Diakonissalaitos

Näkymättömät-ohjelma kutsuu toimittajia, sisällöntuottajia, viestijöitä ja viestintäpainotteisia työtä tekeviä visuaalisen viestinnän äärelle Viestinnän monet kasvot – mikä on kuvan merkitys yhteiskunnallisessa viestinnässä? -tilaisuuteen (Teams) tiistaina 14.4. klo 10–12.

Mitä ovat kohtaamiskuilut? Entä mitä on tämän päivän näkymättömyys? Näkymättömät-ohjelma tarjoaa vastauksia. Kutsumme mukaan Teams-tilaisuuteen, jossa kerromme, miltä Suomi näyttää Näkymättömät-ohjelmasta katsottuna ja millaiset käytännöt arjen työssä on todettu toimiviksi. Tervetuloa kuulemaan ajankohtaista tietoa ja keskustelemaan lisää.

Diakonissalaitos laajentaa toimintaansa Espoossa kahdella palvelulla, jotka tarttuvat nuorten hyvinvoinnin heikkenemiseen ja palvelutarpeen kasvuun. Vamos Espoon yhteyteen avautunut Olohuone tarjoaa matalan kynnyksen yhteisön ja tukea monikulttuurisille nuorille, ja Katutaso käynnistää jalkautuvan päihdetyön Espoossa Helsingin ja Vantaan rinnalla.

Keväällä 1926 Diakonissalaitos aloitti uuden työmuodon. Se perusti ehtoollisleipäleipomon. Leipiä on siitä lähtien leivottu Helsingissä Alppikadun korttelissa.

Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin oli rikas kosmopoliitti, hyväntekijä ja rohkea vaikuttaja 1800-luvulla. Tämän päivän Suomi tarvitsee Auroransa. 10.3. vietettävä Auroran päivä on hyvä hetki pohtia, millaisia uudistuksia Aurora tänä päivänä ajaisi, keistä olisi huolissaan, kenen rinnalla ja tukena erityisesti kulkisi. Tähän vastaavat Diakonissalaitoksen tänään julkaistavat vaalitavoitteet.

Diakonissalaitos perustaa Poriin uuden Vamos-nuortenpalvelujen yksikön vastauksena alueen nuorten kasvaviin tuen tarpeisiin. Toiminta käynnistyy kevään 2026 aikana tiiviissä yhteistyössä Porin kaupungin nuorisopalveluiden, Satakunnan hyvinvointialueen ja Ohjaamo Porin kanssa.

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi maanantaina Ylen haastattelussa, että Suomen päihdepolitiikka on epäonnistunut. Vuonna 2024 ennätysmäärä alle 25-vuotiaita kuoli päihteisiin. Diakonissalaitoksen nuorten päihdetyön katutyöntekijä Saija Lentonen ja Rinnekotien palvelualuejohtaja Mika Paasolainen peräänkuuluttavat katkeamattomia hoitopolkuja ja vaikuttavien hoitokeinojen käyttöönottoa Suomen päihdepolitiikan korjaamiseksi.

Helinä Rautavaaran museossa 11.3. avautuva E zor amendar – Voima meissä -näyttely kertoo Itä-Euroopan romanien työstä olosuhteidensa parantamiseksi. Meeri Koutaniemen valokuvat romaniaktivisteista ja kuvataiteilija Farija Mehmetin naivistiset muotokuvat avaavat näkymän arkeen ja vastarintaan, jotka harvoin pääsevät julkisuuteen.

Kesällä 2026 voimaan astuva EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus tuo muutoksia myös Suomen lainsäädäntöön. Sisäministeriön valmistelema lähes 600-sivuinen esitys tulee toteutuessaan heikentämään merkittävästi turvapaikanhakijoiden asemaa. Muutos on historiallisen laaja, ja ihmisoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden näkökulmasta huolestuttava.

Diakonissalaitos ja kauppakeskus Mall of Tripla käynnistävät noin vuoden mittaisen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön, jossa selvitetään, miten arjen kohtaamiset voivat lisätä yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta vilkkaassa kaupunkitilassa. Yhteistyö yhdistää tutkimuksen, kokeilut ja taiteen uudella tavalla.

