Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää myönteisenä budjettiriihen päätöstä korottaa kotitalousvähennystä kahdeksi vuodeksi kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Myös lämmitystapamuutoksia edistetään lähivuosina korotetulla kotitalousvähennyksellä. Kotitalousvähennyksen korotus on merkittävä. Esimerkiksi tuhannen euron työstä vähennys nousee 200 eurolla eli 300 eurosta 500 euroon kokeilun aikana. - Kotitalousvähennyksen kohentaminen on hyvä muutos, jolla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään työllisyyttä kehittyvällä kotitalouspalvelujen toimialalla. Samalla puretaan myös julkisen puolen hoivapaineita, kun kansalaisia kannustetaan itse hankkimaan kotiin palveluita, Lehtinen kiittää. - Kotitalousvähennystä valitettavasti leikattiin heti tämän vaalikauden alussa. Nyt ollaan viimein ottamassa pitkään odottamamme korjaava askel kotitalousvähennyksen parantamisen suuntaan. Budjettiriihen veroratkaisut sekä sosiaalivakuutusmaksujen ennakoidut muutokset

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kehuu valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen sisältyvää kotitalousvähennyksen korottamista kahdeksi vuodeksi kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Myös lämmitystapamuutoksia edistetään lähivuosina korotetulla kotitalousvähennyksellä. Kotitalousvähennyksen korotus on merkittävä. Esimerkiksi tuhannen euron työstä vähennys nousee 200 eurolla eli 300 eurosta 500 euroon kokeilun aikana. -Kotitalousvähennyksen kohentaminen on myönteinen linjaus, jolla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään työllisyyttä kehittyvällä kotitalouspalvelujen toimialalla. Samalla puretaan myös julkisen puolen hoivapaineita, kun kansalaisia kannustetaan itse hankkimaan kotiin palveluita, Lehtinen kiittää. - Kotitalousvähennystä valitettavasti leikattiin heti tämän vaalikauden alussa. Nyt ollaan viimein ottamassa pitkään odottamamme korjaava askel kotitalousvähennyksen parantamisen suuntaan. Pieni myönteinen veromuutos on myös työsuhdeautoje

Vuonna 2020 Suomessa kerättiin kulutusveroja 33,3 miljardia euroa. Kulutusverot olivat viime vuonna kolmasosa kaikista Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2019 Suomessa 14,2 prosenttia. Näin mitattuna Suomen kulutusverotus on OECD-maiden kärjen tuntumassa. Keskeisimpiä valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä alkoholijuoma- ja tupakkavero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on valmiste- ja arvonlisäveroa. Puolen litran Koskenkorva-pullon hinnasta veroa on jopa 83 prosenttia, tupakka-askista peräti 89 prosenttia. Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomistin Janne Kalluisen selvityksestä ”Kulutusverot meillä ja muualla 2021”. Selvityksessä on tarkasteltu kulutusverotusta Suomessa ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin. Kulutusverojen osuus kaikista verotuloista on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2000 kulutusverojen osuus verotuotoista oli 29,0 prosenttia ja 2010 31,8 prosenttia. Vuodesta

EMBARGO: julkaisuvapaa ke 9.6.2021 klo 06.00 Keskiviikkona 9. kesäkuuta Suomessa vietetään veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,8 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2021 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 9.6. *). Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää taksvärkkipäivää terveellisenä muistutuksena siitä, että verotuksen kokonaistaso on Suomessa jo nyt hyvin korkea. Veroja ei voi enää jatkossa yleisesti kiristää, vaan on päinvastoin päästävä verotuksen tason asteittaiseen keventämiseen. Kun talous kukoistaa, saadaan maltillisemmatkin veroprosentit riitt

