Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Tutkimuksen kohteina painottuvat tuottavuus ja sen kasvuun vaikuttavat tekijät, työmarkkinoiden toiminta sekä kokonaistaloudellinen tasapaino ml. julkisen talouden kestävä hoito. Etla seuraa talouden kehitystä ja laatii talousennusteita sekä arvioi ja kommentoi talouspolitiikkaa. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen organisaatio. Toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäseninä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliiton (TT) -säätiö sekä Finanssiala ry, Kaupan Liitto ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. Taustayhteisöjen rahoitus kattaa runsaan kolmanneksen laitoksen kokonaiskuluista ja muodostaa toiminnan vakaan perustan. 

Tutkimustyön tulokset ovat julkisia ja niistä raportoidaan useassa eri muodossa: laajat tutkimusraportit julkaistaan kirjoina tai tutkimusraportteina, tieteellisiin aikakauskirjoihin tähtäävät artikkelit Working papers -sarjassa, ja lyhyet ajankohtaiset raportit Muistiot-sarjassa. Vuosittain valmistuu 10 – 15 laajempaa tutkimushanketta. Makrotaloudellinen suhdanne-ennuste laaditaan kahdesti vuodessa.

Etlalla on kaksi tytäryhtiötä: projektitutkimusyksikkö Etlatieto Oy ja talousalan kirjoja kustantava Taloustieto Oy. Etlalla ja Elinkeinoelämän valtuuskunnalla (EVA) on yhteinen hallitus, toimitusjohtaja ja taloushallinto.

Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja panostuksilla tutkimukseen13.4.2021 09:03:04 EEST | Tiedote

Ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan mallilaskelmien valossa olevan kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä pitkällä aikavälillä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan lähivuosikymmeninä edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.

Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoilla12.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun. Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.

Ammattirakenteen muutoksen erilaiset puolet – toimistotyöläiset kohoavat palkkaportailla, tuotantotyöntekijät tippuvat9.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Käynnissä olevalla ammattirakenteiden muutoksella on – kuin kolikolla – eri puolet riippuen siitä, katsooko tuotanto- vai toimistotyötä. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys siirtyä korkeammille palkkatuloille tai kouluttautua uudelleen kuin perinteistä tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekevillä. Samalla kuitenkin toimistotyöntekijöillä on myös suurempi todennäköisyys päätyä kokonaan työttömäksi.

Muistutuskutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?8.4.2021 10:02:09 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Suomi käyntiin – Etla hahmotteli exit-strategian koronakriisin talouskurimuksesta1.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomi on painunut kasvuloukkuun eikä talouskasvu käynnisty kunnolla ilman uutta otetta talouspolitiikkaan. Hallituksen puoliväliriihen alla Etla on hahmotellut tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia talouskasvun aikaansaamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti mm. investointikannusteita, työllisyyttä parantavia toimia ja automaattista kriisivälineistöä. Myös asumisen hintaa on kohtuullistettava ja sosiaaliturvauudistuksella on kannustettava työhön. Yhteisöveron tasoa on syytä pitää silmällä ja pääomasijoittamista rohkaistava.

Kutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?31.3.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Etla listasi jälleen Suomen merkittävimmät yritykset: kärjessä OP, Neste ja Nordea25.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Suomessa toimi vuonna 2019 kolme yritystä, jotka tuottivat kukin arvonlisää yli 1,5 miljardia euroa. Etlan tänään julkaiseman, suuryritysten bkt-vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ykkössijalle nousi pankkiryhmittymä OP, toiseksi tuli Neste ja kolmannelle sijalle kipusi Nordea Finland. Seuraavia sijoja hallitsivat yli miljardin arvonlisällä UPM, Kesko ja Metsä Group. Talouden kokoon suhteutettuna Suomessa toimii varsin suuria yrityksiä ja niillä on merkittävä rooli bkt:n tuottajina. Työllistäjinä suurimpien yritysten merkitys on kuitenkin pienentynyt ja niiden henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt.

Etla ennustaa: virus varjostaa vielä kevättä, loppuvuosi on jo valoisampi15.3.2021 09:30:00 EET | Tiedote

Suomen talous elpyy koronakriisistä tänä vuonna, vaikka tasapainottelu pandemian kanssa jatkuu vielä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Etla ennustaa kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia. Vienti ja kulutus tukevat kasvua, ja ensi vuonna vienti saakin kunnolla vauhtia palveluviennin elpymisestä. Suurimmat riskit liittyvät virusmuunnoksiin ja rokotekattavuuteen. Jos rokotteet etenevät, yksityinen kulutus kasvaa ensi vuonna jopa merkittävästi, toteaa Etla tänään julkaistussa suhdanne-ennusteessaan.

