Budjettiriihen veroratkaisut merkitsevät palkkaverotuksen selvää kiristymistä vuonna 2020. Keskituloisen 3 452 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkasta 160 euroa vuodessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on huomioitu hallituksen budjettiriihen veroratkaisujen lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitujen muutosten vaikutukset veroihin. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on pettynyt hallituksen verolinjauksiin. Palkansaajien verotus kiristyy ja valmiiksi ankara progressio jyrkkenee entisestään. - Hallitus leikkaa palkansaajien nettoansiota ja ostovoimaa antamalla verojen kiristyä. Tämä tuskin edistää usein peräänkuulutettua palkkamalttia. - Budjettiriihestä tuli nyt kylmä veroviesti palkansaajille ja käynnistyvälle liittokierrokselle, Lehtinen pohtii. Myös kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selkeä pettymys budjettiriihen v

Työllisyysrahaston hallituksen esitys vuoden 2020 työttömyysvakuutusmaksuista merkitsee sitä, että 3 452 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Verotuksen kiristyminen leikkaisi nettopalkasta 160 euroa vuodessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on huomioitu eri sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitujen muutosten lisäksi valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen vaikutukset veroihin. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta edelleen uhkaava kiristyminen puretaan kokonaan hallituksen budjettiriihessä syyskuussa. - Hallituksen on budjettiriihessään syytä päättää ainakin 250 miljoonan euron lisäkevennyksistä, jotta palkkaverotusta ensi vuonna uhkaava kiristyminen estetään kaikilla tulotasoilla. Katso laskelmat tuloveromuutoksista osoitteessa veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan palkansaajien verotus näyttää ensi vuonna kiristyvän selvästi sosiaalivakuutusmaksujen nousun takia. - Kuljemme nyt kohti epävarmempia talousaikoja ja työmarkkinoilla lähestyy syksyn liittokierros. Palkansaajien nettoansioiden ostovoiman leikkaaminen palkkaverotusta kiristämällä olisi tässä tilanteessa vihoviimeinen temppu. - Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä päättäväisesti purettava kaikki palkkaverotuksen kiristyspaineet riittävillä kompensoivilla kevennyksillä, katsoo Lehtinen. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Budjettiehdotuksen pieni ja tiukasti pienituloisille painotettu kevennys kalpenee näiden näköpiirissä olevien kiristysten rinnalla. - Budjettiehdotuksen pohjalta keski- ja hyväpalkkaisten verotus kiristyy selkeästi ensi vuonna. Samalla ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkkenee entisestään. Kevennysten tiukk

Torstaina 6. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,8 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2019 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 6.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Tällä vuosikymmenellä taksvärkkipäivä on ajoittunut veroasteen nousun vuoksi juhannusviikon läheisyyteen. Parin viime vuoden aikana taksvärk

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko ankeana kokonaisuutena. Ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi, mutta kiristyslinjaa tasapainottavia kevennyksiä ei ohjelmasta löydy. Ansiotulojen verotus näyttää kokonaisuutena kiristyvän. - Ratkaisu on toispuoleinen. Haittaverojen reilun kiristämisen vastapainoksi olisi tarvittu ansiotulojen verotuksen tuntuva kevennys. Tätä ei ohjelmassa valitettavasti ole. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Hallituksen nyt linjaama 200 miljoonan euron kevennys kalpenee näiden näköpiirissä olevien kiristysten rinnalla. Kaiken lisäksi kevennykset aiotaan rajata vain pieni- ja keskituloisille. - Hallitusohjelman linjauksilla pienituloiset saattavat päästä lähelle nollaa, mutta hyväpalkkaisten verotus kiristyy, arvioi Lehtinen. Ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkken

