Tarkista vuoden 2023 verotiedot ja lisää puuttuvat tulot, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari muistuttaa, kun veroilmoituksen täydentämisen määräpäivät lähestyvät. Myös monia vähennyksiä pitää huomata itse vaatia. On joukko tuloja, jotka eivät välttämättä näy veroilmoituksella lainkaan tai oikein, vaikka Verohallinto saakin niistä tietoja. Tällaisia ovat muun muassa tulot virtuaalivaluutoista, verkkoalustoilta tai ulkomailta saadut tulot. Tilastokeskuksen mukaan lähes 30 000 suomalaista sai jo vuonna 2022 tuloja tekemistään verkkosisällöistä. Mukana on bloggaajia, tubettajia, podcast-vaikuttajia sekä Instagram-, Tiktok- ja Snapchat-tekijöitä. Jos et itse ilmoita oikeita tulojasi, sinulle määrätään veronkorotus. - On hölmöä ottaa veronkorotus, jos esimerkiksi vuokraat asuntoasi alustan kautta, koska tieto on jo Verohallinnossa, Kaari sanoo. Tietojen tarkistaminen ja korjaaminen on myös sinun etujesi mukaista. Jos olet vaikka myynyt omaisuutta, oikean luovutusvoit

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää veronkiristysten osuutta hallituksen kehysriihen sopeutuksissa yllättävän ja tarpeettoman suurena. Myös arvonlisäverotuksen pääverokannan korotus peräti 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on turhan mittava. - Sopeutus painottuu nyt vahvasti veronkiristyksiin, vaikka muuta aiemmin vakuuteltiin. - Verotusta kiristämällä Suomi ei nouse, joten toimenpiteiden valinta ja painotus on hallitukselta vähemmän onnistunut. Alvin korotus leikkaa esimerkiksi keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa arviolta 210 eurolla vuodessa. Hyväpalkkaisen 7000 euroa kuussa ansaitsevan ostovoima leikkautuu 320 euroa ja alle keskipalkkaa saavan 2500 euroa tienaavan 150 euroa vuodessa. - Miljardin euron alv-kiristys tuntuu tässä tilanteessa raskaasti kaikkien suomalaisten lompakossa. Pysähtyminen viimeistään yleisen pohjoismaisen tason eli 25 prosentin kohdalla olisi ollut järkevää, Lehtinen katsoo. -

Verojen maksujen ja palautusten käyttösäännöt ovat epäselviä, epäyhtenäisiä ja aiheuttavat täysin turhaa työtä ja maksuliikennettä niin yrityksissä kuin Verohallinnossa. Muutostarve on ollut selvillä jo pitkään, ja sitä kannattavat sekä elinkeinoelämän järjestöt että Verohallinto. Muutos on tehtävä nyt, eikä se saa jäädä valtionhallinnon säästötoimenpiteiden jalkoihin. Muutoksen arvioitu hintalappu on alle miljoona euroa, kun taas vuosittain arvioitu säästö on jopa 15 miljoonaa euroa. Veronkantolain tavoitteena on, että eri verojen maksusuoritukset ja palautukset kuittaantuisivat ilman tarpeettomia edestakaisia suorituksia ja että yritykset voisivat optimoida verojen maksuliikenteen. Järjestelmä on kuitenkin niin monimutkainen ja käyttösäännöt sekavia, että tavoite ei toteudu. Yritysten on vaikea hahmottaa, miten maksuja ja palautuksia käytetään – ja missä on mahdollisuus edestakaisten maksujen vähentämiseen. Yrityksen maksusuorituksia saatetaan esimerkiksi käyttää vasta puolen vuoden