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää liikenteen verotusta selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän muistiota hyvänä taustaselvityksenä, joka ei anna aihetta mihinkään pikaisiin veromuutoksiin. Tämän vaalikauden osalta polttoaineiden verotuksen kiristykset on jo etupainotteisesti tehty, eikä polttoaineveroa kannata sitoa indeksiin jatkossakaan. Työryhmän kaavailuissa indeksitarkistukset olisivat joka vuosi noin kaksinkertaiset yleiseen hintakehitykseen verrattuna. Työryhmän esitys polttoaineveron vuosittaisista indeksikorotuksista sitoisi Lehtisen mielestä turhaan päättäjien käsiä. Indeksisidonnaisuus jäykistäisi polttoaineverotuksesta päättämistä aivan tarpeettomasti ja johtaisi kaavamaisiin vuosittaisiin pakkokiristyksiin. - Polttoaineveron muutoksissa on voitava kulloisenkin tilanteen mukaan huomioida raakaöljyn hintakehitys ja muutkin polttoaineiden markkinahintoihin ja kulutukseen vaikuttavat tekijät, Lehtinen toteaa. - Indeksisidonnaisuuden kaltai

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen päätöksiä huonosti mitoitettuina ja ajoitettuina. Menokehysten ylittäminen puolella miljardilla eurolla vielä vuonna 2023 on kummallista, koska talouden arvioidaan tuolloin olevan jo vahvassa vedossa. - Menokehykset paukkuvat näköjään aina, oli ajat hyvät tai huonot. Menojen jatkuva paisuttaminen velkarahalla on Lehtisen mielestä yleensäkin väärä tapa vastata julkisen talouden kestävyyshaasteisiin, ja aivan erityisesti näin on vahvan talouskasvun vuosina. - Näköpiirissä oleviin menopaineisiin pitäisi löytää rahat normaalien kehysten sisältä, eikä aiemmin sovittuja kehyksiä miljardikaupalla väljentämällä, Lehtinen katsoo. Myös verotuksen osalta kehysriihen linjaukset jättävät toivomisen varaa. Hallitus päätti jälleen uusista veronkiristyksistä, vaikka talouden terveen ja pitkäjänteiseen kasvun perustaksi verotusta pitäisi päinvastoin asteittain keventää. - Verotuksen kiristämisen merkeissä taivallet

Poikkeuksellinen koronavuosi näkyy myös veroilmoituksessa. Paljon etätöitä tehneen veronmaksajan on kuitenkin itse huolehdittava siitä, että tiedot tulevat oikein merkityiksi veroilmoitukselle, sanoo Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari. Veroilmoituksella on suurin osa tiedoista valmiina, mutta tiedoissa voi olla virheitä tai puutteita. Monia vähennyksiä pitää myös muistaa itse vaatia. - Poikkeuksellinen vuosi näkyy esimerkiksi siten, että kodin ja työpaikan väliset matkakulut voivat olla pienemmät kuin aikaisemmin. Kotona tehdystä etätyöstä puolestaan tulee vaatia omat vähennykset, Kaari sanoo. - Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet, Kaari ohjeistaa. Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot, jos sinulla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnu

Maakuntaverokomiteassa jäsenenä ollut Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää komitean selkeitä johtopäätöksiä hyvin perusteltuina ja oikeaan osuvina. - Komitea torjui selvin sanoin maakuntaveron hallituksen sote-uudistuksessa esittämien hyvinvointialueiden rahoituksessa. Maakuntaveron tarpeellisuus ei tule komitean linjausten mukaan jatkossakaan arvioitavaksi, ellei hyvinvointialueiden tehtäviä päätetä olennaisesti laajentaa. Lisäksi ennen mahdollisten uusien veroratkaisujen arviointia on hallituksen nyt esittämän hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta saatava ensin riittävästi kokemuksia. - Näille komitean vahvoille peruslinjauksille antaa erityistä painoa se, että komitean laaja enemmistö oli niiden osalta yksituumainen. Lehtinen arvioi, että komitean nyt tekemillä linjauksilla maakuntavero otettaisiin käyttöön aikaisintaan 2030-luvulla, jos koskaan. - Monialaisia maakuntia ei ole näköpiirissä ja hyvinvointialueiden tehtäväkentän olennainen laajent

