Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

THL:n tutkimus: äidin vahva kiintymyssuhde lapseen ja sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen kehitykseen26.7.2022 12:20:42 EEST | Tiedote

Tuore THL:n seurantatutkimus osoittaa, että äidin vahva kiintymyssuhde lapseen ja sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat hyvin positiivisesti pikkulapsen psykososiaaliseen hyvinvointiin. Kaksivuotiaan psykososiaalinen hyvinvointi tarkoittaa esimerkiksi sellaista turvallisuudentunnetta, että lapsi kykenee suuntautumaan maailmaan uteliaasti ja kokemaan siitä onnistumista ja iloa. Tämä palvelee lapsen iänmukaisia itsenäistymispyrkimyksiä sekä tasapainoisen tunne-elämän ja hyvän käyttäytymisen kehittymistä. Äitien loppuraskauden aikaiset negatiiviset odotukset omasta kyvystään pitää huolta vauvastaan sekä heikompi kiintymys vauvaan 3–8 kuukauden iässä heijastuivat lapsen heikompaan psykososiaaliseen kehitykseen vielä kahden vuoden iässä. Lapsen käytös tällöin viestii epäluottamusta siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan, ja siihen että hän voi missä tilanteessa tahansa turvautua vanhempaan. Seurantatutkimus vahvistaa jo aiemmin havaitun yhteyden äidin ja lapsen välisen vahvan kiintymyss

THL:n suositus: kunnat voivat laajentaa neljänsiä koronarokotuksia tiettyihin väestöryhmiin jo heinäkuussa18.7.2022 09:18:06 EEST | Tiedote

THL on antanut uuden neljänsien koronarokotusten laajentamista koskevan suosituksen, joka poikkeaa aiemmasta ennakkotiedosta. THL suosittelee, että kunnat alkaisivat tarjota neljänsiä rokoteannoksia tietyille väestöryhmille jo heinäkuussa tai viimeistään 1.8. alkaen. Alun perin THL suositteli ennakolta, että neljänsiä rokotuksia laajennettaisiin niin, että 15.8. alkaen niitä tarjottaisiin kaikille 65 vuotta täyttäneille ja 1.9. alkaen kaikille 60 vuotta täyttäneille sekä 12–59-vuotiaille riskiryhmille. Uusi suositus on, että kunnat voivat heinäkuusta alkaen, alueellisen epidemiatilanteen mukaan, tarjota neljänsiä rokoteannoksia portaittain alkaen henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille eli seuraavassa järjestyksessä: 70–79-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat 60–69-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin. Kun rokotuksia kohdennetaan niille, joilla on

Ennakkotieto THL:n suosituksesta: neljännet koronarokotukset laajenevat loppukesästä6.7.2022 10:17:26 EEST | Tiedote

THL aikoo suositella koronarokotusten neljänsien annosten laajentamista loppukesästä. Kyseessä on ennakkoarvio, ja tarkennettu lopullinen suositus valmistuu viimeistään elokuun alussa. Ennakkotiedon avulla kunnat ehtivät valmistautua rokotusten antamiseen. THL:n tämänhetkisen arvion mukaan kolmen rokotteen sarjan jälkeen tehosterokotuksia annettaisiin seuraavasti: 15.8. alkaen kaikille 65 vuotta täyttäneille 1.9. alkaen kaikille 60 vuotta täyttäneille 1.9. alkaen kaikille 12–59-vuotiaille, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin. Suositus tulee perustumaan ajantasaiseen lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon. ”Koronaepidemia hyvin todennäköisesti kiihtyy syksyllä. Lisäksi vanhempien ikäryhmien sekä riskiryhmiin kuuluvien suoja vakavaa koronatautia vastaa alkaa hitaasti hiipua. Tämänhetkisen tiedon valossa neljänsien annosten laajentaminen loppukesästä on perusteltua”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. ”Nuoremmilla vakava koronatauti on harvinainen, ja heillä k

Matkustamiseen liittyvät koronatoimet päättyvät Suomen rajoilla – 1.7. alkaen rajoilla ei tarvitse esittää todistuksia tai käydä testeissä30.6.2022 09:52:06 EEST | Tiedote

