Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Tutkimuksen kohteina painottuvat tuottavuus ja sen kasvuun vaikuttavat tekijät, työmarkkinoiden toiminta sekä kokonaistaloudellinen tasapaino ml. julkisen talouden kestävä hoito. Etla seuraa talouden kehitystä ja laatii talousennusteita sekä arvioi ja kommentoi talouspolitiikkaa. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen organisaatio. Toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäseninä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliiton (TT) -säätiö sekä Finanssiala ry, Kaupan Liitto ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. Taustayhteisöjen rahoitus kattaa runsaan kolmanneksen laitoksen kokonaiskuluista ja muodostaa toiminnan vakaan perustan. 

Tutkimustyön tulokset ovat julkisia ja niistä raportoidaan useassa eri muodossa: laajat tutkimusraportit julkaistaan kirjoina tai tutkimusraportteina, tieteellisiin aikakauskirjoihin tähtäävät artikkelit Working papers -sarjassa, ja lyhyet ajankohtaiset raportit Muistiot-sarjassa. Vuosittain valmistuu 10 – 15 laajempaa tutkimushanketta. Makrotaloudellinen suhdanne-ennuste laaditaan kahdesti vuodessa.

Etlalla on kaksi tytäryhtiötä: projektitutkimusyksikkö Etlatieto Oy ja talousalan kirjoja kustantava Taloustieto Oy. Etlalla ja Elinkeinoelämän valtuuskunnalla (EVA) on yhteinen hallitus, toimitusjohtaja ja taloushallinto.

Onko vastakkainasettelu politiikassa kärjistynyt Suomessakin? Tuore BIBU-tutkimus kumoaa käsityksen12.1.2021 00:01:00 EET | Tiedote

Kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa mainitaan toistuvasti, miten poliittiset jakolinjat ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu kärjistynyt. Suomessa tarina syvenevistä jakolinjoista ei kuitenkaan kaikilta osin pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että eroja on, mutta polarisoituminen ei ole systemaattisesti lisääntynyt. Esimerkiksi monissa talouskysymyksissä poliitikkojen näkemykset ovat sittenkin suhteellisen lähellä toisiaan.

Koulutuksen keskittämisen nurja puoli – alueellinen saatavuus vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen11.1.2021 09:00:00 EET | Tiedote

Toisen asteen koulutuksen keskittäminen ja tarjonnan supistaminen vaikuttavat nuorten koulutusalavalintaan – ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan alueellisen koulutuksen tarjonnan vähentäminen vaikuttaa myös nuorten sijoittumiseen työmarkkinoille ainakin vielä 21-vuotiaana. Tutkijat kehottavatkin keskittämispäätöksiä tehtäessä miettimään niiden vaikutusta myös nuorten koulutus- ja urapolkuihin.

Suomen ICT-päästöistä valtaosa syntyy rajojen ulkopuolella – ja siksi raportointia on muutettava7.1.2021 13:00:00 EET | Tiedote

Tietotekniikka-alan kasvu on kasvattanut myös sähkönkulutusta ja päästöjä. Yritysten ja kuluttajien on kuitenkin vaikea saada tietoa ICT-alan ympäristöystävällisyydestä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta. Tuore tutkimus suosittaakin EU-tasolla ja globaalistikin yhdenmukaista, rajat ylittävää käytäntöä ICT-alan energiatehokkuuden ja ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin.

Etla: Vuosi 2021 merkitsee koronakriisin loppua, Suomen talous herää kesään mennessä29.12.2020 00:30:00 EET | Tiedote

Koronarokote on ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi ensi vuonna. Jos rokotukset sujuvat odotetusti, herättävät ne Suomen talouden kesään mennessä, arvioi Etla. Tämän jälkeen talouspolitiikassa siirrytään elvytysvaiheesta sopeutukseen. Siirtymästä tuskin tulee poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta se on olennainen. Hallitus ajoittanee sopeutukset edessä olevaan noususuhdanteeseen. Maailmantaloudessa myös Yhdysvaltain vallanvaihdos tuo yrityksille nykyistä vakaamman toimintaympäristön.

Kyberrikollisuus yleistyy ja Suomi kompuroi tietoturvassa – osaamispula jarruttaa kehitystä14.12.2020 06:30:00 EET | Tiedote

Tietoturva aiheuttaa suomalaisille yrityksille erityisiä haasteita. Etlan tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että tietovuotoja raportoidaan suomalaisyrityksissä yli kolme kertaa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Myös poliisin tietoon tulleet tietomurrot ovat Suomessa kaksinkertaistuneet parissa vuodessa, tietomurtojen laajoista vaikutuksista saatiin vakava muistutus syyskuussa psykoterapiakeskus Vastaamon tapauksessa. Nopeasti yleistyvien kyberuhkien kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa, sillä tilastoinnin ulkopuolelle jää suuri joukko mikroyrityksiä.