Vuonna 2021 maakuntakeskusten kirein verotus on Mikkelissä ja kevyin Helsingissä. Mikkelin tuloveroprosentti on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Helsingissä, selviää Veronmaksajain Keskusliiton kuntaverovertailusta. Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä noin 2 900 euroa enemmän veroja pääkaupunkiin verrattuna, kun huomioidaan kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöverot. Helsingin jälkeen vertailun seuraavaksi keveimmät verottajat ovat Turussa ja Jyväskylässä. Vastaavasti Kokkola ja Rovaniemi ovat verottajina ankarimmat maakuntakeskukset Mikkelin jälkeen. Veronmaksajien selvityksessä vertaillaan kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen laati Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. ”Tuloveroprosenttiaan vuodelle 2021 nostaneita kuntia oli Suomessa 39, joka on toistaiseksi pienin lukumäärä tällä vuosituhannella. Kuntien verotulot kehittyivät vuonna 2020 koronasta huolimatta paremmin kuin viime keväänä ehdittiin kenties pelätä”, Kalluinen toteaa. Kunnan

Veronmaksajain Keskusliiton jäsenmäärä on vuoden 2021 alkaessa 232 378. Jäsenistä on kotitalouksia 187 091 ja yrityksiä 45 287. Vuoden 2020 aikana jäsenmäärä kasvoi 5 802 jäsenellä. - Suuri jäsenmäärä ja sen vahva kasvu kertovat kansalaisten laajasta luottamuksesta liittoa kohtaan näinä haastavina aikoina. Liiton jäsenilleen tarjoamalle käytännönläheiselle hyötytiedolle on selvästi tarvetta, toteaa toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Veronmaksajain Keskusliitto on riippumaton kansalaisjärjestö, joka auttaa ja neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa. Veronmaksajien toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, eikä järjestö ota vastaan julkisia avustuksia. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 29 euroa ja liittymismaksu kahdeksan euroa. Yritysjäsenmaksu on porrastettu yrityksen työntekijämäärän mukaan. Veronmaksajien jäsen saa jäsenetuna muun muassa henkilökohtaista veroneuvontaa puhelimitse, Pohjoismaiden suurimman talousaikakauslehden Taloustaidon sekä verkkopalvelun veronmaks

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi palkkaverovertailu. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa eli 45 000 euroa vuodessa saavan veroprosentti on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 146 000 euron tulotasolla tämä ero on kasvanut jo 7,4 prosenttiyksikköön. - Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Tänä vuonna myös Ruotsissa suurituloisimman veroprosentti jää Suomea matalammaksi, kun vuoden alusta ylimpiä marginaaliveroprosentteja alennettiin naapurimaassamme peräti viidellä prosenttiyksiköllä. Ruotsissa palkansaajan verotus on nyt selkeästi Suomea kevyempää niin keskituloisilla kuin hyväpalkkaisillakin. - Suomi ei voi ohittaa naapurimais

Veronmaksajain Keskusliitto korostaa hallituksen sote-luonnoksesta antamassaan lausunnossa, että uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on oltava julkisen talouden kestävyysvajeen pienen-täminen kustannusten kasvua hillitsemällä. Sote-palvelujen osuus ikärakenteen muutoksen aiheut-tamassa kestävyysvajeessa on hallitseva. - Jos kustannusten kasvun merkittävä hillitseminen ei ole mahdollista, uudistusta ei pidä toteuttaa esitetyltä pohjalta, toteaa liiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Sote-palveluiden tuottavuuden jatkuva parantaminen on tarpeen, jotta palveluiden riittävä saatavuus ja laatu voidaan turvata myös tarvittavien tiukkojen rahoitusraamien puitteissa. Maakunnille on täl-löin annettava riittävästi mahdollisuuksia palvelujen joustavaan ja tehokkaaseen järjestämiseen myös yksityisiä palvelutuottajia hyödyntäen. Esitetyssä uudistuksessa maakuntien mahdollisuuksia käyttää yksityisiä palvelutuottajia rajataan tarpeettoman voimakkaasti. Toiminnan kehittäminen ja tuottavuuden par

