Kiinteistöliitto

Säiden lämmetessä taloyhtiöiden pihat heräävät henkiin, kun asukkaat ryhtyvät viettämään aikaa ulkosalla. Myös taloyhtiössä asuvat lapset leikkeineen siirtyvät sisätiloista pihamaalle. Toisinaan leikkien äänet herättävät naapureissa ärtymystä, ja näkemyseroja voi syntyä myös siitä, mikä osa pihasta soveltuu leikkeihin ja peleihin.

Kevät on pihatöiden aikaa, mutta taloyhtiömuotoisessa asumisessa pihan muokkaaminen edellyttää usein taloyhtiön lupaa. Ennen muutostöitä kannattaa selvittää yhtiöjärjestyksestä, kuuluuko piha-alue taloyhtiön vai osakkaan hallintaan.

Kiinteistöliiton kevään Korjausrakentamisbarometrin mukaan korjausrakentaminen voi jäädä tänä vuonna hieman jälkeen aiemmista odotuksista. Korjausrakentamista kasvattavien taloyhtiöiden osuus näyttää jäävän pienemmäksi kuin korjaamista vähentävien taloyhtiöiden osuus. Kasvuvireen nousun taite koskee kaikkia alueita.

Kun yhtiökokous on pidetty ja uudet hallituksen jäsenet valittu, taloyhtiön on huolehdittava henkilömuutosten ilmoittamisesta kaupparekisteriin.

Uusi kulutuspalvelujen turvallisuutta koskeva laki tuo taloyhtiöille velvollisuuden dokumentoida pihan leikkipaikan turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Kevään aikana voimaan tuleva laki velvoittaa taloyhtiöt dokumentoimaan esimerkiksi vaarojen tunnistamiseen ja riskien arvioimiseen liittyviä seikkoja sekä havaittuja turvallisuuspuutteita ja tapahtuneita onnettomuuksia.

Kun lumet ja jäät ovat sulaneet, on taloyhtiössä aika järjestää kevättalkoot. Vaikka moni taloyhtiö on ulkoistanut piha-alueiden hoitamiseen liittyvät tehtävät huoltoyhtiölle, ovat talkoot edelleen tärkeä tapa tutustua naapureihin.

Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa DI Timo Nieminen Kauniaisista. Lappeenrannassa 12.4.2025 kokoontunut Kiinteistöliiton liittokokous valitsi Niemisen yksimielisesti jatkoon.

Vaikea talouskehitys heikentää kotitalouksien ja taloyhtiöiden tilannetta, mikä leikkaa mahdollisuuksia ryhtyä välttämättömiin korjaushankkeisiin ja puhtaan siirtymän kannalta tärkeisiin perusparannushankkeisiin. Asumismenot ovat nousseet 2020-luvun alkuvuosina noin viidenneksellä. Työttömyyden tuntuva nousu ja monet kansainvälisen talouden heilahtelut ovat lisänneet epävarmuutta, mikä on myrkkyä myös taloyhtiöiden korjauksille. Korjaaminen onkin vähentynyt vuosina 2023 ja 2024, ja kuluvan vuoden kehitys on vielä epävarma.

Sähköautojen latauspisteet ovat yleistyneet taloyhtiöissä, mutta niiden hankkiminen ja ylläpito herättää edelleen paljon keskustelua ja kysymyksiä. Tärkeintä on lähteä liikkeelle selvittämällä taloyhtiön tämänhetkisen sähköjärjestelmän kunto ja kapasiteetti sekä se, ovatko autopaikat yhtiön hallinnassa vai osakkeilla hallittavia.

Maalämpö on viime vuosina nostanut suosiotaan myös taloyhtiöiden lämmönlähteenä. Moni taloyhtiö on päätynyt ratkaisuun kustannussyistä, mutta maalämpö voi olla myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin paikkakunnalla tarjolla oleva kaukolämpö. Pohjavesialueilla maalämpöön siirtyminen kuitenkin käytännössä pysähtyy lupaviranomaisen tulkintaan siitä, ettei pohjavesialueille tule porata energiakaivoja ollenkaan. Suomessa sijaitsee noin 5000 pohjavesialuetta.

Taloyhtiöiden yhtiökokouksissa käsitellään usein asioita, joilla on merkitystä myös talossa asuville vuokralaisille. Lakiin on kirjattu, millaisten asioiden käsittely yhtiökokouksissa tuo osallistumisoikeuden osakkaiden lisäksi asukkaille.

Taloyhtiöitä ja asumista koskevissa asioissa kaikki taloyhtiöiden toimijat saavat tietoa ja neuvoja Kiinteistöliiton uudesta palvelusta. Kotibotti on maksuton vuorovaikutteinen palvelu, joka neuvoo ja opastaa kellonajasta tai viikonpäivästä riippumatta. Uusi palvelu hyödyntää vastauksissaan tekoälyä ja palvelee useilla kielillä.