Kilpailukykysopimukseen ja sen päättymiseen liittyvät palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta selvästi vuonna 2020. Muutosten vaikutuksesta palkansaajan tuloveroprosentti on nousemassa eri tulotasoilla 0,5-0,6 prosenttiyksikköä. Kokonaisuudessaan ennustetut maksumuutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta noin puoli miljardia euroa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työeläkevakuutusmaksun ennustetaan nousevan 0,4 prosenttiyksikköä ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun 0,66 prosenttiyksikköä. Toisaalta sairausvakuutuksen päivärahamaksun ennustetaan alenevan 0,38 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa parhaillaan neuvoteltavaan hallitusohjelmaan selkeitä kirjauksia palkkaverotusta nyt uhkaavan selvän kiristymisen estämisestä. - Yksikään nyt hallitusohjelmaa sorvaavista puolueista ei ole ainakaan tähän asti liputtanut palkkaverotuksen yleisen kiristämisen puolesta. Lehtisen mukaan palkansaajien verotuks

Esitäytetyllä veroilmoituksella on suuri osa tiedoista valmiina, mutta monet vähennykset pitää muistaa itse vaatia, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari sanoo. Esitäytetty veroilmoitus on erilainen kuin aikaisemmin. Kotiin ei lähetetä valmista lomaketta, johon tietoja voisi lisätä tai korjata. - Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet, Kaari ohjeistaa. Lomakkeita ja palautuskuoria saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla puhelimitse numerosta 029 497 030. Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot, jos sinulla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Kodin ja työpaikan väliset matkat - Esimerkiksi kodin ja työpaikan väliset matkakulut näkyvät veroilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne vuo

Kuluneen vaalikauden aikana kulutusverotusta on kiristetty Suomessa nettomääräisesti noin 400 miljoonalla eurolla. Terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvat verot, kuten tupakkavero, alkoholivero ja energiaverot, kiristyivät nettona noin 600 miljoonaa euroa. Ajoneuvoihin kohdistuva verotus puolestaan keveni. Tämä käy ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen selvityksestä ”Verottaja kuluttajan kukkarolla – Kulutusverotuksen trendit Suomessa”. - Kulutusverotuksen muutokset ovat olleet päättyvän vaalikauden aikana kokonaisuutena verrattain maltillisia. Kiristyksiä tehtiin nyt lähinnä valmisteveroissa, Kalluinen kertoo. Tärkein kulutusvero on arvonlisävero, joka vastaa noin kahta kolmannesta kaikkien kulutusverojen tuotosta. Arvonlisäverokantoihin ei tällä vaalikaudella tehty muutoksia. Keskeisimpiä terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvia valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä tupakka- ja alkoholivero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on veroa.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan Toimi-hankkeen linjaamat viisi peruspilaria ovat hyvä pohja keskustelulle ensi vaalikaudella käynnistettävästä laajasta sosiaaliturvan uudistuksesta. Lehtinen oli mukana hankkeen parlamentaarisessa seurantaryhmässä. - Nyt on laajasti yhdessä todettu, että sosiaaliturvan tulee tukea työllisyyttä, aktiivisuutta ja elinikäistä oppimista, Lehtinen sanoo. - Tärkeä yhteisesti hyväksytty lähtökohta on myös se, että sosiaaliturvan on tuettava yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka on sopusoinnussa julkisen talouden kanssa. Näiden peruslinjausten varassa on hyvä rakentaa sosiaaliturvaa, joka edistää laajasti jaettua tavoitetta työllisyysasteen selkeästä nostamisesta lähivuosina ja vuosikymmeninä. Lehtinen kiittää Toimi-hankkeen parlamentaarisen seurantaryhmän hyvää henkeä ja valmistelun ammattimaista otetta. Ratkaisuja sosiaaliturvan ongelmiin on haettu ennakkoluulottomasti, mutta samalla huolellisesti linjauksi

Maakuntakeskusten kevein verottaja on tänä vuonna Helsinki. Kireimmin kuntalaisiaan verottaa puolestaan Kokkola. Veronmaksajain Keskusliiton esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat pääkaupungissa kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 533 euroa. Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 182 euroa enemmän. Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joiden kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa. Tiedot ilmenevät Veronmaksajien selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kunnalliset tuloveroprosentit pysyvät Suomen suurimmissa kaupungeissa ennallaan vuoteen 2018 nähden. Tuloveroprosenttiaan nosti 46 kuntaa, kun taas keventäjiä on viisi. Suurimmat veroprosenttiaan muuttaneet kaupungit olivat Pori ja Vaasa, joissa nousu oli 0,50 prosenttiyks

