Yhteiskunta ei selviä ilman läheis- ja omaishoitoa. Sitä tarvitsevat esimerkiksi iäkkäät vanhemmat ja puolisot, sairaalasta kotiutettavat ja saattohoidettavat. Epävirallinen hoiva muodostaa hoivan selkärangan ja on jopa 80 prosenttia hoivan kokonaisuudesta. Silti se jää vähäteltyyn rooliin, vaikka siihen pitäisi päinvastoin panostaa, koska omaishoito on inhimillistä ja yhteiskunnalle taloudellista.

Omaishoitajien viikon teemana on tänä vuonna Yhteisö tuo turvaa. Teemalla halutaan nostaa esiin omaishoitajayhdistysten toiminta yksilön tukena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään 27.11.–3.12. Omaishoitajien viikon teemana on tänä vuonna Yhteisö tuo turvaa. Yhteenkuuluvuuden tunne on olennaista ihmisen hyvinvoinnille ja turvallisuuden tunteelle. Yhteisössä jäsenet saavat tietoa arjen turvallisuuteen liittyvistä asioista.

Omaishoitajaliitto arvioi hyvinvointialueiden puutteellisten yhteystietojen vaarantavan omaishoitajien pääsyn palveluiden piiriin ja heidän oikeusturvansa. Omaishoitajaliitto ymmärtää, että hyvinvointialuesiirtymän alku on ollut haastava. Silti tulisi pitää kiinni hyvästä hallintotavasta.

Omaishoitajaliiton mukaan hallitusohjelmassa on paljon hyviä kirjauksia omaishoitajien aseman parantamiseksi, ja niitä on vietävä eteenpäin heikkenevistä talousnäkymistä huolimatta. Omaishoitajaliiton edustajat tapasivat tänään työministeri Arto Satosen keskustellakseen ansiotyön ja hoivan yhdistämisen ongelmista ja ratkaisuista.

Omaishoitajajärjestöt kampanjoivat työn ja omaishoidon yhteensovittamisesta Euroopan omaishoitajien päivänä 6.10.

Väestö ikääntyy, huoltosuhde heikkenee, työikäinen väestö hupenee ja hoiva-ala on kriisissä. Tämä on kestämätön yhtälö. Seuraavan hallituksen on otettava läheis- ja omaishoito osaksi hoivan kokonaisratkaisua.

Vapaaehtoisena toimimisessa on pyrkimys tehdä hyvää muille, saada sisältöä elämään ja tuottaa molemminpuolista iloa. Vapaaehtoisuus antaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa sekä oppia uutta. Antaessaan saa aina myös itselleen.

Omaishoitajat tarvitsevat koulutusta ja neuvontaa sekä psykologista ja taloudellista tukea. Lisäksi heidän täytyy saada konkreettista apua, kuten tilapäishoito- ja päiväpaikkoja sekä sijaishoitajia. Suomi ei selviä hoivakriisistä ilman hyvin toimivaa omaishoitoa, arvioi Omaishoitajaliitto ry tänään syyskokouksessaan Hämeenlinnassa.

Omaishoitajaliitto vaatii toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Hoivatyön epätasainen jakautuminen sukupuolten kesken vaikuttaa naisten urakehitykseen, ansiotuloihin sekä eläkekertymään. Omaishoitajaliitto kampanjoi asiasta yhdessä eurooppalaisten omaishoitojärjestöjen kanssa Euroopan omaishoitajien päivänä 6. lokakuuta. Omaishoitajista valtaosa on naisia Suomessa ja koko EU:n alueella kaikesta hoivasta 80 prosenttia on omais- ja läheishoitoa. Näistä hoitajista lähes 60 prosenttia on naisia. Suomessa on runsaat 350 000 omais- ja läheishoitajaa. Heistä 50 000 on tehnyt sopimuksen kunnan kanssa. Näistä sopimusomaishoitajista noin 70 prosenttia on naisia. Naiset hoitavat sairaat, lapset ja vanhukset Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tutkimuksen mukaan yksi suurimmista epätasa-arvoa aiheuttavista ongelmista johtuu kotitöiden ja palkattoman hoivavastuun jakautumisesta. Työssäkäyvät naiset tekevät palkatonta hoivatyötä keskimäärin 22 tuntia viikossa, mutta työssäkäyvät miehet alle

Omaishoitoperheiden arjessa on useita tekijöitä, jotka estävät omaishoitajaa pitämästä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja liikkumisestaan. Omaishoitajat ohittavat helposti omat terveydelliset tarpeensa laittaessaan muun perheen ja apua tarvitsevan läheisen tarpeet omiensa edelle.

Omaishoidon ja työelämän yhteensovittaminen on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Viikolla 11 Omaishoitajaliitto nostaa esille omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä sosiaalisen median kanavilla. Aihetunnisteena on #ruuhkavuodet.

Aluevaaleilla valittavat valtuutetut ovat paljon vartijana ikääntyneiden ihmisten palveluiden järjestämisessä hyvinvointialueilla. Kun sairaudet heikentävät ikääntyneiden ihmisten omaehtoista arkiselviytymistä, on varmistettava hoidon ja huolenpidon saatavuus. Palveluiden laatuun on myös panostettava – annettiinpa niitä kotiin, palveluasumiseen tai laitoksessa asuville ikääntyville ihmisille. Kysymys on ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta.

Suomen tulee lähitulevaisuudessa pystyä ratkaisemaan, miten iäkästä tai sairasta läheistään hoitavien työikäisten ihmisten hoivavastuita helpotetaan ja jaksaminen työmarkkinoilla turvataan.

Ruuhkavuodet eivät lopu pikkulapsiaikaan. Yli 700 000 suomalaista eli joka kolmas työssäkäyvä hoitaa läheistään ansiotyön ohessa. Hoivatilanne voi olla hyvin kuormittava. Silloin jaksamisen tueksi tarvitaan järjestelyitä sekä yksityiselämässä että työssä.

Vain joka kymmenes yritys on määritellyt periaatteet omaishoidon vaatimiin poissaoloihin. Osa työnantajista on kuitenkin valmis palkallisiin vapaisiin, ja lähes kaksi kolmesta haluaa poissaolot Kela-korvattaviksi, kertoo Omaishoitajaliiton Taloustutkimuksella teettämä kysely.

Yhteiset askeleet -tanssiteos tekee omaishoitajien uupumisesta näkyvää ja tuo arjen tasapainoilun Helsingin kaduille ja eduskunnan portaille. Esitys on osa Omaishoitajaliiton 30-vuotisjuhlaa.

Koronapandemia leikkasi palveluita eniten kaikkein intensiivisimmässä hoitosuhteessa olleilta omaishoitajilta, ja moni koki jääneensä vangiksi kotiinsa, kertoo tuore tutkimus. Yhteiskunta myös avautuu omaishoitajille hitaammin kuin muille.

Omaishoitajaliitto pitää kotihoidon uudistamista erittäin tarpeellisena, mutta tähdentää, että ilman lisäresursseja omaishoitajien taakka vain kasvaa.

Uusi työkalu auttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia vaativan aiheen puheeksi otossa.