Akava ry

Akavan opiskelijoiden keskeisenä eduskuntavaalitavoitteena on, että nuorten ja opiskelijoiden uskoa koulutukseen ja osaamiseen sekä työelämään vahvistetaan. Akavan opiskelijat esittää lukuisia ratkaisuehdotuksia, jotka lisäävät opiskelijoiden ja nuorten uskoa työelämään ja jotka tukevat työelämään siirtymistä.

Ansiotuloverotuksen kireän progression keventäminen on kasvutoimi, jolla voidaan lisätä talouden aktiivisuutta, edistää inhimillisen pääoman kasvua ja kasvattaa osaamisen tuottamaa arvonlisää yhteiskunnassa. Kevyempi verotus voi lisätä talouden aktiivisuutta ja verotuloja jo muutamien vuosien aikajänteellä, toteaa tuore tutkimus ”Verotuksen rajoilla – Näkökulmia Suomen korkeisiin rajaveroihin”. Akava kannattaa sitä, että ylempiä rajaveroasteita lasketaan lisää.

Akavan tuoreiden eduskuntavaalitavoitteiden pääviesti on ”Ilman osaamista Suomi pysähtyy”. Akava painottaa osaamis- ja koulutustason merkitystä talouskasvun ja työllisyyden kulmakivenä sekä vaatii toimia työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi. Akava kannustaa päättäjiä sekä äänestäjiä ajattelemaan, miten Suomen menestyminen tulevaisuudessa varmistetaan.

Tervetuloa Akavan eduskuntavaalitavoitteiden julkaisutilaisuuteen Ilman osaamista Suomi pysähtyy.

Akavan liitoissa oli 619 090 jäsentä vuoden 2026 alussa. Määrä laski hienoisesti edellisvuodesta, yhteensä 4 834:llä eli 0,8 prosenttia. Maksavien jäsenten määrä oli 435 145, missä tuli laskua edellisvuodesta 0,8 prosenttia. Opiskelijajäsenten määrä nousi 0,4 prosenttia eli 510:llä, ja Akavan liitoissa on 127 914 opiskelijajäsentä.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat maan hallitukseen, jotta se keskeyttäisi määräaikaisten työsopimusten ehtoja heikentävän lakiesityksen käsittelyn. Järjestöjen mielestä lakiesitys pitää palauttaa uuteen valmisteluun.

Tervetuloa Akavan eduskuntavaalitavoitteiden julkaisutilaisuuteen Ilman osaamista Suomi pysähtyy.

Tervetuloa Akavan eduskuntavaalitavoitteiden julkaisutilaisuuteen Ilman osaamista Suomi pysähtyy.

Tuore Akava Works -selvitys ”Työelämätutkijoiden näkemyksiä asiantuntijatyön muutoksesta” tuo tietoa työelämän muutosvoimista ja niiden vaikutuksista asiantuntijatyöhön erityisesti työn tuottavuuden, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta. Selvitys ehdottaa toimia, joiden avulla voidaan vahvistaa myönteisiä kehityskulkuja ja ehkäistä kielteisiä muutoksia. Sen on laatinut E2 Tutkimus Akava Worksin toimeksiannosta.

Akava painottaa kehysriihikannanotossaan, että maan hallituksen on hallituskauden viimeisessä kehysriihessään tehtävä päätöksiä, jotka todella vahvistavat tuottavuutta ja työllisyyttä. Akavan mielestä keskeisin keino on panostaa työhyvinvointiin ja kuormituksen ennaltaehkäisyyn sekä työkyvyn tukemiseen.

Tarvitaanko asiantuntijoita tulevaisuudessa? Mitä menestyminen edellyttää? Miten varmistamme osaamisen säilymisen työelämän muutoksissa? Tervetuloa Akavan työelämäseminaariin Havaintoja asiantuntijatyön tulevaisuudesta keskiviikkona 11.2. kello 9.

