Mitä eroa on rukouksella ja manifestoinnilla? Mikä on kristityn supervoima? Miten ja miksi tehdään ristinmerkki? Heilastellaanko helluntaina Pyhän Hengen kanssa?

Elinympäristömme on täynnä eri suunnista tulevia, välitöntä huomiota vaativia ärsykkeitä. Kun ihmisen huomiota revitään samanaikaisesti useaan suuntaan, seuraa lyhytjänteistä ja poukkoilevaa suorittamista, joka ennen pitkää johtaa ahdistukseen ja asioiden mielekkyyden katoamiseen. ”Tehokas tapa rauhoittaa poukkoileva mieli ja lakata suorittamasta elämää on keskittyä tietoisesti siihen, mitä tässä hetkessä oikeasti tapahtuu – eli olla läsnä tilanteessa” toteaa tietokirjailija ja läsnäolotutkimuksen pioneeri Salla-Maarit Volanen. Volasen esikoiskirja Huomio hetkeen - Levollisen läsnäolon taito näyttää, mitä hyötyä läsnäolosta voi olla itselle, toisille, ja laajemmin yhteiskunnalle. ”Kun opimme elämään tietoisemmin, opimme myös toimimaan tietoisemmin ”, Volanen kiteyttää.

Miksi moni pelkää tunteitaan? Asuvatko tunteet kehossamme? Kuinka omien tunteiden kanssa oikein tulee toimeen? Mitä hyötyä tunteiden tuntemisesta on? Miksi jotkut tunteet voivat nostaa meissä pintaan häpeää?

Siinä ei ole perässä huutomerkkiä. Piste kyllä. Hiljaisuudessa kun riittää, että on. Elämälle voi oikeasti vetää rajan. Vai voiko?

”Pyörämatka on kuin elämä pienoiskoossa: on ylä- ja alamäkiä, kartalla pysymistä ja harhapolkuja, mutaan juuttumista ja montusta nousemista, huipulle pääsemisen tuskaa ja riemua, onnen ja kärsimyksen hetkiä, ponnistelua ja kevyttä liitoa, hyviä ja huonoja päiviä.”

Miksi lounasruoka väsyttää? Miksi en saa painoa kuriin? Onko verensokerini kunnossa? Monille tuttuja kysymyksiä avaa ravitsemusterapeutti ja tietokirjailija Pirjo Saarnia uudessa kirjassaan Hiilariherkkyys. Tietoa ja reseptejä.

Nykyajan tytöt sisäistävät samat normit kuin heidän esiäitinsä sata vuotta sitten, vaikka tyttöjen elinympäristö on muuttunut valtavasti. Näin kiteyttää lastenpsykiatri ja psykoterapeutti Riikka Riihonen kirjassaan Täysillä tyttö – Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää. Riihonen toteaa, että nyt on korkea aika kyseenalaistaa ja päivittää tyttöjen kasvatukseen ja tyttöyteen liittyviä uskomuksia.

Hautakivi on kylmä ja hiljainen. Kun ihminen kuolee, hänen nimensä hakataan kiveen, mutta nimen takana on elettyä elämää: lämpöä, piinkovia pyrkimyksiä, kipeitä kyyneleitä ja onnen hetkiä. Urheilijan koko elämä ansaitsee tulla nähdyksi, eivät vain tärkeimmät mitalit. Näin tehdään Arto Terosen ja Jouko Vuolteen Kiveen hakatut -kirjasarjassa, jonka yhdeksäs osa Urheilijoiden voittoja ja tappioita (Kirjapaja) on juuri ilmestynyt. Edesmenneiden urheilijoiden läheisiä haastatelleet pitkän linjan urheilutoimittajat piirtävät kohteistaan kokonaista ja inhimillistä kuvaa. ”Olemme saaneet kieltämättä erikoisella tavalla olla mukana lähes kahdensadan ihmisen elämässä ja kuolemassa”, he toteavat kirjan esipuheessa työstään kirjasarjan parissa. Uudessa kirjassa tutustutaan kahdenkymmenen edesmenneen urheilijan elämään.

”Tämän kirjan tarkoitus ei ole luoda hypeä yhdestäkään ruuasta”, kirjoittaa ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen uudessa teoksessaan Terveellistä! 25 tärkeää ruoka-ainetta ja miksi niitä kannattaa syödä. Hyvinvoinnin ja ravitsemuksen kentällä avuntarjoajia on laidasta laitaan ja erilaisia ”superruokia” esitellään usein ratkaisuina ongelmiin. Tässä kirjassa seisotaan tukevasti maan kamaralla ja Laatikainen kirjoittaakin antavansa vain sellaisia suosituksia, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja joita voi helposti ostaa lähikaupasta.