KUTSU Veronmaksajain Keskusliitolla on ilo kutsua toimituksenne edustaja Vero2024-tapahtumaan, joka järjestetään Pikku-Finlandiassa keskiviikkona, 13.3. klo 10-16. Ohjelman alussa valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa hallituksen talous- ja veropolitiikkaa kehysriihen alla. Myös Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kommentoi verotuksen näkymiä tapahtuman avauspuheessa. Sijoituspaneelissa herkästä markkinatilanteesta keskustelevat Elon sijoitusjohtaja Jonna Ryhänen, sijoittaja Eeva Ahdekivi, päästrategi Lippo Suominen ja ekonomisti Juha Itkonen. Tutustu koko ohjelmaan osoitteessa veronmaksajat.fi/vero2024/ Toimittajat pääsevät Pikku-Finlandiaan sisään lehdistökortilla ilman ennakkoilmoittautumista. Tapahtumaa voi seurata myös verkkolähetyksenä, joka edellyttää ilmoittautumista ma 11.3. mennessä täällä. Mahdolliset puhujien haastattelupyynnöt on lähetettävä etukäteen Veronmaksajien viestintään. Lämpimästi tervetuloa! #vero2024

Vuonna 2024 Manner-Suomen kireimmin tuloja verottava kunta on Halsua ja keveimmin verottaa Kauniainen. Halsualla keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 29 800 euroa*. Ero on vajaat 5 600 euroa Kauniaisiin nähden. Tämä selviää Veronmaksajain Keskusliiton uudesta kuntaverovertailusta. Halsuan ohella muita kireän ansiotuloverotuksen kuntia vuonna 2024 ovat Kaskinen, Ylivieska ja Urjala. Keveimpiin verottajiin kuuluvat Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Kustavi ja Eurajoki. Manner-Suomen maakunnissa verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Etelä-Savossa. Kaikkien Manner-Suomen kuntien piti muuttaa tuloveroprosenttejaan vuodelle 2024, sillä vuoden 2023 prosenteista piti pyöristää pois prosentin sadasosat lähimpään kymmenykseen. Jos pyöristäjät jättää pois laskuista, veroprosenttiaan päätti korottaa 85 Manner-Suomen kuntaa. Keventäjiä oli vain 39. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi noin prosentin kymmenyksen vuod

Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kääntyy vuonna 2024 reippaaseen 2,3 prosentin kasvuun. Keskituloisen 3821 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ostovoima kohenee 750 euroa. Ostovoiman kohenemisesta kolmasosa tulee palkkaverotuksen kevenemisestä ja kaksi kolmasosaa reaalipalkan noususta. Muutos on huomattava, sillä edellisinä kolmena vuonna ostovoima on jatkuvasti alentunut. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima on vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran matalampi 15 vuotta sitten vuonna 2008. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja inflaation vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan 2000-luvulla. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ensi vuonna toteutuvaa käännettä kohenevan ostovoiman tielle erityisen tärkeänä ajankohtaisessa tilanteessa. Palkansaajan ostovoiman tuntuva kasvu on harvinainen val

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, kun verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2023. Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 49,5 euroa menee veroihin. Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Keskipalkkaa eli 49 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on Suomessa reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Suomi on tällä palkkatasolla kaikkien vertailumaiden kuudenneksi kirein verottaja. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen esittämää varainsiirtoveron alennusta tervetulleena helpotuksena ja korjauksena verojärjestelmään. Samalla hiipunutta asuntokauppaa sysätään liikkeelle. - Hallitus korjaa nyt useita varainsiirtoverotuksen tunnistettuja valuvikoja. Se myös toivottavasti osaltaan piristää pahasti jumiutuneita asuntomarkkinoita. Varainsiirtoverotuksen erityisenä ongelmana on ollut asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden kauppojen verottaminen ankarammin kuin muiden arvopaperien kauppoja. Nyt tämä ero poistuu, kun kaikkien osakkeiden ja arvopaperien varainsiirtovero alennetaan 1,5 prosenttiin. - On hyvä, että tähänastinen perusteeton ero asunto-osakkeiden ja muiden arvopaperien varainsiirtoverossa poistuu viimeinkin, Lehtinen kiittää. Hallitus myös lieventää eroa kiinteistöjen luovutusten ja muiden varainsiirtoverotuksen kohteena olevien kauppojen välillä, kun kiinteistöjen kauppoihin kohdistuva vero alenee 4,0 prosentista 3,0 prosenttii

