Vallalla olevat metsätalouden toimenpiteet heikentävät virtavesien monimuotoisuutta, selviää Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta yhteistutkimuksesta.

Filosofian maisteri Fanny Vainionpään väitöskirjatutkimus tuo lisää ymmärrystä informaatioteknologia-alan sukupuolittuneisuuteen nostamalla esiin lukioikäisten tyttöjen uravalintaan vaikuttavia tekijöitä. Miten lukioympäristö ohjaa tyttöjä tiettyyn suuntaan? Mitkä asiat vaikuttavat jatko-opintojen ja uran valintaan? Tutkimus osoittaa, että uravalinta on prosessi, joka voi vaihtaa suuntaa monesti. Sen luonne on monimutkainen.

Ilmansaasteille altistuminen voi aiheuttaa monentyyppisiä psykologisia, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Tästä on saatu viitteitä myös Oulun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Siinä tutkijat osoittivat, että ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat yhteydessä osakemarkkinoiden tuottoon ja markkinoiden epävakauteen eli volatiliteettiin. Löytö on merkittävä, vaikka ilmiön syy-seuraussuhteista tiedetäänkin vasta vähän.

Eurooppa-yliopisto UNICin ensimmäiset hedelmät nähdään ke 12.5.2021 yliopiston pop-up-tilan Generations’ Lab -virtuaalilähetyksessä klo 18–20.

Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Caverion Suomi Oy ovat tehneet strategisen kumppanuussopimuksen koulutus-, opetus- ja tutkimusyhteistyöstä. Tavoitteena on kehittää tekniikan alan korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyttä, edistää opiskelijoiden työllistymistä sekä tarjota yrityksen henkilöstölle mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen.

Työn ja työvoiman kohtaanto-ongelma sekä korkeasti koulutetun työvoiman puute ovat Suomen talouden tunnettuja pullonkauloja. Yhtäältä myös talouden paikalliset shokit, kuten laajan teollisen toiminnan alasajo Kemin paperitehtaan tapaan, aiheuttavat häiriötilanteita työmarkkinoilla sekä alueellisia ja inhimillisiä ongelmia. Mistä osaavaa työvoimaa? Mitkä tekijät vaikuttavat työvoiman liikkuvuuteen, eri aloilla ja alueiden välillä. Mikä vetää ulkomaisia osaajia? Tutkijan mukaan itse työ ei ole ratkaisevin tekijä. Koulutetut liikkuvat työn perässä yllättävän vähän. Shokeista toiset alueet selviävät paremmin kuin toiset.

SSAB ja Oulun yliopisto ovat solmineet strategisen kumppanuussopimuksen. Sopimus kattaa yhteistyön terästutkimuksen, koulutuksen ja liiketoiminnan kehittämisen aloilla. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on myös vastata globaaliin ilmastonmuutokseen.

Etävastaanottojen voimakas yleistyminen terveydenhuollossa asettaa uusia vaatimuksia lääketieteen perusopetukseen.

Oulun yliopiston arkeologit ovat saaneet selville, että poroja käytettiin ajoon eli ajokkaina Suomen Lapissa jo 700 vuotta sitten. Ajokkaiden on arveltu olleen osa varhaista poronhoitoa, mutta suora todistusaineisto on puuttunut. Nykyään ajokkaita käytetään matkailussa ja porokilpailuissa, mutta uudet tutkimustulokset todistavat niiden käytöllä olevan pitkä historia.

Euroopan tutkimusneuvosto on tänään ilmoittanut Advanced Grants -rahoituksen saajat. Oulun yliopiston professori Steven LaValle sai 2,5 miljoonan euron rahoituksen viisivuotiselle ILLUSIVE-hankkeelle, jolla luodaan teoreettinen perusta havainnointitekniikalle robotiikan ja virtuaalitodellisuuden rajapinnassa.

Uusimman THE University Impact 2021 rankingin mukaan Oulun yliopisto kuuluu entistä vahvemmin suomalaisyliopistojen kärkijoukkoon kestävän kehityksen edistämisessä. Kansainvälinen vertailu mittaa kuinka hyvin yliopistot toiminnallaan edistävät YK:n määrittelemiä kestävän kehityksen tavoitteita.