Muistutuskutsu medialle: Etlan ennuste ja webinaari 15.3.11.3.2021 14:01:47 EET | Tiedote

- Miten koronan toinen aalto on vaikuttanut Suomen talouteen? - Miltä loppuvuoden talouskehitys näyttää ja mitä riskejä elpymiselle on? - Mitä kuuluu hallituksen työllisyystavoitteelle ja työllisyystoimien toteutumiselle? Vastauksia näihin kysymyksiin on luvassa, kun Etla julkistaa vuoden 2021 ensimmäisen talousennusteensa: Suhdanne 1/2021. Ennuste julkaistaan klo 9:30, jonka jälkeen lukuihin pureudutaan syvemmin webinaarissa. Aika: Maanantai 15.3. klo 10–11 Paikka: Zoom Webinaarissa ennustepäällikkö Markku Lehmus esittelee Etlan kevään 2021 suhdanne-ennusteen luvut ja arviot. Tutkija Päivi Puonti käy sen jälkeen erikoisteemana läpi Marinin hallituksen työllisyystoimia: toteutumista ja vaikutusarvioita. Läsnä kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös tutkijat Birgitta Berg-Andersson ja Ville Kaitila. Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Tytti Sulander. Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään perjantaina 12.3. klo 10 mennessä oheisen linkin kautta. Osallistujille lähetetään l

Etla ennustaa: Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee selvästi tänä ja ensi vuonna8.3.2021 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen kustannuskilpailukyky koheni hieman kilpailijamaihin verrattuna koronakriisissä vuonna 2020, mutta se oli väliaikaista, arvioi Etla. Tänään julkaistun ennusteen mukaan kustannuskilpailukyky heikkenee kuluvana vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna edelleen yhden prosentin. Heikkeneminen johtuu työvoimakustannusten noususta. Edes parempi tuottavuuskehitys tänä vuonna ei pysty kumoamaan työvoimakustannusten suhteellista nousua.

Persoonallisuus määrittää sijoittumista työmarkkinoilla – sosiaaliset henkilöt sijoittuvat todennäköisemmin julkiselle sektorille22.2.2021 09:00:00 EET | Tiedote

Persoonallisuus ja luonteenpiirteet vaikuttavat siihen, sijoittuuko yksilö työskentelemään julkiselle vai yksityiselle sektorille, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Sosiaaliset ja ulospäin suuntautuneet henkilöt päätyvät todennäköisemmin työskentelemään julkiselle puolelle, kun taas järjestelmälliset ja oppimishaluiset sijoittuvat yksityisen työnantajan palvelukseen. Sosiaalisuus kasvattaa myös todennäköisyyttä sille, että työura julkisella sektorilla on pitkä. Luonteenpiirteiden ja työnvalinnan välinen yhteys on osin riippuvainen myös sukupuolesta.

Satsaukset tuottivat tulosta: lääke- ja terveysteknologia-ala kasvaa vahvasti Suomessa17.2.2021 06:30:00 EET | Tiedote

Suomessa toimiva lääke- ja terveysteknologia-ala on miltei kaksinkertaistanut tuottamansa arvonlisän vuosina 2008–2018, samaan aikaan kun Suomen koko yrityssektorin arvonlisä hienoisesti laski. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan lääke- ja terveysteknologia-ala on viime vuosina kasvattanut tuottavuuttaan ja parantanut kannattavuuttaan. Tutkijat arvelevat alan nousun johtuvan mm. määrätietoisista satsauksista bioteknologiaan vuosituhannen vaihteessa.

EUROFRAME: Koronaviruksen toinen aalto hidastaa talouden elpymistä koko euroalueella12.2.2021 09:00:00 EET | Tiedote

Euroalueen talouskasvu elpyy 4,9 prosentin kasvuvauhtia tänä vuonna, arvioidaan Euroopan johtavien taloustutkimuslaitosten julkaisemassa EUROFRAME-ennusteessa. Voimakasta kasvua on edeltänyt viime vuoden koronakriisin aiheuttama historiallinen pudotus euroalueen tuotannossa. Viime syksynä alkanut koronan toinen aalto painaa kuitenkin kasvua alaspäin vielä vuoden 2021 alussa hidastaen näin jo kesällä alkanutta elpymistä. Talouden elpymisen odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna rokotusten nyt alettua. Koronakriisi iski erityisen lujaa euroalueen työttömyyslukuihin, jotka olivat olleet ennen kriisiä pitkään suhteellisen matalalla tasolla.

