Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on yli 232 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Lehtinen odottaa budjettiriihestä selvää verolinjausta: Tuntuva veronkevennys edistämään palkkamalttia4.8.2022 17:21:16 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön esiin nostamaa ajatusta ansiotulojen verotuksen kevennysten kytkemisestä palkkamaltin säilymiseen syksyn työmarkkinakierroksella kiinnostavana ja toteuttamiskelpoisena. Ministeriön budjettiehdotus ei kuitenkaan sisällä vielä esitystä aiheesta. - Pallo siirtyy seuraavaksi koko hallitukselle, jonka on elo-syyskuun vaihteen budjettiriihessä selvästi linjattava palkkamaltin edistämiseksi tarjottavasta veroporkkanasta, katsoo Lehtinen. Hallitus ratkaisee verot ja työmarkkinoilla päätetään palkat. Liittokierroksen yhteydessä olisi ymmärrettävää, jos lopullisia kevennyspäätöksiä tehdessään hallitus haluaisi tietää myös palkkaratkaisujen yleisen linjan. - Lopullisten veropäätösten lykkääminen odottamaan käynnissä olevan työmarkkinakierroksen tuloksia ei olisi sinällään mitenkään tavatonta, huomauttaa Lehtinen. Tehokas vaikuttaminen kaikkien palkansaajien ostovoimanäkymiin edellyttäisi joka tapauksessa melk

Tänään on täksvärkkipäivä: 8.6. veronmaksaja alkaa vihdoin tienata itselleen8.6.2022 00:01:00 EEST | Tiedote

JULKAISUVAPAA 8.6.2022 klo 00.01 Keskiviikkona 8. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,7 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2022 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 8.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen taksvärkkipäivä on ajoittunut juhannuksen ja kesäkuun alkupu

Veronmaksajat arvioi ostovoimanäkymiä: Palkkamaltin ja veronkevennyksen yhdistelmä toimisi vuonna 2023 – hallituksen avattava peli budjettiriihessä6.6.2022 09:16:43 EEST | Tiedote

Palkansaajan nettoansioiden ostovoima alenee 1,8 prosenttia vuonna 2022. Myös näkymä vuodelle 2023 on vaisu ilman uusia veroratkaisuja. Mikäli palkankorotus olisi ensi vuonna 2,5 prosenttia, kasvaisi ostovoima vain 0,4 prosenttia. Edes reipas 5,0 prosentin palkankorotus ei riittäisi palauttamaan ostovoimaa takaisin viime vuoden tasolle, sillä ostovoima kohenisi 1,4 prosenttia. Ostovoiman ja koko kansantalouden kannalta parempi tulos olisi saatavissa yhdistelmällä palkkamalttia ja sitä tukevia veronkevennyksiä. Maltillisen 2,5 prosentin palkankorotuksen yhdistyminen yhden prosenttiyksikön tuloverokevennykseen kohentaisi vuonna 2023 palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa 1,8 prosenttia. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu arvioitujen palkankorotusten, verojen ja inflaation vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan tänä ja ensi vuonna. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on huolestunut palkansaajien ostovoim

Veronmaksajien lausunto kiinteistöverosta: Paljon korjauksia ja kunnon vaikutusarviot tarvitaan – uudistus lykättävä ensi vaalikaudelle20.5.2022 10:40:54 EEST | Tiedote

Kiinteistöverotuksen uudistus on palautettava perusteelliseen jatkovalmisteluun, jotta sen huomattavat puutteet voidaan korjata ja jotta koko esitystä on mahdollista arvioida kattavien ja luotettavien vaikutusarvioiden pohjalta. Korjausten ja vaikutusarvioiden edellyttämä aika huomioiden luonnosteltu uudistus on syytä lykätä ensi vaalikaudelle. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton antamasta lausunnosta valtiovarainministeriön luonnoksesta kiinteistöverotuksen arvostamisuudistukseksi. Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, jonka määräaika päättyy perjantaina 20.5. Luonnosteltu uudistus olisi hallitusohjelman vastainen. Hallitusohjelman mukaan ”uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa ja sitä arvioidaan tästä näkökulmasta ennen kuin se annetaan”. Kumpikaan ehto ei ministeriön luonnoksessa toteudu. Asumisen verotus kiristyisi jopa luonnoksen arvioiden mukaan sadoilla tuhansilla kansalaisilla jopa sadoilla euroilla vuodessa. Lisäksi on varte