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen ratkaisuja yleisesti melko hyvinä. Velkaantumista hillitään menosäästöillä ja rakenneuudistuksilla, eikä verotusta kokonaisuutena kiristetä. - Tätä hyvää linjaa pidättäytyä verotuksen yleisestä kiristämisestä on syytä johdonmukaisesti jatkaa myös vaalikauden loppuvuosina. Budjettiriihen veroratkaisut ja palkansaajamaksujen muutokset keventävät palkkaverotusta vuonna 2024. Keskituloisen 3840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,6 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 280 euroa enemmän käteen vuodessa. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 0,9 prosenttiyksikköä ja hyväpalkkaisen 8000 euroa tienaavan 0,6 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan kevennys on 14000 euron kuukausituloilla 1,2 prosenttiyksikköä. Tähän vaikuttaa väliaikaisen solidaarisuusveron jatkaminen uudella tulorajalla. *) Palkansaajien verotuksen keveneminen on ensi vuonna käytännössä sosiaalivakuut

Palkansaajamaksujen muutokset ja hallituksen verokaavailut keventävät palkkaverotusta vuonna 2024. Keskituloisen 3840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,7 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 340 euroa enemmän käteen vuodessa. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 1,0 prosenttiyksikköä ja hyväpalkkaisen 8000 euroa tienaavan 0,7 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan kevennys on 14000 euron kuukausituloilla 1,3 prosenttiyksikköä, mihin vaikuttaa väliaikaisen solidaarisuusveron jatkaminen uudella tulorajalla. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun oletetaan alenevan 0,71 prosenttiyksikköä, sairausvakuutuksen päivärahamaksun 0,25 prosenttiyksikköä ja sairaanhoitomaksun 0,08 prosenttiyksikköä. Lisäksi on huomioitu valtiovarainmininisteriön budjettiehdotukseen sisältyvät työtulovähennyksen korotus sekä solidaarisuusveron jatkaminen. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen huomauttaa, että p

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kummeksuu ansiotulojen verotuksen kevennysten lykkäämistä vaalikauden loppuvuosille valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa. Hallitusohjelman mukaisista 500 miljoonan euron veronkevennyksistä ollaan toteuttamassa ensi vuonna vain sadan miljoonan euron siivu. Tämä lisää keskituloisen palkansaajan nettoansioita vaivaisella 40 eurolla vuodessa. - Veronkevennystä ollaan nyt panttaamassa aivan turhaan. Valtiontaloutta ei auteta lykkäämällä jo päätettyä kevennystä vaalikauden loppuvuosille. Lehtinen muistuttaa, että palkansaajan nettoansioiden ostovoima on inflaation kiihdyttyä romahtanut tänä vuonna alimmilleen 15 vuoteen. - Ministeriöllä on nyt kevennysten ajoitus pielessä. Ostovoimaa pitäisi vahvistaa tässä ja nyt, eikä vasta vuosien päästä. Tähän on syytä palata koko hallituksen budjettiriihessä. Palkansaajien ensi vuoden verotukseen tulee vaikuttamaan myös olennaisesti sosiaalivakuutusmaksujen kehitys. Työttömyysvakuutusmak

