Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EET | Tiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EET | Tiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Vesi ja geenit virtaavat Itämeren kahden tärkeimmän lohijoen välillä21.12.2020 09:00:00 EET | Tiedote

Latvavesien lohet ovat eri maata kuin alajuoksujen yksilöt, ainakin Tornionjoella ja Ruotsin Kalixjoella. Vastajulkaistussa tutkimuksessa selvisi, että näiden Itämeren pohjoisimpien jokien yläjuoksuilta lähtöisin olevat lohet ovat geneettisesti erilaisia kuin alajuoksujen yksilöt. Perimän lisäksi vaellusajankohta erottaa ylä- ja alajuoksujen lohet. Naapurijokien väliltä ei löytynyt vastaavaa perinnöllistä eroa.

Alla svenskspråkiga dagstidningar som publicerats i Finland digitaliseras fram till 202416.12.2020 08:21:10 EET | Tiedote

Nationalbiblioteket digitaliserar under de kommande tre åren alla svenskspråkiga dagstidningar som publicerats i Finland. Projektet möjliggörs av ett stöd på totalt 1,85 miljoner euro från åtta finlandssvenska fonder och stiftelser. Tidningarna tillgängliggörs på webben samt på arkiv och friexemplarsbibliotek i bland annat Helsingfors, Mariehamn, Vasa och Åbo. Nyttjanderätterna till materialet är överenskomna med Kopiosto.

Kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet digitoidaan vuoteen 2024 mennessä16.12.2020 07:58:35 EET | Tiedote

Kansalliskirjasto digitoi tulevan kolmen vuoden aikana kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Projektin mahdollistaa yhteensä 1,85 miljoonan euron tuki kahdeksalta suomenruotsalaiselta rahastolta ja säätiöltä. Lehdet tulevat saataville verkkoon, arkistoihin ja vapaakappalekirjastoihin, muun muassa Helsingissä, Maarianhaminassa, Vaasassa ja Turussa. Käyttöoikeuksista on sovittu Kopioston kanssa.

Rintasyöpäriskin arviointia voidaan tarkentaa uusilla genomityökaluilla14.12.2020 12:12:41 EET | Tiedote

Laajaan 120 000 naisen FinnGen-tutkimusaineistoon perustuvat tulokset osoittavat, että perinnöllistä rintasyöpäriskiä tulisi arvioida nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Perinnöllisen rintasyövän hoidossa ja ennaltaehkäisyssä huomioidaan tällä hetkellä vain yksittäiset geenivirheet. Kattavamman genomitiedon avulla voitaisiin kuitenkin tunnistaa korkeassa rintasyöpäriskissä olevia naisia huomattavasti nykyistä paremmin. Tietoa voitaisiin hyödyntää etenkin rintasyöpään sairastuneen lähisukulaisten sairastumisriskin arvioinnissa.
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>