Tiistaina 9. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,6 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2020 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 9.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. 2000-luvulla taksvärkkipäivä on ajoittuinut juhannusviikon läheisyyteen. Suomen veroaste on ollut noin 3-5 prosenttiyksikköä kor

Veroilmoituksella on suurin osa tiedoista valmiina, mutta tiedoissa voi olla virheitä tai puutteita. Monia vähennyksiä pitää myös muistaa itse vaatia. Palkkatiedot ovat yleensä oikein, mutta tänä vuonna nekin kannattaa tarkistaa huolellisesti, Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari sanoo. ”Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet”, Kaari ohjeistaa. Lomakkeita ja palautuskuoria saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla puhelimitse numerosta 029 497 030. Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot, jos sinulla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Muista ilmoittaa kodin ja työpaikan väliset matkakulut ”Esimerkiksi kodin ja työpaikan väliset matkakulut eivät välttämättä ole esitäytetyissä tiedoissa oikein tai n

Veronmaksajain Keskusliitto avaa jäsenlehtensä Taloustaidon huhtikuun numeron verkossa kaikille vapaasti luettavaksi. Lehden pääteema on varautuminen koronakriisin aiheuttamiin uusiin taloudellisiin ja verotuksellisiin tilanteisiin niin kotona kuin työelämässä. Sisältö perustuu tuhansiin neuvoihin, joita Veronmaksajien verojuristit antavat kriisin aikana. Liiton jäseniä askarruttavat samat käytännön asiat kuten muitakin palkansaajia ja yrittäjiä, esimerkiksi etätyön verovähennykset ja mahdollisen lomautuksen seuraukset. - Tämä oli mielestämme luontevin tapa jakaa Veronmaksajien osaamista ja kokemusta kaikkien hyödyksi, kun moni kotitalous joutuu miettimään arkensa rahoituksen uudelleen, viestintäjohtaja Antti Oksanen toteaa. Huhtikuun Taloustaito sisältää myös laajan paketin vinkkejä palkansaajille vuoden 2019 veroilmoituksen tarkastamiseksi ja täydentämiseksi. Digilehti löytyy pdf-muodossa osoitteessa veronmaksajat.fi/korjaussarja. Lukeminen on maksutonta eikä edellytä käyttäjältä rek

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen keskittymistä kehysriihessään pelkkään akuuttiin kriisinhoitoon tässä poikkeuksellisessa tilanteessa luonnollisena ja perusteltuna. - Koronakriisin hoitoon on nyt välttämätöntä satsata erittäin tuntuvasti ja nopeasti. Hallitus on ymmärrettävästi keskittynyt kehysriihessään pelkästään näihin tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin. Hallitus lykkäsi tulevan talouskehityksen kannalta keskeisten talous- ja veropolitiikan ratkaisujen tekemisen loppukesään. Talouspolitiikan kokonaisuudesta on tarkoitus linjata vasta elokuun budjettiriihessä. Myös verotuksen tulevasta suunnasta päätetään silloin. - Hallitukselta on syytä odottaa elokuussa määrätietoisia talous- ja veropolitiikan linjauksia, joilla Suomi saadaan palautettua takaisin kasvavan talouden, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Veropolitiikan ratkaisujen on myös tuettava talouden ripeää elpymistä ajankohtaisen koronavirusepidemian aiheu