Diakonissalaitos haluaa lisätä nuorten tietoisuutta erittäin vahvasta, nopeasti voimakasta riippuvuutta aiheuttavasta alfa-PVP:stä sekä sen kokeilun ja käytön riskeistä. Diakonissalaitoksen 15–24-vuotiaille nuorille suunnattu kampanja alfa-PVP-huumeesta näkyy laajasti kaikkialla Suomessa koko tammikuun ajan.

Oulun kaupunginvaltuusto on päättänyt vakinaistaa ylijäämäruuan jakeluun keskittyvän Prikkakeskuksen toiminnan osaksi kaupungin palveluja vuoden 2026 alusta. Päätös on merkittävä askel hävikkiruoan hyödyntämisessä sekä osallisuuden ja työllisyyden edistämisessä.

”Kadulla olevien nuorten tilanne surettaa”, sanoo Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle kutsuttu päihdehoidon kokemusasiantuntija Heidi Räisänen. Hänen kanssaan 108-vuotiasta itsenäistä Suomea linnassa juhlistavat Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Maija Hyle ja johtaja Terhi Laine sekä Rinnekotien päihdepalvelujen toinen kokemusasiantuntija Johanna Petäjämäki.

Diakonissalaitoksen nuorten päihdetyö Katutaso kohtasi lokakuussa kadulla kymmenen kertaa päihteillä oireilevan 10–14-vuotiaan. Tutkija Ulla-Kaarina Petäjä korostaa ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja hoidon merkitystä lasten ja nuorten päihdeongelmien hoidossa. Yksikin kohtaaminen voi olla nuorelle ratkaiseva. Petäjä tutkii Diakonissalaitoksella nuorten päihdetyön vaikuttavuutta.

Miten yhteiskunta voi vastata kasvavaan eriarvoisuuteen, ulkopuolisuuden kokemuksiin ja luottamuspulaan? Amerikkalainen kansalaistoiminnan tutkija Dr Sylvia Gale perehtyi Diakonissalaitoksen D-asemien yhteisöpedagogiikkaan ja jäsenteli kokemuksensa viideksi konkreettiseksi käytännöksi, jotka tarjoavat ratkaisuja osallisuuden ja toimijuuden vahvistamiseksi.

Kehitysvammaisten päihdeongelmat jäävät usein tunnistamatta, ja palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan heidän erityistarpeisiinsa. Diakonissalaitos on vastannut tähän haasteeseen kehittämällä uuden päihdetyömallin, joka yhdistää selkokieliset menetelmät, palvelumuotoilun ja sektorirajat ylittävän yhteistyön.

Yhä useammat ammattilaiset kohtaavat työssään väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyviä ilmiöitä. Diakonissalaitos tarjoaa konkreettisia työkaluja ja menetelmiä, joilla voidaan tukea yksilöitä muutoksessa, ehkäistä väkivaltaistuneita asenteita ja vahvistaa yhteisöjen resilienssiä. Exit-työ on osa laajempaa yhteiskuntarauhan rakentamista, jossa ammattilaisten ja yhteisöjen rooli on keskeinen.

Asunnottomien yötä vietetään perjantaina 17.10. Asunnottomien määrä kääntyi vuonna 2024 nousuun ensi kertaa sitten vuoden 2012. Samaan aikaan päihdetilanne kaduilla on pahentunut ratkaisevasti. Tilanne on haastava, mutta ratkaisujakin on, toteavat Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien asiantuntijat.

Demokratia tarvitsee kaikkien ääntä. Diakonissalaitos ja valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon toimintaohjelma aloittavat yhteisen kehittämistyön, jonka tavoitteena on saada haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ääntä päätöksentekoon ja samalla linkittää Diakonissalaitoksen kehittämä osallistavan tulevaisuustyön malli osaksi valtionhallinnon kehittämistyötä.

Asunnottomien määrä kääntyi vuonna 2024 nousuun ensi kertaa sitten vuoden 2012. Samaan aikaan päihdetilanne kaduilla on pahentunut ratkaisevasti. Tilanne on haastava, mutta ratkaisujakin on. Tervetuloa 16.10.2025 tutustumisretkelle näkemään ja kuulemaan, mitä on asunnottomien ja asunnottomuustyön arki tänä päivänä.