Veronmaksajain Keskusliitto on huolestunut ainakin kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka eivät voi tai halua asioida verottajan kanssa pelkästään sähköisesti. Viime kuukausien aikana liitto on saanut jäseniltään lukuisia viestejä, joissa nämä pelkäävät jäävänsä kokonaan veropalvelujen ulkopuolelle. Verohallinto on kehittänyt digipalvelujaan kiitettävällä tavalla. Esimerkiksi sähköinen veroilmoitus helpottaa sekä veronmaksajien että viranomaisten toimintaa. Nykyvauhdilla palvelukehitys uhkaa kuitenkin jättää jälkeen ne, joilla ei ole vielä säännöllistä pääsyä verkkoon. Keväällä 2019 Verohallinto ei aio enää lähettää kansalaisille veroilmoituksen palautuskuorta eikä palautettavaa lomaketta. Veronmaksajien lakiasiain johtajan Vesa Korpelan mukaan paperilla ilmoittavat kansalaiset joutuvat näin itse hankkimaan lomakkeet, kirjekuoren ja maksamaan postimaksun. ”Paperilla ilmoittamista ollaan tekemässä kohtuuttoman vaikeaksi aiempaan verrattuna”, Korpela huomauttaa. Verohallinto on luvan

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton kansainvälinen palkkaverovertailu. Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 28 000 euron vuosittaisella palkkatasolla jo hieman eurooppalaisten vertailumaiden keskiarvoa kevyempi. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin. Suomalaista keskipalkkaa eli 43 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Korkein veroprosentti on tällä tulotasolla Belgiassa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 140 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa 6,9 prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Työn verotusta mittaava pa

Veronmaksajain Keskusliitto esittää talous- ja veropolitiikan ankkuroimista vaalikaudella 2019-2023 selkeisiin perusperiaatteisiin. Verotuksen yleistä tasoa on syytä maltillisesti alentaa ja kevennyksiä on tehtävä enemmän kuin kiristyksiä. Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Väestön ikääntymisestä johtuvaa julkisen talouden kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla. Julkiset menot on pidettävä koko vaalikauden ajan tiukasti kurissa. Jos lisäsopeutusta tarvitaan, se on tehtävä menosäästöillä, ei veronkiristyksillä. Työllisyyden osalta on syytä tavoitella 75 prosentin työllisyysastetta. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää talous- ja veropolitiikan tärkeimpänä tavoitteena Suomen pitämistä kestävän kasvun ja paranevan työllisyyden tiellä tilanteessa, jossa pelkkään viennin vetoon ei voi enää tuudittautua. Tämä edellyttää määrätietoisen kasvuhakuista finanssipolitiikkaa vaalikaudella 2019-2023. - Paluuta takavuosien pitkittyn

Opintojensa ohessa töitä tekevän korkeakouluopiskelijan on hyvä suunnitella tulonsa tarkasti. Vuoden 2018 vero- ja tukijärjestelmän puitteissa opiskelijan kannattaa mitoittaa kuukausittainen työtulonsa keskimäärin 800-1000 euroon. Korkeammilla työtuloilla käytettävissä olevat kokonaistulot kasvavat hitaammin, koska opintoraha ja yleinen asumistuki pienenevät samanaikaisesti. Samalla myös verotus kiristyy. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton ekonomistin Janne Kalluisen tekemästä selvityksestä Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018. Selvityksessä tarkastellaan korkeakouluopiskelijan käytettävissä olevia tuloja eri työtulojen tasoilla suurimmissa korkeakoulukaupungeissa. Työtulojen lisäksi laskelmissa huomioidaan verotus, opintoraha ja asumistuki. Asumistuen määrä on arvioitu laskelmissa keskiarvotulon mukaan. – Noin 14 000 euron vuotuisten työtulojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kasvavat lisätienesteistä enää hyvin vähän. Tällöin opiskelijan on järkevää pohtia, olisiko

Budjettiriihen verolinjaukset merkitsevät palkkaverotuksen pysymistä suunnilleen ennallaan vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti alenee 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,3 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima kohenee ensi vuonna 30 euroa kuukaudessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on budjettiriihen veroratkaisujen ja odotettujen sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää myönteisenä ja tärkeänä hallituksen budjettiriihessä tekemää päätöstä piensijoittajan osakesäästötilien käyttöönotosta. - Uusilla osakesäästötileillä lisätään erityisesti tavallisen säästäjän ja piensijoittajan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää pörssiosakkeisiin. - Laajapohjaisen osakesäästäm