Veronmaksajain Keskusliitto peruuttaa ensi keskiviikolle 18.3. suunnitellun vuosittaisen ”Vero2020”-tapahtumansa koronaviruksen kohonneen tartuntariskin takia. Ilmoittautuneille ja muullekin kiinnostuneelle yleisölle tarjotaan kuitenkin verkkoseminaari verotuksen ja oman talouden päivänpolttavista aiheista. Tapahtuma oli tarkoitus järjestää Finlandia-talolla ja siihen oli ilmoittautunut 1200 henkeä. Veronmaksajat pahoittelee peruutuksesta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Vero2020-verkkoseminaari järjestetään samana päivänä 18.3. klo 10-15 Veronmaksajien nettisivuilla. Sen ohjelma vahvistetaan pian samassa osoitteessa. Myös median edustajat ovat tervetulleita seuraaman verkkolähetystä suorana tai myöhemmin tallenteena.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen katsoo, että maakuntaverokomitean asettaminen on hallitukselta perusteltu ratkaisu. Lehtinen on komitean jäsen. - Maakuntavero vaikuttaisi syvällisesti verojärjestelmään, joten on korkea aika huolellisesti punnita mahdollisten muutosten kaikki ulottuvuudet. Asetettu komitea sopii tähän tarkoitukseen, Lehtinen toteaa. Ajankohta maakuntaverokomitean asettamiselle on otollinen, sillä hallituksen kaavailuissa sote-uudistus käynnistettäisiin aluksi valtion rahoituksen perustalle. Sote-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa ei siis olla ottamassa käyttöön maakuntien verotusoikeutta. - Nyt on oivallinen tilaisuus käydä maakuntaveron käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä asiantuntevasti ja monipuolisesti läpi jo ennen verojärjestelmän mahdollisia muutoksia koskevien ratkaisujen tekemistä. Lehtinen korostaa mahdollisen maakuntaveron käyttöönoton vaikutusten arviointia myös valtakunnallisen veropolitiikan harjoittamisen kannalta. - Kulloisenk

Mikkeli nousee maakuntakeskusten kireimmäksi verottajaksi Veronmaksajien kuntaverovertailussa vuonna 2020. Mikkeli kiristi kunnallista tuloveroprosenttiaan peräti 1,50 prosenttiyksikköä vuodelle 2020. Ilman veroprosentin nostoa keskituloisten palkansaajapuolisoiden verotaakka* olisi tänä vuonna 1 020 euroa pienempi. Mikkelin jälkeen seuraavaksi kirein verotus maakuntakeskuksista on Kokkolassa ja Rovaniemellä. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat puolestaan Turku ja Jyväskylä. Vertailun laskelmissa palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä yli 2 900 euroa enemmän kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa kuin Helsingissä. Veronmaksajien selvityksessä vertaillaan kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen laati Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. ”Tuloveroprosenttiaan nostaneiden kuntien joukossa oli tänä vuonna myös useita suuria maakuntakeskuksia, kuten Tampere, Kuopio ja Vaasa. Kunnallisveroprosentit nousivat tänä vuonna kunnissa, joissa asuu yhteensä yli miljoona

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi palkkaverovertailu. Verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin. Keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin. Marginaaliveroprosentti on Suomessa 44 000 euron palkkatasolla Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 143 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa 6,8 prosenttiyksikköä ankarammin kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. - Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä piirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 28 600 euron vuosittaisella palkkatasolla eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa. Verotus kiristyy kuitenkin nopeas

Budjettiriihen veroratkaisut merkitsevät palkkaverotuksen selvää kiristymistä vuonna 2020. Keskituloisen 3 452 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkasta 160 euroa vuodessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on huomioitu hallituksen budjettiriihen veroratkaisujen lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitujen muutosten vaikutukset veroihin. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on pettynyt hallituksen verolinjauksiin. Palkansaajien verotus kiristyy ja valmiiksi ankara progressio jyrkkenee entisestään. - Hallitus leikkaa palkansaajien nettoansiota ja ostovoimaa antamalla verojen kiristyä. Tämä tuskin edistää usein peräänkuulutettua palkkamalttia. - Budjettiriihestä tuli nyt kylmä veroviesti palkansaajille ja käynnistyvälle liittokierrokselle, Lehtinen pohtii. Myös kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selkeä pettymys budjettiriihen v