Koronapandemiaan liittyvät terveysturvallisuustoimet Suomen rajanylityspisteillä päättyvät. Perjantaista 1.7. lähtien matkustajien ei enää tarvitse esittää koronarokotuksiin tai sairastettuun tautiin liittyviä todistuksia maahan tultaessa eikä käydä koronatestissä. Koronaan liittyvien terveysturvallisuustoimien päättymien koskee sekä Suomen sisä- että ulkorajoja. Sisäraja tarkoittaa Suomen ja muun EU- tai Schengen-alueen välistä rajaa ja ulkoraja Suomen ja EU- tai Schengen-alueen ulkopuolisen alueen rajaa. Terveystoimet sisärajoilla perustuivat tartuntatautilain pykäliin, joiden voimassaolo päättyy 30.6. Pykälien voimassaoloa ei enää jatketa, sillä niillä ei enää ole merkitystä koronapandemian leviämisen ehkäisyssä. Myös ulkorajojen koronarajoitukset päättyvät. Ulkorajoja koskevat kuitenkin tavanomaiset maahantulorajoitukset, jotka tulee tarkistaa rajavartiolaitoksen verkkosivuilta. Rajavartiolaitoksen koronaneuvontapuhelin kansalaisille sulkeutuu 15.7. Vaikka terveysturvallisuustoimet

Lähipäiville ennustettu tukalaa hellettä – kuuma sää on terveysriski erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville23.6.2022 05:45:00 EEST | Tiedote

Lähipäiville on ennustettu voimakasta hellettä. Kuumasta säästä ja helleaalloista voi aiheutua vakavia terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Myös vauvat ja pienet lapset, raskaana olevat sekä kuumissa olosuhteissa työskentelevät ja urheilevat ovat alttiita kuumuuden haitoille. Helteellä kannattaa karttaa auringonpaahdetta ja kuumia paikkoja sekä ylimääräistä fyysistä rasitusta. Hikoilusta johtuvan neste- ja suolavajauksen välttämiseksi nauti riittävästi vettä ja muista myös syödä. Hyviä viilentymiskeinoja ovat uimaan pulahtamisen lisäksi viileät suihkut ja kylmäkääreet. Lisäksi kannattaa pukeutua kevyesti. Muista kuitenkin suojautua auringon UV-säteilyltä. Alkoholia on hyvä välttää helteellä, sillä se kuivattaa elimistöä. Jos käytät alkoholia, kannattaa pitäytyä kohtuukäytössä ja miedoissa juomissa sekä muistaa juoda myös vettä. Pidä sisätilat viileänä Helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää pyrkiä pitämään sisätilat viileinä. Kotie

Tutkimus: Epäpuhdas puunpoltto voi heikentää huomattavasti lähialueen ilmanlaatua – katso vinkit tulisijan lämmitykseen22.6.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Yksittäiset kotitaloudet voivat heikentää oman lähialueensa ilmanlaatua polttamalla puuta epäpuhtaasti eli tehottomasti, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. THL selvitti ilman epäpuhtauksien ajallista ja alueellista vaihtelua puun pienpolttoa suosivalla pientalovaltaisella asuinalueella Kuopiossa talvikaudella 2020–2021. Mittaukset toteutettiin työnnettävän mittausvaunun avulla, eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. ”Mittasimme hyvinkin suuria ilmansaastepitoisuuksia, jotka olivat yleensä lyhytaikaisia. Kuitenkin vähätuulisina pakkasiltoina pitoisuus pysyi suurena koko illan ajan. Näissä tilanteissa jopa yksittäisten talojen päästöt huononsivat oleellisesti lähialueen ilmanlaatua”, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi. Vaikka tutkimuksen tulokset koskevat talvikautta, puunpoltto aiheuttaa päästöjä ja terveyshaittoja myös muina vuodenaikoina erityisesti tiheästi asutuilla seuduilla ja tyynellä säällä. Pienhiukkasia lähes yhtä paljon kuin

Koronapandemia vähensi etenkin muita hengitystieinfektioita viime vuonna – puutiaisaivotulehdusten määrä lisääntyi selvästi21.6.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Vuonna 2021 koronaviruspandemia vaikutti edelleen useiden tartuntatautien esiintyvyyteen. Etenkin muita hengitystieinfektioita todettiin tavanomaista vähemmän. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. Vuonna 2021 esimerkiksi laboratoriovarmistettuja keuhkoklamydia- ja mykoplasmatapauksia todettiin huomattavasti aiempaa vähemmän. Yleensä nämä bakteerit aiheuttavat hengitystieinfektion oireita. Rinovirusta esiintyi edellisvuoden tapaan, mutta sille tyypillistä kevät- ja syyshuippua ei havaittu. Influenssatartuntoja esiintyy yleensä etenkin marras-joulukuussa sekä kevättalvella. Influenssakaudella 2020–2021 Suomessa ei ollut influenssaepidemiaa, vaan tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin ainoastaan yksittäisiä influenssalöydöksiä. Niin ikään syksyllä 2021 tehtiin vain yksittäisiä ilmoituksia, mutta joulukuussa löydöksiä oli jo enemmän. ”Koronapandemian aikana hengitystieinfektioiden diagnostiikka oli keskittynyt pääosin koronavirukseen. On siis mahdollista, että muita h