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus kiristäisi hieman palkansaajien verotusta vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,5 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima puolestaan kohenisi ensi vuonna prosentin. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Palkansaajien verotusta kiristää kiky-sopimuksessa linjattu työeläkemaksun 0,4 prosenttiyksikön korotus. Toisaalta myönteinen työllisyyskehitys mahdollistaa työttömyysvakuutusmaksun alentamisen. Laskelmassa työttömyysvakuutusmaksun on oletettu alenevan 0,2 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta nyt uhkaava kiristyminen pureta

Vuonna 2018 keskimääräistä 1 664 euron kuukausieläkettä ansaitsevan eläkkeensaajan veroprosentti on samalla tasolla kuin se oli vaalikauden alussa vuonna 2015. Tällä eläketasolla tuloverot vievät eläkkeestä 18,8 prosenttia, joka on yli kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla -selvityksestä, jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eri eläketasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kuluvalla vaalikaudella kahden matalimman ja kahden korkeimman tarkastellun eläketason verotus on hieman keventynyt. Keskimmäisten eläketasojen verotus on pysynyt käytännössä ennallaan. Vaikka tuloverotuksen keveneminen on tukenut joidenkin eläkkeensaajien ostovoimaa, ostovoima on laskenut kaikilla selvityksen tulotasoilla, jos otetaan huomioon inflaatio ja eläkkeiden indeksimuutokset. Ostovoiman heikkeneminen on osittain

Keskiviikkona 6. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,0 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2018 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 6.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Tällä vuosikymmenellä taksvärkkipäivä on ajoittunut veroasteen nousun vuoksi juhannusviikon läheisyyteen. Parin viime vuoden aikana taks

Yli puolet Suomen talouspolitiikan keskeisistä päättäjistä on sitä mieltä, että kokonaisveroastetta tulisi seuraavalla vaalikaudella laskea. Kolmannes pitäisi veroasteen nykyisenä. Vain kahdeksan prosenttia Veronmaksajien kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että veroastetta tulisi korottaa. Asenteet olivat hyvin yhdenmukaiset niin poliittisten vaikuttajien, virkamiesten kuin järjestöjohtajienkin välillä. Tärkeimmäksi syyksi verotuksen keventämiselle kyselyssä nousi kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman lisääminen. Eri vastaajaryhmien tarkastelu osoitti, että virkamiehet painottavat erityisesti työllisyyden lisäämistä ja talouden dynamiikan vahvistamista sekä kilpailukyvyn parantamista. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää päättäjien asenteita lupaavina tulevan vaalikauden veropolitiikan näkymien kannalta. ”Kokonaisveroasteen laskemisesta tai korkeintaan ennallaan pitämisestä tuntuu nyt vallitsevan orastava yhteiskunnallinen konsensus. Sen varaan

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää sijoitusten verokohtelua selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän esityksiä toimivana pohjana sijoitussäästötilien ripeälle käyttöönotolle. - Hallituksen on nyt hyvä päättää sijoitussäästötilien käyttöönotosta viimeistään elokuun budjettiriihessä. - Sijoitussäästötileihin liittyvää lainvalmistelua on vietävä ripeästi eteenpäin työryhmän kartoittamalta pohjalta, jotta valmis lakiesitys voidaan antaa syksyllä eduskunnalle. Lehtinen pitää sijoitussäästötilien käyttöönottoa tärkeänä kansalaisten tasapuolisen kohtelun kannalta. Sijoitussäästötileillä lisätään erityisesti tavallisen säästäjän ja piensijoittajan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää pörssiosakkeisiin. - Kansankapitalismin eli kansalaisten laajapohjaisen osakesäästämisen tasapuolinen edistäminen on hyvä päämäärä sekä yksittäisten kansalaisten että koko yhteiskunnan kannalta. - Tarkemman lainvalmistelun yhteydessä on viilattava monia yksityiskohtia, kuten