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko toimivana kokonaisuutena. Verotuksen yleisiä rakenteita ei suuresti muuteta. Kiristyksiä ja kevennyksiä tehdään suunnilleen yhtä paljon. - Tärkeintä on, että julkista taloutta tasapainotetaan seuraavat neljä vuotta menosäästöillä ja rakenneuudistuksilla, eikä verotuksen yleistä tasoa kiristämällä. Hallitusohjelmassa listatut veromuutokset siirtävät verotuksen painopistettä lievästi työn tekemisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamisen suuntaan. Ansiotulojen verotus kevenee hieman. - Ansiotulojen verotuksen keventäminen noin puolella miljardilla eurolla vahvistaa nettoansioiden ostovoimaa ja kannustaa työntekoa. Se myös edistää osaltaan hallituksen kunnianhimoisten työllisyystavoitteiden toteutumista. Määräaikaista solidaarisuusveroa jatketaan edelleen, mutta se rajataan seuraavat neljä vuotta yli 150 000 euron tuloihin. Solidaarisuusvero säädettiin väliaikaisesti jo yli kym

JULKAISUVAPAA 7.6.2023 klo 7:00 Torstaina 8. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön. Alkuvuosi on siis laskennallisesti paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Vuonna 2023 kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,1* prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen taksvärkkipäivä on ajoittunut juhannuksen ja kesäkuun alkupuolen välille. Suomen veroaste on tänä aikana ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU1

Muista tarkistaa verotiedot ja vaatia ajoissa sinulle kuuluvat vähennykset, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari muistuttaa. - Monia vähennyksiä pitää muistaa itse vaatia. Ja jos on vaikka myynyt omaisuutta, oikean luovutusvoiton tai tappion määrä pitää tarkistaa, Kaari korostaa. Veroilmoituksella on suurin osa tiedoista valmiina. Työnantajat ja muut maksajat ilmoittavat tulotiedot valmiiksi esitäytettyyn veroilmoitukseen, mutta virheitä sattuu silti. Puuttuvat tiedot tulee itse lisätä ja korjata virheet. Esimerkiksi Helsingin kaupungin palkkasotkun myötä sen työntekijöiden tulojen määrä voi olla verotiedoissa väärin. Kaupunki korjaa tulotietoja, mutta kaikki korjaukset eivät ole ehtineet esitäytettyihin veroilmoituksiin. Jos palkan määrä kaupungilta näkyy liian suurena, eikä oikeaa määrää ole tiedossa, ei veroilmoitusta kuitenkaan tarvitse korjata. Silloin voi odottaa, että työnantaja korjaa tiedot Verohallinnolle. On myös joukko tuloja, jotka eivät välttämättä

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön julkaiseman verokartoituksen tuloksia varsin odotettuina. Verotuksen yleinen taso on Suomessa jo valmiiksi korkea, eikä perusteellisessa kartoituksessa löytynyt juurikaan toteuttamiskelpoisia kohteita verotuksen lisäkiristyksille. - Verokartoituksen laihojen tulosten jälkeen on entistäkin selvempää, että julkisen talouden tasapainotuksessa on keskityttävä menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin, toteaa Lehtinen. - Useimmissa tarkastelluissa kiristysvaihtoehdoissa mahdolliset lisäverotuotot havaittiin vähäisiksi, mutta verotuksen kiristämisestä aiheutuvat haitat merkittäviksi. Sellaisia kiristyksiä ei tietenkään pidä toteuttaa. Verokartoituksen tarkasteluissa mahdollisia lisäverotuottoja arvioidaan yleensä staattisesti eli ilman oletettuja käyttäytymisvaikutuksia. Tällöin saatavissa olevia lisäverotuottoja helposti yliarvioidaan. Paljon spekuloitu listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämine

Päättyvän vaalikauden keskeiset kulutusveromuutokset tehtiin energiaverotukseen. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotasoja korotettiin, teollisuuden sähkövero laskettiin EU:n vähimmäistasolle ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta päätettiin luopua vaiheittain. Lisäksi tehtiin korotuksia tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien kulutusveroihin. Rakenteellisia muutoksia on valmisteltu oluen ja nollapäästöisten autojen verotukseen sekä virvoitusjuomaveroon. - Vaalikauden kulutusveromuutokset ovat kohottaneet verotuottoja yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla, Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen laskee. Muutokset käyvät ilmi Kalluisen selvityksestä Kulutusverot meillä ja muualla 2023. Selvityksessä on tarkasteltu Suomen kulutusverotusta ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu kotimaan kulutusveromuutoksia vaalikaudella 2019-2023. Vuonna 2021 Suomessa kerättiin kulutusveroja yhteensä noin 34,9 miljardia euroa, j