Tarvitaanko asiantuntijoita tulevaisuudessa? Mitä menestyminen edellyttää? Miten varmistamme osaamisen säilymisen työelämän muutoksissa? Tervetuloa Akavan työelämäseminaariin Havaintoja asiantuntijatyön tulevaisuudesta keskiviikkona 11.2.

Akava korostaa, että henkilöstön hallintoedustus tulee jatkossa voida sijoittaa ainoastaan joko yrityksen hallitukseen tai todelliseen johtoryhmään. Akava pitää hyvänä, että hallintoedustuksen soveltamista laajennetaan. Esitys jättää kuitenkin mahdollisuuden järjestämistavan kiertämiseen, jolloin edustus tuskin toteutuu laajempana tavoitteen mukaisesti. Akava jätti hallintoedustusta käsitelleen työryhmän mietintöön eriävän mielipiteensä, koska työryhmän esitys ei toteuta täysin hallituksen puoliväliriihen linjausta.

Akava painottaa, että hallituksen suunnittelema muutos, joka helpottaisi määräaikaisten työsopimusten sopimista, on tarpeeton. Akavan mielestä sitä ei pidä toteuttaa. Se heikentäisi palkansaajien asemaa ja loisi syrjivää työelämää lisäämällä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen jäänevät kuitenkin vähäisiksi.

Millaisia urapolkuja akavalaiset rakentavat Suomen rajojen ulkopuolella ja miksi osa palaa, osa jää? Verkkolähetyksessä 16.1. kello 10 keskustelemme ulkomailla työskentelevien akavalaisten kokemuksista ja ilmiöistä niiden taustalla: Kuinka yleistä ulkomailla työskentely on ja millaisissa tehtävissä akavalaiset toimivat? Entä onko aivovuoto todellinen haaste Suomelle, ja mitkä tekijät vaikuttavat paluupäätökseen?

Tuore Akava Works -talousennuste alentaa reilusti vuosien 2025 ja 2026 kasvuennusteita ennen kaikkea vaisun toteutuneen kehityksen vuoksi. Vuonna 2027 Suomen talous yltää ripeämpään 1,5 prosentin nousuun. Sopivan myötätuulen sattuessa kohdalle mahdollisuuksia on silloin parempaankin. Työttömyys kääntyy laskuun vasta kesällä 2026.

Akava perustettiin nimellä Akateemis-ammatillinen valtuuskunta 14. joulukuuta 1950. Akava on teettänyt toimintansa 75-vuotisjuhlan kunniaksi uuden historiateoksen. Se koostuu kolmesta tutkimusartikkelista, jotka valottavat Akavan järjestöllistä kehitystä, työmarkkinaedunvalvontaa ja koulutuspoliittista vaikuttamista. Teoksen ovat laatineet historiantutkijat Sari Aalto, Ilkka Levä ja Samu Nyström. Sen on kustantanut Siltala.

Akava varoittaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kasvun riskistä, jos hallituksen esitys perusteettomien määräaikaisuuksien mahdollistamiseksi hyväksytään ja se etenee lainsäädännöksi. Lakimuutos heikentäisi myös nuorten ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden asemaa työelämässä sekä lisäisi epävarmuutta työelämässä. Akava korostaa, että uudistusta ei pidä toteuttaa hallituksen esittämässä muodossa.

Akava ja AKY – Akavalaiset yrittäjät ry korostavat, että yrittäjien eläketurva on keskeinen osa toimivaa työeläkejärjestelmää. Sitä on kehitettävä niin, että otetaan huomioon sekä julkisen talouden tilanne että tehdään laajat vaikutusarvioinnit mahdollisista muutosvaihtoehdoista.

Talousennusteemme kertoo, millaiset ovat Suomen talousnäkymät vuonna 2026. Paraneeko talouden vire? Kääntyykö työttömyys vihdoin laskuun? Palaako kotitalouksien into kuluttaa ja halukkuus ottaa lainaa? Entä millainen on Suomen kilpailukyky?