Itsemurha on tragedia, josta ei ole olemassa kevyttä versiota. Se on järkyttävä tapahtuma paitsi itsemurhaan päätyvälle, myös läheisille hänen ympärillään. Siksi aihe tarvitsee harkittuja sanoja ja monenlaista vertaistukea. Tähän tarpeeseen vastaa Riitta Ahvenjärven, Eeva Peuran ja Tarja Tervahaudan kirjoittama ja kokoama tuore kirja Lohtua yli pimeän – itsemurhan tehneen läheiselle.

”Jos vain tietäisin, mistä oireeni johtuvat” on tuttu lause psykologi ja psykoterapeutti Aino Juusolan vastaanotolla. Nyt Juusola on kirjoittanut kirjan, joka hakee kysymykseen laajempaa vastausta. Uusi Taakka vai turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta -teos käsittelee ylisukupolvisia tarinoita, ajattelutapoja ja taakkoja, joita jokainen ihminen kantaa mukanaan, halusi tai ei.

”Kun kirjoittaa hengellisyydestä ja kaipauksesta, tietää, että kaikki on sanottu jo aiemmin. Sanojen kautta minäkin liityn ennen eläneiden ketjuun.” Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen on kaksi vuotta virassa toimittuaan julkaissut ensimmäisen kirjansa Kuulun tähän maisemaan. Sanoja luottamuksesta ja rohkeudesta. Kirja on rakennettu Leppäsen piispavuosina kirjoittamien tekstien – kolumnien, saarnojen, sosiaalisen median päivitysten ja inspiraatiotekstien – pohjalle ja kokonaisuutta on vielä laajennettu uusilla teksteillä.

Jokaisella kaupungilla on sielunsa. Suuret maailmankaupungit ovat kautta historian innoittaneet niin taiteilijoita kuin muita kulkijoita etsimään tätä sielua ja katselemaan itseään sen valossa. Kaupungit ovat tarjonneet nähtävyyksiä ja uusia elämyksiä mutta myös syviä pohdintoja ja luovaa työskentelyä.

Turun piispa Mari Leppäsen uusi kirja ”Kuulun tähän maisemaan” (Kirjapaja 2023) käsittelee luomakunnan kauneutta, luonnon hyvinvointia, ihmiselämän rosoisuutta ja hiljaisuuden kuuntelua. Se kutsuu lukijaansa etsimään ja löytämään omaa paikkaansa maailmassa, jossa toivo toisinaan katoaa horisontin taakse.

Millaista on, kun omalle kohdalle osuu vakava sairaus – kun jokapäiväinen, tuttu arki onkin yhtä äkkiä sairauden valtakuntaa ja aiemmat, huolettomat unelmat tiivistyvät toiveeksi hyvästä hetkestä, paremmasta voinnista tänään, huomenna, jatkossa?

Ihminen on etsinyt onnea aina ja vuosituhansien ajan filosofit ovat määritelleet onnen olemusta. Silti se tuntuu olevan tavallisen ihmisen elämässä usein ulottumattomissa. ”Kirjani pääidea on antaa ihmisille välineitä itsetuntemuksen lisääntymiseen, että hän ymmärtäisi ja tavoittaisi onnen kaipauksensa”, kiteyttää Onnea etsimässä -kirjassaan psykiatri ja tietokirjailija Juhani Mattila. ”Tämä on tärkeää sen takia, että jos ihminen ei voi eri syistä kokea lainkaan onnellisuutta, hän saattaa uupua, jopa masentua.”

Miksi tavalliset ihmiset yhä uudestaan lumoutuvat kiiluvasilmäisistä hirviöistä ja suuruudenhulluista pikkuviiksimiehistä, kysyy sosiaalipsykologi Janne Viljamaa Kirjassa ”Ilkeät ihmiset. Tunnista, vältä ja pidä puolesi” (Kirjapaja). Kirja selvittää ilkeyttä ilmiönä ja tarjoaa lukijalle työkalupakin sen kanssa toimimiseen.

Voi vauva! Eka vuosi vanhempana ja kuinka siitä selvitään (Kirjapaja) tarjoaa vinkkejä ja vertaistukea vanhemmuuden alkutaipaleelle. Äänessä ovat tavalliset vanhemmat sekä julkisuudesta tutut henkilöt.

Vuoden 2022 Kirkon kulttuuripalkinnon saanut kirjailija, runoilija, sanoittaja Anna-Mari Kaskisen elämäntyötä juhlitaan Laulaen matkaa tee -juhlakonsertissa Helsingissä Kallion kirkossa 3. syyskuuta.

Tietokirjailija Satu Hovi esittelee teoksessaan helppoja ja herkullisia tapoja korvata kaupasta ostettuja tarvikkeita ja hyödyntää lähiluonnon antimia. Valinnat omavaraisuuden puolesta ovat myös ekologisesti kestäviä ja edullisia.