Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg ilmoitti järjestön kevätliittokokouksessa 20.4.2024 luopuvansa liiton puheenjohtajuudesta.

Metsästäjäliiton Päättäjäpaneelissa 20.4.2024 puhuneet kansanedustajat ja EU-vaaliehdokkaat antoivat laajan tukensa metsästykseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen. Suomella on erinomainen hallitusohjelman metsästykseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, tuotiin paneelissa esille moneen kertaan

Metsästäjäliitto suorittaa neljättä vuotta maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella hanketta, jossa tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai kysymään apua alueen metsästäjiltä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Metsästäjäliitto on myöntänyt vuoden 2024 Wadén-palkinnon toimittaja Pekka Ervastille. Tunnustus myönnetään vuosittain taholle, joka on merkittävästi edistänyt metsästystä tai riistanhoitoa.

Metsästäjäliitto esittää, että metsästäjät järjestäisivät valtakunnallisen susien, ilvesten ja ahmojen lumijälkien havainnointitempauksen viikonloppuna 27.-28. tammikuuta.

EU-komission tänään julkistama esitys, jonka tavoitteena on alentaa suden suojelutasoa, on Metsästäjäliitolle tervetullut uutinen.

Valtiovarainvaliokunta on lisätalousarviokäsittelyssä lisännyt ympäristöministeriön valtionavustuksiin järjestöille ja ympäristönhoitoon 150 000 euroa vuodelle 2024, jonka se kohdentaa Suomen Metsästäjäliitolle käytettäväksi ympäristötöihin.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen puhe ylituomaripäivillä 7. joulukuuta osoittaa, että EU:n tuomioistuimen mukaan kannanhoidollinen metsästys on EU:n luontodirektiivin mukaan mahdollista. Poikkeuslupien myöntämisessä soveltamisperusteiden on kuitenkin oltava selkeitä ja täsmällisiä kytkeytyen kulloinkin kyseessä olevaan alueeseen tai erityisongelmaan.

Metsästäjäliitto etsii riista- ja kalakerhojen järjestämisestä kiinnostuneita tahoja kaudelle 2024–2025. Metsästäjäliitto koordinoi kerhoja ja huolehtii mukaan lähtevien järjestäjien puolesta rahallisen avustuksen hakemisesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden karhun kannanhoidollista metsästystä koskevat päätökset ovat johtaneet siihen, että kaikkien suurpetojen metsästys on käynyt Suomessa käytännössä mahdottomaksi. Sen vuoksi Suomen suurpetolainsäädäntöä tulisi Metsästäjäliiton mielestä selkeyttää ja vahvistaa Ruotsin mallin mukaisesti. Näin sosioekonomiset ja alueelliset tarpeet tulisivat huomioiduiksi luontodirektiivin edellyttämällä tavalla. Suurpetojen poikkeuslupapäätökset voitaisiin metsästyslaissa jakaa vahinko- ja kannanhoidollisella perusteella annettaviin poikkeuslupiin. Samalla kannanhoidollisen metsästyksen edellytykset ja perusteet olisi kirjoitettava auki kansalliseen lainsäädäntöön.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tänään 30.10.2023 antanut päätöksensä yhteensä 17 valituslupahakemukseen, jotka koskivat syksyksi 2022 myönnettyjä poikkeuslupia karhunmetsästykseen. KHO:n mukaan myönnetyt luvat olivat laittomia.

Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgrenin tavoitteena on laskea susien metsästyksen alaraja nykyisestä 300 sudesta 170 suteen. ”Suomen tulisi päivittää suurpetolainsäädäntöään ruotsalaisen mallin mukaan”, esittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Joutsan Haapasuolle torstaina avattava monimuotoisuuskosteikko tulee osaksi laajempaa, valtakunnallista vesilintujen levähdysalueverkostoa. SOTKA levähdysalueet -hankkeena tunnettu valtakunnallinen kosteikkoverkosto on merkittävä panostus vesilintujen elinolojen parantamiseksi.

Sunnuntaina alkava vesilinnustus ja karhujahti saa metsästäjät runsain määrin liikkeelle. Lintuinfluenssa rajoittaa paikoin sorsastusta. Karhujahdissa käytettävien metsästyskoirien uhkana ovat sudet. Metsästäjäliitto vaatii suden kannanhoidollista metsästystä hallitusohjelman mukaisesti.

Metsästäjäliitto antaa jäsenilleen vahvan suosituksen koko Suomeen, ettei kyyhkyjä ja vesilintuja ruokittaisi lintuinfluenssan levittäytyessä maassamme yhä laajemmalle. Ruokavirasto laajensi lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä tiistaina 25.7.2023. Metsästäjiä pyydetään lisäksi seuraamaan viranomaisohjeistusta ja toimimaan ohjeiden mukaan, jos kuolleita lintuja löytyy.

Metsästäjäliitto suosittelee jäsenilleen, ettei kyyhkyjä ja vesilintuja ruokittaisi, mikäli alueen lintuinfluenssan tautitilanne sitä edellyttää. Metsästäjiä pyydetään lisäksi seuraamaan viranomaisohjeistusta ja toimimaan ohjeiden mukaan, jos kuolleita lintuja löytyy.

MetsäGroup on tehnyt vuoden 2023 rahoituspäätökset luonto-ohjelmassaan. Rahoitettavaksi valittiin 23 Suomen luonnon monimuotoisuuden hoito- ja ennallistamishanketta, joista yksi on Metsästäjäliiton ja sen maakunnallisten piirien hallinnoima Mökkiläiset vieraspetopyyntiin-hanke. Hankkeen tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen päärahoitus tulee maa- ja metsätalousministeriöstä. ”Metsästäjäliitto haluaa lämpimästi kiittää Metsä Groupia hankkeelle osoitetusta tuesta. Vieraspetojen pyynti on hyvin tärkeää vesilintu- ja metsäkanalintukantojen suojelemiseksi”, iloitsee toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. MetsäGroupin hankearviointiin osallistui riippumattomia asiantuntijoita ympäri Suomen. Rahoituksen saaneiden hankkeiden teemoja ovat vesistöjen tilan parantaminen, virtavesien kunnostus, vieraspetojen ja vieraslaji

Uusi hallitusohjelma toteaa, että hallitus on metsästysmyönteinen ja että metsästys on arvokas osa suomalaista elämänmuotoa. Ohjelman mukaan metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja sen tulevaisuus turvataan.

Keväällä 2023 syntyneet pennut mukaan lukien susia voi olla Suomessa jopa yli 500. Ruotsissa kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen raja-arvo on vastaavasti 300 sutta. Susien kannanhoidollinen metsästys on voitava aloittaa myös Suomessa. DNA-näytteiden keruusta on maksettava kannustinkorvaus.

Sinisorsanaaraan hautomisurakkaa seurattiin Metsästäjäliiton livekamerassa huhtikuusta lähtien. 11 poikasta kuoriutui pesäputkessa torstaipäivän aikana, ja perjantaiaamuna 26.5. ne hyppelehtivät veteen emon kannustaessa äänekkäästi. Pesinnän onnistuminen on aina hyvä uutinen, sillä rakennetussa pesässä eli sorsatuubissa pesintä onnistuu moninkertaisesti maapesintää paremmin. Merkittävänä tekijänä vesilintujen lisääntymiseen vaikuttavat myös elinympäristöjen muutokset. Suomi on Euroopan tärkeimpiä lisääntymisalueita.