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen harmittelee sitä, että hallituksen elytysratkaisut kohdistuvat yksipuolisesti vain julkisten menojen lisäämiseen. Tasapainoisessa kokonaisuudessa pitäisi elvyttää myös verotusta keventämällä. - Menoelvytys on nyt massiivista, veroelvytys sen sijaan loistaa poissaolollaan. Suomi ei nouse ajankohtaisesta syvästä taantumasta takaisin ripeästi kasvavan talouden, paranevan työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle pelkillä menopuolen satsauksilla. Myös veropolitiikan ratkaisujen pitäisi tukea vahvaa kasvua. - Yksityinen talous tarvitsisi myös tilaa nousta koronakuopasta. Tässä suhteessa hallituksen budjettilinja on pettymys, Lehtinen katsoo. Verotuksessa budjettiriihen tulokset olivat kaiken kaikkiaan laihat. Ansiotulojen verotus pysyy suunnilleen tämän vuoden tasolla, palkansaajien verotus on kiristymässä eri palkkatasoilla 0,1–0,2 prosenttiyksikköä. Veronkiristysten painopiste on terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvas

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön budjettiehdotusta yllätyksettömänä. Hallituksen tähänastisen linjan mukaisesti elvytyksessä satsataan edelleen hyvin yksipuolisesti pelkästään menojen lisäämiseen. - Veroelvytys loistaa valitettavasti ministeriön budjettiehdotuksessa poissaolollaan, Lehtinen toteaa. - Tasapainoisessa kokonaisuudessa pitäisi elvyttää myös verotusta keventämällä, ei ainoastaan julkisia menoja paisuttamalla. Lehtinen toivoo syyskuussa pidettävästä koko hallituksen budjettiriihestä päätöksiä palkkaverotusta nyt uhkaavan kiristymisen estämisestä. Palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta vuonna 2021 jopa puoli miljardia euroa. Muutosten vaikutuksesta palkansaajan tuloveroprosentti uhkaa nousta eri tulotasoilla 0,4-0,6 prosenttiyksikköä. - Budjettiriihessä olisi syytä taittaa palkkaverotusta vuonna 2021 nyt uhkaava kiristyminen kevennykseksi. Sosiaalivakuutusmaksujen kiristyspaineita on purettava ja

Palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta selvästi vuonna 2021. Muutosten vaikutuksesta palkansaajan tuloveroprosentti on nousemassa eri tulotasoilla 0,4-0,6 prosenttiyksikköä. Kokonaisuudessaan arvioidut maksumuutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta jopa puoli miljardia euroa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun oletetaan nousevan 0,75 prosenttiyksikköä ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun 0,15 prosenttiyksikköä. Toisaalta sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun oletetaan alenevan 0,04 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa hallituksen budjettiriihestä päätöksiä palkkaverotusta nyt uhkaavan kiristymisen estämisestä. Sosiaalivakuutusmaksujen kiristyspaineita on purettava ja toteutettava tarvittavia kevennyksiä tuloveroperusteisiin. - Budjettiriihessä on syytä taittaa ansiotulojen verotusta vuonna 2021 nyt uhkaava kiristyminen kevennykseksi, Lehtinen sanoo. Lehtinen korostaa, että

Tiistaina 9. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,6 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2020 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 9.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. 2000-luvulla taksvärkkipäivä on ajoittuinut juhannusviikon läheisyyteen. Suomen veroaste on ollut noin 3-5 prosenttiyksikköä kor

