin ydin on saman ja samanarvoisen työn käsite sekä niiden määrittely. Direktiivin toimeenpanossa pitää varmistaa, että järjestelmät mahdollistavat sukupuolineutraalin ja vertailukelpoisen työn arvon arvioinnin.

Akava on tyrmistynyt hallituksen aikeista poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus, joka uhkaa heikentää suomalaista sopimusyhteiskuntaa, tuhansien työntekijöiden turvaa ja työmarkkinoiden vakautta. Akava vaatii, että maan hallitus luopuu verovähennysoikeuden poistoaikeesta ja hakee muita toimia vastaavien säästöjen löytämiseksi.

SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info avataan jälleen maanantaina 5.5.2025. Palvelu tarjoaa maksutonta neuvontaa kesätyöntekijöille kaikissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Kesäduunari-infoon voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, eikä palvelun käyttö edellytä ammattiliiton jäsenyyttä.

Akavan opiskelijat ärähtää puoliväliriihen tuloksista: sen koulutuspäätökset jäivät kauas siitä, mitä työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaaminen edellyttää. Vaikka aloituspaikkojen lisääminen ja kertaluonteiset panostukset ovat askel oikeaan suuntaan, koulutuksen laadun turvaaminen ja työllistymisen edellytysten parantaminen vaatisivat huomattavasti kunnianhimoisempia ja pitkäjänteisempiä toimia. Niitä tarvittaisiin myös saavuttaaksemme kasvua.

Puoliväliriihen päätös keventää ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa luo edellytyksiä talouden kasvulle. Akava vastustaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista.

Akavalaiset maksavat lähes 32 prosenttia kaikista palkansaajilta kerätyistä tuloveroista ja sosiaaliturvamaksuista. Palkansaajista akavalaisia on kuitenkin vain 18 prosenttia. Tiedot ovat Akavan Tilastokeskukselta tilaamasta selvityksestä, joka perustuu vuoden 2023 tulonjakotilastoon.

Akava korostaa, että hallituksen puolivälitarkastelussa pitää tehdä konkreettisia päätöksiä työelämän laadun parantamiseksi. Tähän on hyvät lähtökohdat selvityshenkilö Jari Lindströmin ehdotusten pohjalta, joiden tavoitteena on lisätä 55 vuotta täyttäneiden työllisyyttä. Ehdotuksiin kuuluu uraohjaus, jatkuva oppiminen ja reilu keskustelu työurista osana työpaikan tuloksellista toimintaa.

Akava korostaa, että hallintoedustuksen alarajan laskeminen 50 henkilöön ja sen käytäntöjen jatkuva kehittäminen ja levittäminen vahvistavat yrityksiä sekä Suomen kilpailukykyä. Akava ei kannata tuoreessa työryhmämuistiossa hahmoteltua hallintoedustuksen ”kevennettyä mallia”, vaan edellyttää kaikkien lain piiriin kuuluvien yritysten toimivan samoin periaattein. Sanktioita tulisi harkita hallintoedustusvelvoitteensa laiminlyöville yrityksille.