Nopeatempoista data-analyysia päätöksenteon tueksi tuottavan Datahuoneen rahoitus on lisätty valtiontalouden kehyksiin vuosille 2025–2028. Asiasta päätti valtioneuvosto tänään. Alun perin Datahuone käynnistettiin vuonna 2023 kolmevuotisena pilottiprojektina. Käytännössä päätös tarkoittaa Datahuoneen toiminnan vakinaistamista.

Huom. Alkuperäisestä tiedotteesta puuttui raportti. Tässä tiedotteessa raportti löytyy liitteenä. Metsät ovat merkittäviä hiilinieluja. Lähes puolet Suomen kaikesta metsäpinta-alasta on yksityishenkilöiden omistuksessa, joten metsänomistajien päätökset ja niille luodut kannustimet ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeisiä. Datahuoneen tuore selvitys kartoittaa metsänomistuksen jakautumista Suomessa.

Tietoon perustuvan päätöksenteon pilottihanke Datahuone on edennyt yhteistyöhön lukuisten ministeriöiden kanssa, kuten VM, TEM, OKM ja OM. ”Laajennamme toimintaamme yhä uusille hallinnonaloille sitä mukaa, kun saamme käyttöömme niiden tarpeisiin sopivaa dataa”, sanoo Datahuoneen johtaja Henna Laasonen.

Hallitus ehdottaa Datahuoneelle 900 000 euron lisärahoitusta vuonna 2024. Lisärahoitus lähes tuplaisi Datahuoneen budjetin, joka on kuluvana vuonna noin 1,2 miljoonaa euroa. Lisärahoituksen turvin Datahuone kykenee tuottamaan dataan perustuvia analyyseja päätöksenteon tueksi nykyistä tehokkaammin.

Venäjän-tavarakauppaa harjoittaneiden suomalaisten yritysten kokonaistavaravienti ja -tuonti laskivat lähes välittömästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, mutta kokonaisuutena sodan taloudelliset vaikutukset näiden yritysten liiketoimintaan ovat jääneet vähäisiksi.

Datahuoneen tuoreessa selvityksessä on tarkasteltu maahanmuuttajien päätoimisen työllisyyden ja palkkatyöhön osallistumisen kehitystä vuodesta 2000 alkaen. Analyysin perusteella maahanmuuttajien työllisyys kasvaa huomattavasti maahanmuuttoa seuraavina vuosina. Lähtötaso oli vielä varsinkin 2000-luvun alussa melko matala. Viime vuosina Suomeen muuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille on ollut heti korkeammalla tasolla aiempiin maahanmuuttajakohortteihin verrattuna.

Datahuone on tuoreessa raportissaan selvittänyt, että suomalaisyritysten tavaravienti useisiin Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella sijaitseviin Venäjän lähimaihin on kasvanut merkittävästi Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Selvityksen kohteena olevat maat ovat Armenia, Georgia, Kazakstan, Kirgisia. Näillä mailla on läheiset taloussuhteet tai yhteinen raja Venäjän kanssa. Maaliskuun ja marraskuun 2022 välisenä aikana aiemmin Venäjälle vieneet yritykset veivät näihin neljään maahan tuotteita yhteensä 175 miljoonan euron arvosta. Tämä vastaa noin 95 prosenttia kaikesta suomalaisyritysten tavaraviennistä näihin maihin.

Venäjän-kauppaa käyneiden suomalaisyritysten kokonaisvienti ja -tuonti vähenivät selvästi muihin ulkomaankauppayrityksiin verrattuna Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tästä huolimatta sota ei juuri vaikuttanut Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten liikevaihtoon, palkkasummaan tai palkansaajien määrään. Sodan vaikutukset näiden yritysten kokonaisliiketoimintaan ovat olleet vähäiset. Syksyn 2022 aikana Venäjän-kauppaa käyneiden vientiyritysten kokonaisvienti on toipunut, mikä osoittaa, että nämä yritykset ovat kyenneet löytämään korvaavia vientimarkkinoita vähentyneelle Venäjän-viennille.

Hallitus antoi juuri esityksen uudesta sähkötuesta kuluttajille. Se on sähkölaskuun tehtävä sähköhyvitys, joka toteutettaisiin siten, että sähköyhtiöt hyvittävät kuluttajille osan aiemmista sähkölaskuista, ja valtio korvaa tämän hyvityksen sähköyhtiöille. Datahuone on analysoinut tuoreeltaan eri sähkötukien vaikutuksen kotitalouksiin.