EMBARGO: Talousuutiset heijastavat kuluttajaluottamusta jo ennalta – Etla kehitti koneoppivan mallin talouden epävarmuuden arvioimiseen8.12.2020 00:30:00 EET | Tiedote

Talousuutisten avulla voidaan myös ennakoida talouden yleistä epävarmuutta ja kuluttajaluottamuksen muutoksia. Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa on kehitetty koneoppiva malli arvioimaan talouden epävarmuutta kotimaisesta uutisdatasta. Tutkimuksessa havaittiin, että kun epävarmuus talousuutisissa kasvoi, laski myös kuluttajien luottamus talouteen. Ylen verkkosivujen uutisvirrasta kerättyjen negatiivisten talousuutisten pohjalta kehitettiin epävarmuusindeksi, jota verrattiin Tilastokeskuksen kuluttajaluottamusindeksiin. Indeksit korreloivat eli ne olivat yhteydessä toisiinsa. Nyt kehitetty malli antaa hyödyllistä ennakoivaa tietoa Suomen talouden tilasta, mutta vaatii vielä jatkokehittämistä.

Digitaalitalous kasvaa nyt verkkokaupan myötä Suomessakin ja haastaa verojärjestelmän1.12.2020 10:00:00 EET | Tiedote

Digitaalitalouden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa eli 11 prosenttia bkt:stä. Kuluvan vuoden koronakriisi on nostanut talouden digitaalisuuden astetta aiempaa nopeammin ja kehitys näkyy erityisesti verkkokaupan kasvuna. Kysymyksiä herättää yhä digitalouden vaikutus verotuottoihin.

Etla tutki: vienninedistämispalvelujen käyttö kasvatti kansainvälisille markkinoille pyrkineiden pk-yritysten liikevaihtoa26.11.2020 09:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan julkisia vienninedistämispalveluita käyttäneiden yritysten liikevaihto on kasvanut muita kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä enemmän. Jos yritys sai samaan aikaan sekä t&k-tukia että vienninedistämispalveluita, lisäsi se yrityksen todennäköisyyttä nousta eniten liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten joukkoon. Suomalaisten pk-yritysten suurimmiksi kansainvälisen kasvun esteiksi osoittautuivat puutteellinen osaaminen sekä paikallisten markkinoiden tuntemuksen puute. Tänään julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin Business Finlandin vienninedistämispalveluiden käytön vaikutuksia pk-yritysten kasvuun viime vuosina.

Etla: Suomi selvinnyt koronakriisin talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin, Kiinan-vienti paikkaa elintarviketeollisuudessa Venäjän aukkoa24.11.2020 08:15:00 EET | Tiedote

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisin aiheuttamista talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin vaurioin. Koko teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta, kun muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin liki 10 prosenttia. Eniten Suomessakin on kärsinyt matkailu- ja ravintola-ala, jonka arvonlisäys on putoamassa peräti kolmanneksen viime vuodesta. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan Kiina on kirinyt elintarviketeollisuudessa Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, mikä paikkaa osin Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa vientituloissa.

Tuore tutkimus: Yrityskohtainen sopiminen ja hajautunut neuvottelujärjestelmä johtavat korkeampiin palkankorotuksiin11.11.2020 08:00:00 EET | Tiedote

Etlan tänään julkistaman muistion mukaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja yrityskohtaiset erät ovat johtaneet suurempiin palkankorotuksiin kuin puhtaasti keskitetty sopiminen. Muistio perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan tuoreeseen tutkimukseen. Tutkimustulosten mukaan palkankorotukset ovat olleet Suomessa suurempia silloin, kun sopimuksessa on ollut mukana yrityskohtainen erä. Hajautuminen on siis nostanut ansioita, mutta vaikutus palkkahajontaan jää epäselväksi.

Vaikutusarviointi: t&k-tuet ovat lisänneet suomalaisten yritysten omia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen5.11.2020 08:30:00 EET | Tiedote

Tuoreen vaikutusarvion mukaan Tekesin myöntämät t&k-tuet ovat lisänneet tukea saaneiden yritysten omia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Tutkimuksessa löytyi kuitenkin viitteitä myös siitä, että t&k-tuilla voi olla haitallisia vaikutuksia kilpailuun. Tuet voivat vähentää vanhojen tehottomien yritysten poistumista markkinoilta ja hidastaa rakennemuutosta. Tukirahoituksen vaikutus yritysten markkinoilta poistumiseen on samansuuntainen nuorten, alle 6-vuotiaiden yritysten joukossa.