Työllisyysrahaston hallituksen esitys vuoden 2020 työttömyysvakuutusmaksuista merkitsee sitä, että 3 452 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Verotuksen kiristyminen leikkaisi nettopalkasta 160 euroa vuodessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on huomioitu eri sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitujen muutosten lisäksi valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen vaikutukset veroihin. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta edelleen uhkaava kiristyminen puretaan kokonaan hallituksen budjettiriihessä syyskuussa. - Hallituksen on budjettiriihessään syytä päättää ainakin 250 miljoonan euron lisäkevennyksistä, jotta palkkaverotusta ensi vuonna uhkaava kiristyminen estetään kaikilla tulotasoilla. Katso laskelmat tuloveromuutoksista osoitteessa veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan palkansaajien verotus näyttää ensi vuonna kiristyvän selvästi sosiaalivakuutusmaksujen nousun takia. - Kuljemme nyt kohti epävarmempia talousaikoja ja työmarkkinoilla lähestyy syksyn liittokierros. Palkansaajien nettoansioiden ostovoiman leikkaaminen palkkaverotusta kiristämällä olisi tässä tilanteessa vihoviimeinen temppu. - Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä päättäväisesti purettava kaikki palkkaverotuksen kiristyspaineet riittävillä kompensoivilla kevennyksillä, katsoo Lehtinen. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Budjettiehdotuksen pieni ja tiukasti pienituloisille painotettu kevennys kalpenee näiden näköpiirissä olevien kiristysten rinnalla. - Budjettiehdotuksen pohjalta keski- ja hyväpalkkaisten verotus kiristyy selkeästi ensi vuonna. Samalla ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkkenee entisestään. Kevennysten tiukk

Torstaina 6. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,8 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2019 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 6.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Tällä vuosikymmenellä taksvärkkipäivä on ajoittunut veroasteen nousun vuoksi juhannusviikon läheisyyteen. Parin viime vuoden aikana taksvärk

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko ankeana kokonaisuutena. Ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi, mutta kiristyslinjaa tasapainottavia kevennyksiä ei ohjelmasta löydy. Ansiotulojen verotus näyttää kokonaisuutena kiristyvän. - Ratkaisu on toispuoleinen. Haittaverojen reilun kiristämisen vastapainoksi olisi tarvittu ansiotulojen verotuksen tuntuva kevennys. Tätä ei ohjelmassa valitettavasti ole. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Hallituksen nyt linjaama 200 miljoonan euron kevennys kalpenee näiden näköpiirissä olevien kiristysten rinnalla. Kaiken lisäksi kevennykset aiotaan rajata vain pieni- ja keskituloisille. - Hallitusohjelman linjauksilla pienituloiset saattavat päästä lähelle nollaa, mutta hyväpalkkaisten verotus kiristyy, arvioi Lehtinen. Ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkken

Kilpailukykysopimukseen ja sen päättymiseen liittyvät palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta selvästi vuonna 2020. Muutosten vaikutuksesta palkansaajan tuloveroprosentti on nousemassa eri tulotasoilla 0,5-0,6 prosenttiyksikköä. Kokonaisuudessaan ennustetut maksumuutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta noin puoli miljardia euroa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työeläkevakuutusmaksun ennustetaan nousevan 0,4 prosenttiyksikköä ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun 0,66 prosenttiyksikköä. Toisaalta sairausvakuutuksen päivärahamaksun ennustetaan alenevan 0,38 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa parhaillaan neuvoteltavaan hallitusohjelmaan selkeitä kirjauksia palkkaverotusta nyt uhkaavan selvän kiristymisen estämisestä. - Yksikään nyt hallitusohjelmaa sorvaavista puolueista ei ole ainakaan tähän asti liputtanut palkkaverotuksen yleisen kiristämisen puolesta. Lehtisen mukaan palkansaajien verotuks

Esitäytetyllä veroilmoituksella on suuri osa tiedoista valmiina, mutta monet vähennykset pitää muistaa itse vaatia, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari sanoo. Esitäytetty veroilmoitus on erilainen kuin aikaisemmin. Kotiin ei lähetetä valmista lomaketta, johon tietoja voisi lisätä tai korjata. - Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet, Kaari ohjeistaa. Lomakkeita ja palautuskuoria saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla puhelimitse numerosta 029 497 030. Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot, jos sinulla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Kodin ja työpaikan väliset matkat - Esimerkiksi kodin ja työpaikan väliset matkakulut näkyvät veroilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne vuo