Eduskuntavaalien ehdokkaat tasapainottaisivat julkista taloutta mieluummin säästämällä menoja kuin kiristämällä veroja. Veronmaksajain Keskusliiton ehdokkaille suuntaamassa kyselytutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista hillitsisi velkaantumista ensisijaisesti julkisen talouden menosäästöillä. Sen sijaan vain 30 prosenttia turvautuisi tasapainotuksessa ensisijaisesti verotuksen kiristyksiin. Verotuksen yleistä tasoa ehdokkaat alentaisivat tai pitäisivät nykyisenä. Verotuksen tasoa laskisi 42 prosenttia vastaajista ja 45 prosenttia pitäisi tason ennallaan. Verotuksen yleisen tason korottamisen kannalla on vain 13 prosenttia. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ehdokkaiden näkemyksiä vahvana viestinä talouspolitiikan tärkeysjärjestyksestä. - Verotuksen yleinen ankaruus Suomessa mielletään ilmeisen hyvin, sillä ehdokkaiden valtaosa on varsin haluton kiristämään yleisesti verotuksen tasoa, Lehtinen toteaa. - Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävää, että selkeä enemmistö eh

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2022. Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin naapurimaa Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 47 000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa, eli 47 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 152 500 euron tulotasolla tämä ero kasvaa 7,3 prosenttiyksikköön. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Suomessa

Miksi juuri Suomeen syntyi väkilukuun nähden maailman suurin veronmaksajajärjestö? Kysymykseen vastaa filosofian tohtori Jouni Yrjänä kirjoittamassaan Veronmaksajain Keskusliiton historiassa, joka julkaistaan liiton 75. toimintavuoden kunniaksi 22.11. Yrjänä kertoo, miten Veronmaksajat kehittyi julkisista menoista huolestuneesta herrakerhosta laajapohjaiseksi kansalaisjärjestöksi. Veronmaksajat nousi tarvittaessa barrikadeille, flirttaili populismin kanssa ja löysi lopulta merkittävän yhteiskunnallisen roolin asiantuntijuuden kautta. Monista vastaavista ulkomaisista järjestöistä on tullut yhden asian lobbareita, mutta Veronmaksajat keskittyi monipuolisiin jäsenpalveluihin, jotka tukivat niin kotitalouksia kuin yrittäjiä arkisissa talous- ja veroasioissa. Liiton näkyvin tuote on levikiltään maan suurin talouslehti Taloustaito. Teos kertoo osaltaan myös sodanjälkeisen Suomen vaurastumisesta sekä taistelusta talous- ja veropolitiikan suunnasta. Historiantutkija, FT Jouni Yrjänä on tutkinu

Veronmaksajain Keskusliitto esittää talous- ja veropolitiikan ankkuroimista vaalikaudella 2023-2027 seuraaviin perusperiaatteisiin: Verotuksen yleistä tasoa on syytä maltillisesti alentaa, kevennyksiä on tehtävä enemmän kuin kiristyksiä. Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Julkista taloutta on sopeutettava menosäästöillä. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaa kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää talous- ja veropolitiikan tärkeimpänä tavoitteena Suomen saattamista kuluvan vaalikauden kriisien jälkeen uudelleen kestävän kasvun tielle. Samalla sitkeästi alijäämäinen valtiontalous on saatava huomattavasti nykyistä parempaan hallintaan. - Luottamus valtiontalouden huolelliseen hoitoon on heikentynyt. Suunnan on nyt muututtava ja menokehysten uskottavuus palautettava, Lehtinen toteaa. - Valtiontalouden suuri alijäämä on aikaansaatu menoja paisuttamalla, joten menosäästöt ovat oikea tapa pa