Mika Salminen vaihtaa tehtävää THL:n sisällä – terveysturvallisuus vaihtuu väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen16.6.2022 09:51:58 EEST | Tiedote

Terveysturvaajat-osaston johtaja Mika Salminen vaihtaa tehtävää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sisällä. Salminen aloittaa 1.9.2022 hyvinvointivaikuttajat-osaston johtajana. Tehtävä on määräaikainen ja päättyy elokuun 2027 lopussa. Hyvinvointivaikuttajat-osasto seuraa ja edistää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Lisäksi osasto tutkii ja tukee eri väestöryhmien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta ja kehittää niitä tukevia menetelmiä ja palveluja sekä tutkii ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuutta. Hyvinvointivaikuttajat on työntekijämäärältään THL:n suurin osasto. Siellä työskentelee noin 400 asiantuntijaa ja tutkijaa. ”Olen aina ollut kiinnostunut kokonaisvaltaisesti ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, joten siirtyminen uuteen tehtävään on erittäin innostava haaste”, Salminen sanoo. Salminen katsoo, että Suomessa ihmisillä ovat asiat monella tavalla hyvin. Ongelmat liittyvät muun muassa ikääntymiseen ja yhteiskunnan polari

Jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon kasvoivat keväällä 2022 – odotusajat ovat pidentyneet kaikissa sairaanhoitopiireissä16.6.2022 08:30:27 EEST | Tiedote

Jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon pidentyivät keväällä 2022 kaikissa sairaanhoitopiireissä vuodentakaiseen verrattuna. Huhtikuun 2022 lopussa lähes 150 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon sairaanhoitopiirien sairaaloihin, mikä on noin 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Jonottaneista 8,6 prosenttia eli lähes 13 000 oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Huhtikuun 2021 lopussa yli puoli vuotta odottaneita oli 4,6 prosenttia jonossa olleista eli reilut 6 000 potilasta. Tiedot käyvät ilmi THL:n erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tilastoista. ”Hoitoa odottavien määrät ovat nousseet lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Myös leikkauksia tekevillä erikoissaloilla, kuten silmätaudeilla ja ortopediassa, on edelleen paljon hoitoa odottavia”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen. ”Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä on hieman vähentynyt joulukuun 2021 lopun tilanteesta, mutta yli puoli vuotta odottaneiden

Toimituksille tiedoksi koronaseurannan aikatauluista kesällä: THL:n seurantatiedot ovat tauolla 18.–31.7.15.6.2022 10:18:38 EEST | Tiedote

THL:n koronaepidemian tilaa koskevien seurantatietojen päivittymiseen tulee pieniä muutoksia kesän aikana. Kaikki seurantatiedot ovat tauolla viikoilla 29 ja 30 eli 18.–31.7. Muuten seurantatietojen päivittyminen seuraa normaalia raportointisykliä. Poikkeuksen muodostavat koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti juhannusviikolla, jolloin se julkaistaan perjantain sijaan jo torstaina 23.6. sekä koronarokotusten vaikuttavuuden kuukausiraportointi joka päivittyy heinäkuussa jo 14.7. Tauon aikana päivittymättä jääneet tiedot raportoidaan normaalisyklin mukaisesti elokuun alussa. Koronaepidemian tilannekuva- ja mallinnusryhmä julkaisi toistaiseksi viimeisen hybridistrategian seurannan tilannearvioraporttinsa 2.6., jolloin pidettiin myös toistaiseksi viimeinen STM:n ja THL:n yhteinen koronainfotilaisuus. Syksyn mahdollisiin käytäntöihin palataan myöhemmin THL:n koronaviruksen seurantatietojen julkaisut kesällä 2022 Koronakartta: koronatapaukset, testausmäärät ja kuolemat: tauolla viik

Terveyskeskusten kiireettömistä lääkärikäynneistä 71 prosenttia toteutui kahdessa viikossa keväällä 202214.6.2022 09:30:19 EEST | Tiedote