Veroilmoituksella on suurin osa tiedoista valmiina, mutta tiedoissa voi olla virheitä tai puutteita. Monia vähennyksiä pitää myös muistaa itse vaatia. Palkkatiedot ovat yleensä oikein, mutta tänä vuonna nekin kannattaa tarkistaa huolellisesti, Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari sanoo. ”Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet”, Kaari ohjeistaa. Lomakkeita ja palautuskuoria saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla puhelimitse numerosta 029 497 030. Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot, jos sinulla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Muista ilmoittaa kodin ja työpaikan väliset matkakulut ”Esimerkiksi kodin ja työpaikan väliset matkakulut eivät välttämättä ole esitäytetyissä tiedoissa oikein tai n

Veronmaksajain Keskusliitto avaa jäsenlehtensä Taloustaidon huhtikuun numeron verkossa kaikille vapaasti luettavaksi. Lehden pääteema on varautuminen koronakriisin aiheuttamiin uusiin taloudellisiin ja verotuksellisiin tilanteisiin niin kotona kuin työelämässä. Sisältö perustuu tuhansiin neuvoihin, joita Veronmaksajien verojuristit antavat kriisin aikana. Liiton jäseniä askarruttavat samat käytännön asiat kuten muitakin palkansaajia ja yrittäjiä, esimerkiksi etätyön verovähennykset ja mahdollisen lomautuksen seuraukset. - Tämä oli mielestämme luontevin tapa jakaa Veronmaksajien osaamista ja kokemusta kaikkien hyödyksi, kun moni kotitalous joutuu miettimään arkensa rahoituksen uudelleen, viestintäjohtaja Antti Oksanen toteaa. Huhtikuun Taloustaito sisältää myös laajan paketin vinkkejä palkansaajille vuoden 2019 veroilmoituksen tarkastamiseksi ja täydentämiseksi. Digilehti löytyy pdf-muodossa osoitteessa veronmaksajat.fi/korjaussarja. Lukeminen on maksutonta eikä edellytä käyttäjältä rek

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen keskittymistä kehysriihessään pelkkään akuuttiin kriisinhoitoon tässä poikkeuksellisessa tilanteessa luonnollisena ja perusteltuna. - Koronakriisin hoitoon on nyt välttämätöntä satsata erittäin tuntuvasti ja nopeasti. Hallitus on ymmärrettävästi keskittynyt kehysriihessään pelkästään näihin tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin. Hallitus lykkäsi tulevan talouskehityksen kannalta keskeisten talous- ja veropolitiikan ratkaisujen tekemisen loppukesään. Talouspolitiikan kokonaisuudesta on tarkoitus linjata vasta elokuun budjettiriihessä. Myös verotuksen tulevasta suunnasta päätetään silloin. - Hallitukselta on syytä odottaa elokuussa määrätietoisia talous- ja veropolitiikan linjauksia, joilla Suomi saadaan palautettua takaisin kasvavan talouden, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Veropolitiikan ratkaisujen on myös tuettava talouden ripeää elpymistä ajankohtaisen koronavirusepidemian aiheu

Veronmaksajain Keskusliitto peruuttaa ensi keskiviikolle 18.3. suunnitellun vuosittaisen ”Vero2020”-tapahtumansa koronaviruksen kohonneen tartuntariskin takia. Ilmoittautuneille ja muullekin kiinnostuneelle yleisölle tarjotaan kuitenkin verkkoseminaari verotuksen ja oman talouden päivänpolttavista aiheista. Tapahtuma oli tarkoitus järjestää Finlandia-talolla ja siihen oli ilmoittautunut 1200 henkeä. Veronmaksajat pahoittelee peruutuksesta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Vero2020-verkkoseminaari järjestetään samana päivänä 18.3. klo 10-15 Veronmaksajien nettisivuilla. Sen ohjelma vahvistetaan pian samassa osoitteessa. Myös median edustajat ovat tervetulleita seuraaman verkkolähetystä suorana tai myöhemmin tallenteena.