Nokiasta irtisanotut työllistyivät hyvin uudelleen – tuore tutkimus jäljitti ex-nokialaisten myöhempää työuraa18.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Matkapuhelinyhtiö Nokiasta vuosina 2009–2014 irtisanotut henkilöt ovat työllistyneet hyvin uudelleen, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Peräti 77 prosenttia lähteneistä on löytänyt uuden työpaikan, ja valtaosa heistä on työllistynyt palvelusektorin yrityksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin Nokian Suomen-yksiköistä kriisivuosina lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa. Työttömänä ex-nokialaisista on vajaa 10 prosenttia. Nokian romahduttama Suomen ICT-ala on myös palautunut kooltaan samalle tasolle kuin vuosikymmen sitten muiden alan yritysten kasvun ansiosta.

Onko vastakkainasettelu politiikassa kärjistynyt Suomessakin? Tuore BIBU-tutkimus kumoaa käsityksen12.1.2021 00:01:00 EET | Tiedote

Kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa mainitaan toistuvasti, miten poliittiset jakolinjat ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu kärjistynyt. Suomessa tarina syvenevistä jakolinjoista ei kuitenkaan kaikilta osin pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että eroja on, mutta polarisoituminen ei ole systemaattisesti lisääntynyt. Esimerkiksi monissa talouskysymyksissä poliitikkojen näkemykset ovat sittenkin suhteellisen lähellä toisiaan.

Koulutuksen keskittämisen nurja puoli – alueellinen saatavuus vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen11.1.2021 09:00:00 EET | Tiedote

Toisen asteen koulutuksen keskittäminen ja tarjonnan supistaminen vaikuttavat nuorten koulutusalavalintaan – ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan alueellisen koulutuksen tarjonnan vähentäminen vaikuttaa myös nuorten sijoittumiseen työmarkkinoille ainakin vielä 21-vuotiaana. Tutkijat kehottavatkin keskittämispäätöksiä tehtäessä miettimään niiden vaikutusta myös nuorten koulutus- ja urapolkuihin.

Suomen ICT-päästöistä valtaosa syntyy rajojen ulkopuolella – ja siksi raportointia on muutettava7.1.2021 13:00:00 EET | Tiedote

Tietotekniikka-alan kasvu on kasvattanut myös sähkönkulutusta ja päästöjä. Yritysten ja kuluttajien on kuitenkin vaikea saada tietoa ICT-alan ympäristöystävällisyydestä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta. Tuore tutkimus suosittaakin EU-tasolla ja globaalistikin yhdenmukaista, rajat ylittävää käytäntöä ICT-alan energiatehokkuuden ja ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin.
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Tutkimuksen kohteina painottuvat tuottavuus ja sen kasvuun vaikuttavat tekijät, työmarkkinoiden toiminta sekä kokonaistaloudellinen tasapaino ml. julkisen talouden kestävä hoito. Etla seuraa talouden kehitystä ja laatii talousennusteita sekä arvioi ja kommentoi talouspolitiikkaa. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen organisaatio. Toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäseninä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliiton (TT) -säätiö sekä Finanssiala ry, Kaupan Liitto ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. Taustayhteisöjen rahoitus kattaa runsaan kolmanneksen laitoksen kokonaiskuluista ja muodostaa toiminnan vakaan perustan. 

Tutkimustyön tulokset ovat julkisia ja niistä raportoidaan useassa eri muodossa: laajat tutkimusraportit julkaistaan kirjoina tai tutkimusraportteina, tieteellisiin aikakauskirjoihin tähtäävät artikkelit Working papers -sarjassa, ja lyhyet ajankohtaiset raportit Muistiot-sarjassa. Vuosittain valmistuu 10 – 15 laajempaa tutkimushanketta. Makrotaloudellinen suhdanne-ennuste laaditaan kahdesti vuodessa.

Etlalla on kaksi tytäryhtiötä: projektitutkimusyksikkö Etlatieto Oy ja talousalan kirjoja kustantava Taloustieto Oy. Etlalla ja Elinkeinoelämän valtuuskunnalla (EVA) on yhteinen hallitus, toimitusjohtaja ja taloushallinto.