Kiireettömän avosairaanhoidon lääkärikäynneistä terveyskeskuksiin 71 prosenttia toteutui kahdessa viikossa asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnista keväällä 2022. Viikossa hoidon tarpeen arvioinnista toteutui 59 prosenttia käynneistä. Samalla henkilöllä voi olla useita käyntitapahtumia terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolle eri syistä. Tiedot käyvät ilmi THL:n perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastoista. Tilasto ei kata kaikkia avosairaanhoidon lääkärikäyntejä. Tilastoraportissa ovat mukana ne käynnit, joita on edeltänyt hoidon tarpeen arviointi. Tällä hetkellä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömän hoitoonpääsyn tulee toteutua kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Yli kolme kuukautta lääkärin käyntiä odotettiin Helsingissä, Vantaalla, Raaseporissa ja Kuopiossa. Valtaosa hammaslääkärikäynneistä toteutui kolmessa kuukaudessa Hammaslääkärin käynneistä 85 prosenttia toteutui kolmessa kuukaudessa asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnista. Koronaepidemian jälke

Huostassa olevien lasten määrä väheni vuonna 20216.6.2022 08:33:00 EEST | Tiedote

Huostassa olevien lasten määrä väheni vuonna 2021. Viime vuonna huostassa olevia lapsia oli kaikkiaan 11 210 eli kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Huostassa olleiden lasten määrä väheni edellisen kerran viisi vuotta sitten vuonna 2016. Väheneminen selittyy sillä, että uusien huostaanottojen määrä on vähentynyt. Määrä väheni viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin. Vuodesta 2018 uusien huostaanottojen määrä on tippunut 16 prosenttia. ”Uusien huostaanottojen väheneminen kertoo toivottavasti siitä, että muilla tukimuodoilla on pystytty auttamaan lapsia ja perheitä aiemmin ja harvempi tilanne on kärjistynyt sellaiseksi, että huostaanottoa tarvitaan,” kertoo THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka. Huostaanotot ovat lasten ja nuorten pitkäaikaisia sijoituksia kodin ulkopuolelle, joten uusien huostaanottojen määrän väheneminen vähentää huostassa olevien määrää myös tulevaisuudessa. Uusien huostaanottojen väheneminen koski tasaisesti kaikkia ikäryhmiä. Kaikkiaan vuoden 2021 aikana ol

Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vedet ovat puhtaita3.6.2022 14:02:11 EEST | Tiedote

Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä vastaa edellisen seurantakauden tilannetta. Raportti sisältää uimaveden laadun tiedot kaikilta yleisiltä uimarannoilta. Kesällä 2021 Suomessa oli yhteensä 302 yleistä uimarantaa, joista 224 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 78 rannikolla. Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään uimavesiluokkaan kuului kuusi rantaa, mikä on kaksi prosenttia uimarannoista. Lisäksi neljällä uimarannalla (1,3 %) uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi. Sisämaan uimavesistä yli 97 prosenttia luokiteltiin erinomaiseen tai hyvään laadun luokkaan. Rannikolla erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin yli 88 prosenttia kaikista uimavesistä. Neljästä huonoksi luokitellusta uimavedestä kolme oli sisämaan uimarannalla ja yksi rannikon uimarannalla. Suomen uimavesistä vain viisi jä

Lähes joka viidennellä 18–22-vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 20203.6.2022 08:31:03 EEST | Tiedote

Lähes joka viidennellä (18 %) 18–22-vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020. Vähintään yksi perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon mielenterveyskäynti oli 13–17-vuotiaista 14 prosentilla ja 7–12-vuotiaista 9 prosentilla. Luvut käyvät ilmi THL:n tuoreesta selvityksestä. Kaikkiaan 7–22-vuotiailla oli julkisessa terveydenhuollossa noin 1,2 miljoonaa mielenterveyteen liittyvää käyntiä vuoden 2020 aikana. Käyntejä oli yhteensä noin 130 000 lapsella ja nuorella. Sekä asiakkaiden että käyntien määrä kasvoi vuodesta 2015 noin kolmanneksen. ”Palveluiden käytön lisääntyminen viime vuosina voi heijastella toisaalta nuorten kasvanutta kuormittumista ja stressiä, toisaalta mielenterveyspalveluiden käyttöön liittyvien asenteiden muutosta. Lisäksi perustasolla tuen ja hoidon tarve tunnistetaan aiempaa paremmin, minkä ansiosta hoitoonkin hakeudutaan useammin”, kertoo THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä. Selvityksen mukaan mielenterveysperusteis
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.