Kuluneen vaalikauden aikana kulutusverotusta on kiristetty Suomessa nettomääräisesti noin 400 miljoonalla eurolla. Terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvat verot, kuten tupakkavero, alkoholivero ja energiaverot, kiristyivät nettona noin 600 miljoonaa euroa. Ajoneuvoihin kohdistuva verotus puolestaan keveni. Tämä käy ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen selvityksestä ”Verottaja kuluttajan kukkarolla – Kulutusverotuksen trendit Suomessa”. - Kulutusverotuksen muutokset ovat olleet päättyvän vaalikauden aikana kokonaisuutena verrattain maltillisia. Kiristyksiä tehtiin nyt lähinnä valmisteveroissa, Kalluinen kertoo. Tärkein kulutusvero on arvonlisävero, joka vastaa noin kahta kolmannesta kaikkien kulutusverojen tuotosta. Arvonlisäverokantoihin ei tällä vaalikaudella tehty muutoksia. Keskeisimpiä terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvia valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä tupakka- ja alkoholivero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on veroa.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan Toimi-hankkeen linjaamat viisi peruspilaria ovat hyvä pohja keskustelulle ensi vaalikaudella käynnistettävästä laajasta sosiaaliturvan uudistuksesta. Lehtinen oli mukana hankkeen parlamentaarisessa seurantaryhmässä. - Nyt on laajasti yhdessä todettu, että sosiaaliturvan tulee tukea työllisyyttä, aktiivisuutta ja elinikäistä oppimista, Lehtinen sanoo. - Tärkeä yhteisesti hyväksytty lähtökohta on myös se, että sosiaaliturvan on tuettava yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka on sopusoinnussa julkisen talouden kanssa. Näiden peruslinjausten varassa on hyvä rakentaa sosiaaliturvaa, joka edistää laajasti jaettua tavoitetta työllisyysasteen selkeästä nostamisesta lähivuosina ja vuosikymmeninä. Lehtinen kiittää Toimi-hankkeen parlamentaarisen seurantaryhmän hyvää henkeä ja valmistelun ammattimaista otetta. Ratkaisuja sosiaaliturvan ongelmiin on haettu ennakkoluulottomasti, mutta samalla huolellisesti linjauksi

Maakuntakeskusten kevein verottaja on tänä vuonna Helsinki. Kireimmin kuntalaisiaan verottaa puolestaan Kokkola. Veronmaksajain Keskusliiton esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat pääkaupungissa kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 533 euroa. Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 182 euroa enemmän. Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joiden kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa. Tiedot ilmenevät Veronmaksajien selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kunnalliset tuloveroprosentit pysyvät Suomen suurimmissa kaupungeissa ennallaan vuoteen 2018 nähden. Tuloveroprosenttiaan nosti 46 kuntaa, kun taas keventäjiä on viisi. Suurimmat veroprosenttiaan muuttaneet kaupungit olivat Pori ja Vaasa, joissa nousu oli 0,50 prosenttiyks

Veronmaksajain Keskusliitto on huolestunut ainakin kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka eivät voi tai halua asioida verottajan kanssa pelkästään sähköisesti. Viime kuukausien aikana liitto on saanut jäseniltään lukuisia viestejä, joissa nämä pelkäävät jäävänsä kokonaan veropalvelujen ulkopuolelle. Verohallinto on kehittänyt digipalvelujaan kiitettävällä tavalla. Esimerkiksi sähköinen veroilmoitus helpottaa sekä veronmaksajien että viranomaisten toimintaa. Nykyvauhdilla palvelukehitys uhkaa kuitenkin jättää jälkeen ne, joilla ei ole vielä säännöllistä pääsyä verkkoon. Keväällä 2019 Verohallinto ei aio enää lähettää kansalaisille veroilmoituksen palautuskuorta eikä palautettavaa lomaketta. Veronmaksajien lakiasiain johtajan Vesa Korpelan mukaan paperilla ilmoittavat kansalaiset joutuvat näin itse hankkimaan lomakkeet, kirjekuoren ja maksamaan postimaksun. ”Paperilla ilmoittamista ollaan tekemässä kohtuuttoman vaikeaksi aiempaan verrattuna”, Korpela huomauttaa. Verohallinto on luvan

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton kansainvälinen palkkaverovertailu. Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 28 000 euron vuosittaisella palkkatasolla jo hieman eurooppalaisten vertailumaiden keskiarvoa kevyempi. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin. Suomalaista keskipalkkaa eli 43 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Korkein veroprosentti on tällä tulotasolla Belgiassa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 140 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa 6,9 prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Työn verotusta mittaava pa