Hiilitullit voivat hillitä hiilivuotoa, mutta niiden toteuttaminen on hidas, epävarma ja kauppasuhteita rasittava prosessi29.10.2020 10:00:00 EET | Tiedote

EU:n kaavailemat hiilitullit voivat hillitä hiilivuotoa, mutta osoittautuvat tarkemmassa tarkastelussa monella tapaa ongelmallisiksi. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan EU:n ajama hiilitullihanke kohtaakin haasteita tulevina vuosina. On todennäköistä, että prosessi tullien toteuttamiseksi on asteittainen ja saattaa rasittaa monin tavoin EU:n kansainvälisiä suhteita. EU:n tulisikin toteuttaa hiilitullimekanismi niin, että se ei aiheuttaisi kauppasodan riskiä ja olisi omiaan vahvistamaan monenkeskistä ilmastonmuutoksen vastaista kansainvälistä yhteistyötä.

Koronakriisi osoitti: talouskasvusta luopuminen on kelvoton ilmastoteko26.10.2020 06:30:00 EET | Tiedote

Ilmastonmuutokseen on vastattava markkinatalouden toimintaedellytyksiä parantamalla ja sääntelyä kehittämällä, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Koronakriisi on osoittanut talouskasvun hiipumisen olevan ilmaston kannalta huono teko, kun kasvava työttömyys ja valtion velkaantuminen vievät varoja teknologiselta kehitykseltä. Tulevaisuus näyttää historian perusteella tehtyjä lineaarisia ennusteita valoisammalta, kunhan teknologiset harppaukset jatkuvat ja niiden käyttöönotto nopeutuu.

KUTSU: Hiilitullien vaikutukset Suomen taloudelle 29.10.20 klo 1021.10.2020 10:32:59 EEST | Tiedote

Miten EU:n kaavailemat hiilitullit voitaisiin käytännössä toteuttaa? Millaisia talousvaikutuksia hiilitulleilla olisi Suomelle? Koko EU:lle? Mitä esteitä hiilitullien toteutumiselle on? Päästöjen väheneminen ei suju helposti ilman rahaa vaativia panostuksia puhtaampiin tuotantoprosesseihin. Samalla saastuttavampi valmistus voi saada kyseenalaista kilpailuetua ja tuotantoa voi siirtyä maihin, joissa ilmastosäädökset ovat väljemmät. Tuloksena on ns. hiilivuotoa. Yhtenä keinona hiilivuodon estämiseksi EU pohtii hiilitulleja. Hiilitullijärjestelmässä huomioitaisiin tuotteen valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja niistä maksettaisiin EU:n ulkorajalla tullimaksu. Hiilitullien toteuttamista ja niiden mahdollisia vaikutuksia taloudelle tarkastelevan tutkimushankkeen tulokset julkistetaan torstaina 29.10.20 klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Torstaina 29.10.2020 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10:00 Tervetuloa / Viestintäj
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Tutkimuksen kohteina painottuvat tuottavuus ja sen kasvuun vaikuttavat tekijät, työmarkkinoiden toiminta sekä kokonaistaloudellinen tasapaino ml. julkisen talouden kestävä hoito. Etla seuraa talouden kehitystä ja laatii talousennusteita sekä arvioi ja kommentoi talouspolitiikkaa. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen organisaatio. Toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäseninä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliiton (TT) -säätiö sekä Finanssiala ry, Kaupan Liitto ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. Taustayhteisöjen rahoitus kattaa runsaan kolmanneksen laitoksen kokonaiskuluista ja muodostaa toiminnan vakaan perustan. 

Tutkimustyön tulokset ovat julkisia ja niistä raportoidaan useassa eri muodossa: laajat tutkimusraportit julkaistaan kirjoina tai tutkimusraportteina, tieteellisiin aikakauskirjoihin tähtäävät artikkelit Working papers -sarjassa, ja lyhyet ajankohtaiset raportit Muistiot-sarjassa. Vuosittain valmistuu 10 – 15 laajempaa tutkimushanketta. Makrotaloudellinen suhdanne-ennuste laaditaan kahdesti vuodessa.

Etlalla on kaksi tytäryhtiötä: projektitutkimusyksikkö Etlatieto Oy ja talousalan kirjoja kustantava Taloustieto Oy. Etlalla ja Elinkeinoelämän valtuuskunnalla (EVA) on yhteinen hallitus, toimitusjohtaja ja taloushallinto.