Kevään yhtiökokouksissa on jälleen tarjolla tärkeitä tehtäviä yhteisestä omaisuudesta huolehtimiseksi. Yksi näistä on toiminnantarkastajan tehtävä, johon kannattaa tarttua ennakkoluulottomasti. Taloyhtiöön voidaan valita toiminnantarkastaja tilintarkastajan sijaan, jos yhtiössä on alle 30 osakashallinnassa olevaa tilaa, eikä vuoden 2010 kesäkuun jälkeen päivitetty yhtiöjärjestys vaadi tilintarkastajan valintaa. Toiminnantarkastaja voidaan valita taloyhtiöön myös tilintarkastajan lisäksi. Jokaisessa taloyhtiössä tulisi suorittaa vähintään toiminnantarkastus.

Kiinteistöliitto esittää, että valtio korottaisi taloyhtiöiden omaan käyttöön tuottamien kiinteistöhallintapalveluiden, kuten esimerkiksi talonmiehen tai siivouspalveluiden arvonlisäverotuksen rajaa 70 000 euroon. Nykyisin taloyhtiöt maksavat arvonlisäveroa, kun omaan käyttöön tuotettujen palvelujen arvo ylittää 50 000 euroa vuodessa.

Aurinkopaneeleilla on mahdollista tuottaa sähköä myös taloyhtiömuotoisessa asumisessa. Rivi- ja kerrostaloissa aurinkopaneeleja asennetaan tyypillisesti taloyhtiön hankkeena, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan aurinkosähköjärjestelmän ja selkiinnyttää hankkeeseen liittyviä vastuita sekä velvoitteita. Jos osakas haluaa hankkia aurinkopaneelit omana muutostyönään eli ilman, että muu taloyhtiö on mukana hankkeessa, osakkaan on tärkeää noudattaa taloyhtiön asettamia reunaehtoja.

Useimmissa taloyhtiöissä lähestytään vuoden tärkeintä tapahtumaa eli yhtiökokousta. Jotta yhtiökokouskutsu varmasti saavuttaa asunnon omistajan, on tärkeää varmistaa, että osakkaan yhteystiedot ovat ajan tasalla. Erityistä huomiota yhteystietojen päivittämiseen on kiinnitettävä silloin, jos asunnon omistuksessa on tapahtunut vuoden aikana muutoksia esimerkiksi osakkaan kuoleman tai asunnon myynnin myötä.

Kiinteistöliitto kaipaa asuntojen lyhytkestoiseen vuokraustoimintaan lain tasolla tehtyä määritelmää siitä, millainen asunnon käyttö on sallittua. Nykyisen sääntelyn puitteissa jää epäselväksi, milloin kyse on kielletystä majoitustoiminnasta, ja tämä vaikeuttaa esimerkiksi taloyhtiöiden puuttumista asiaan. Epäselvä tilanne hankaloittaa taloyhtiöiden lisäksi asuntoaan vuokraavien osakkaiden, muiden asukkaiden sekä kaupunkien rakennusvalvontaviranomaisten toimintaa.

Valtaosa Kiinteistöliiton kuntavaalikyselyyn vastanneista katsoo, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Kyselyyn vastasi 3036 kiinteistönomistajaa, isännöitsijää ja asukasta 37 eri kunnasta. Kysely antaa kattavan kuvan siitä, mitkä asumisen teemat puhututtavat äänestäjiä tulevissa kuntavaaleissa. Eniten vastauksia saatiin suurista kaupungeista Helsingistä, Espoosta, Jyväskylästä, Tampereelta, Turusta, Kuopiosta, Vantaalta ja Lahdesta. Maantieteellisesti vastaukset jakautuivat ympäri Suomen.

Kuntavaalit ovat asumisen ja asukkaiden toimivan arjen kannalta tärkeimmät vaalit. Esimerkiksi asumisen kustannukset määräytyvät isoilta osin kunnallisessa päätöksenteossa ja vaihtelevat huomattavasti eri kaupungeissa ja kunnissa. Kaukolämmön, veden ja jätehuollon hinnat ovat asioita, joista kuntien ja kaupunkien poliittiset luottamushenkilöt ovat mukana päättämässä. Kunnan asukkaiden on siksi tärkeää tietää, mitä kunta- ja aluevaaleissa ehdolla olevat ajattelevat asumiseen liittyvistä asioista.

Taloyhtiöiden hoitokulut jatkavat tuntuvaa kasvuaan myös tänä vuonna. Kulujen kehityksessä on kuitenkin merkittäviä paikkakuntakohtaisia eroja. Kiinteistöliitto on päivittänyt syksyllä julkaistua, taloyhtiöille tarkoitettua talousarvio-ohjeistustaan.