Yhä suurempi osa maailmantalouden kasvusta tulee pienistä yrityksistä. Erityisesti pienikokoisten mikroyritysten rooli on kasvanut työelämän murroksen myötä. Yhä useampi toimii pienyrittäjänä myös siitä syystä, että muuta vaihtoehtoa työllistymiseksi ei ole.

Tutkimuskäyttöön tarkoitetun revontulisatelliitin rakentaminen on alkanut Sodankylän avaruuskampuksella. Noin kahden vuoden kuluttua valmistuvan LappiSat-1 -satelliitin päästyä kiertoradalleen laajenee Sodankylän geofysiikan observatorion pitkään jatkunut mittaustoiminta maanpinnalta avaruuteen.

Oulun yliopiston koulutushankkeessa tarjotaan digitaitoja työttömille nuorille ja maahanmuuttajille.

Maailmassa elektroniikan määrä kasvaa. On tärkeää tutkia, kuinka se voidaan tuottaa järkevämmin ja kestävämmin kuin nyt. Mitä uusi teknologia tulee tekemään, mihin sitä käytetään? Se määrittää, miten laitteet kannattaa tehdä ja mistä ne voisi valmistaa. Rajapinnat tietoliikennetekniikan ja materiaalitekniikan välillä ovat kiinnostavia, ja puupohjainen elektroniikka on yksi keskeinen tutkintalinja. Sovelluskäyttöä ei vielä kannata ennustaa mutta esimerkiksi radiolähettimen signaaleja suuntavia linssejä on tutkimuskäyttöön jo tehty nanosellusta.

Eurooppalainen AURORAL-hanke hakee esimerkkejä ja kokeilee erilaisia ratkaisumalleja liikenteen, energiahuollon, turismin, terveydenhuollon ja asumisen digitalisaatioon harvaan asutuilla alueilla. Suomessa keskiössä ovat erityisesti liikkumisen ja logistiikan innovaatiot.

Oulun yliopiston professori Matti Muhos esittää mikroyritysten vientiohjelmaa perustettavaksi Business Finlandiin nopeuttamaan mikroyritysten konkreettisia vientiponnisteluja. Muhos teki ehdotuksensa kommentoidessaan tänään julkistettua kansallista yrittäjyysstrategiaa työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä tilaisuudessa.

Oulun yliopiston 6G Flagship -tutkimusohjelma on julkaissut uuden numeron 6G Waves -lehdestään. Tuhti lukupaketti kerää yhteen viimeisimmän aihepiirin tutkimuksen, mielenkiintoisia ihmisiä, yritysyhteistyötä ja tulevia tapahtumia.

Oulun yliopiston koordinoima 5G-verkkoja ja niitä hyödyntäviä sovelluksia teollisuuden tarpeisiin kehittänyt 5G VIIMA -projekti päättyy pian. Kaksivuotinen hanke keräsi seitsemän tutkimusosapuolta ja parikymmentä yrityspartneria tutkimuskonsortioksi, joka tutki ja kehitti langattoman 5G-teknologian käyttöä teollisuudessa. Nyt suunnitelmissa on teollisuushanke SISU.

Raman-spektroskopia on tehokas optinen työkalu, joka hyödyntää erästä laservalon ja materiaalin vuorovaikutusmekanismia (Raman-sirontaa) erilaisten näytteiden kemiallisen koostumuksen määrittämiseksi. Raman-spektroskopian suurena haasteena on ollut useiden näytteiden laservalon aiheuttama voimakas taustasäteily (fluoresenssi), joka voi peittää alleen itse Raman-signaalin. Tehokas keino vähentää taustasäteilyn vaikutusta mitattuun Raman-spektriin on erotella taustasäteily ja Raman-signaali aikatasossa. Tätä varten tarvitaan sensori, joka pystyy erittäin tarkasti (alle sekunnin miljardisosan tarkkuudella) aikaleimaamaan näytteeltä saapuvien valohiukkasten saapumisajan sensorille.