Veronmaksajat yksinkertaistaisi työssäkäynnin verovähennykset: Työmatkakulut osaksi tulonhankkimisvähennystä – vähennysten tuplaleikkuri historiaan4.5.2022 09:10:59 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen esittää yksinkertaistavaa ja oikeudenmukaista korjausta työssäkäyvien kansalaisten verovähennyksiin. Tässä mallissa työmatkakulut yhdistettäisiin osaksi yleistä tulonhankkimisvähennystä. Samalla luovuttaisiin kokonaan työmatkakulujen erillisestä 750 euron omavastuusta, joka sulautuisi jatkossa osaksi tulonhankkimisvähennyksen vakio-osaa. - Työmatkakulujen ja muiden tulonhankinnan menojen nykyinen eriytetty vähennysjärjestelmä on mutkikas, epäoikeudenmukainen ja synnyttää perusteettomasti väliinputoajia, Lehtinen arvioi. - Etä- ja hybridityön yleistyminen on entisestään korostanut nykyisen vähennysjärjestelmän rakenteellisia ongelmia. Lehtisen mielestä kyse on myös työssäkäyvien kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta verotuksessa. Suomalaisen tuloverotuksen huolellisesti vaalittu yleinen periaate on verottaa vain tuloa, josta on ensin vähennetty sen hankinnasta aiheutuvat kustannukset. - On aika yksinkertaistaa järjestelmää saat

Veronmaksajien Kaari neuvoo veroilmoittajia: Tarkkana etätyön vähennyksissä12.4.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Etätyö vaikuttaa palkansaajan verovähennyksiin. Etätyötä tekevän on kuitenkin itse huolehdittava siitä, että vaadit ja saat oikeat vähennykset, sanoo Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari. Veroilmoituksella on suurin osa tiedoista valmiina, mutta tiedoissa voi olla virheitä tai puutteita. Monia vähennyksiä pitää myös muistaa itse vaatia. - Etätyön yleisyys näkyy kodin ja työpaikan välisissä matkoissa, joista tehtävät matkakuluvähennykset voivat olla pienemmät kuin aikaisemmin. Kotona tehdystä etätyöstä puolestaan saa omat vähennykset, Kaari sanoo. - Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet. Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot. Lomakkeita saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla puhelimitse numerosta 029

Veronmaksajien Lehtinen kehysriihestä: Poikkeukselliset satsaukset puolustukseen ja huoltovarmuuteen ovat perusteltuja, muutoin menokuria on jatkossa lisättävä – veroissa ei yllätyksiä5.4.2022 18:41:45 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen keskittymistä kehysriihessään Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin lisäpanostuksiin ymmärrettävänä. Muiden menojen osalta kaivattaisiin kuitenkin tiukempaa menokuria kuin tällä vaalikaudella on nähty. – Puolustukseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen tehtävät merkittävät poikkeukselliset satsaukset ovat tässä tilanteessa luonnollisesti tarpeellisia ja poikkeaminen kehyksistä niiden osalta on ymmärrettävää. Vastaavasti entistäkin tärkeämpää olisi noudattaa tiukkaa menokuria valtion kaikissa muissa menoissa. Tältä osin hallituksen kehyslinja jättää edelleen toivomisen varaa. – Tämä hallitus ei jää aikakirjoihin ainakaan menomaltista, Lehtinen arvioi. Tiukkoihin menokehyksiin on syytä jatkossa palata niin pian kuin mahdollista, jotta velkaantuminen pystytään pitämään tehokkaasti aisoissa ja julkisen talouden vakaus turvataan myös pitkällä aikavälillä. Nyt tämän varmistaminen on jäämässä seuraavan hallituksen yhd

Veronmaksajien Lehtinen: Työmatkavähennykseen positiivisia pikapaikkauksia – vähennyksen rakenteelliset ongelmat jäävät tulevaisuudessa korjattavaksi18.2.2022 11:21:12 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen linjaamia energian hinnan nousun kompensaatioita työmatkavähennyksessä positiivisina pikapaikkauksina ajankohtaisessa tilanteessa. - Autojen kilometrikohtaisen vähennyksen korottaminen ja vähennyksen enimmäismäärän nostaminen vuonna 2022 helpottavat monen autoa työssäkäyntiin tarvitsevan matkakustannuksia. Samalla kuitenkin suuri osa työssäkäyvien kasvaneista kustannuksista jää kokonaan kompensoimatta vähennyksen tiukkojen rajausten ja korkean omavastuun takia. Työmatkavähennyksen omavastuu on 750 euroa. Suurin osa suomalaisista palkansaajista ei saa työmatkavähennystä lainkaan. Suomalaisen tuloverotuksen huolellisesti vaalittu yleinen periaate on verottaa vain tuloa, josta on ensin vähennetty sen hankinnasta aiheutuvat kustannukset. - Nykyinen työmatkakustannusten korkea omavastuu on kyseenalainen poikkeama työssäkäynnin kustannusten täysimääräisen vähentämisen periaatteesta, toteaa Lehtinen. Vastaavia ongelm

Veronmaksajien Lehtinen esittää hallitukselle: Työmatkavähennyksen omavastuuseen alennus 600 euroon jo vuoden 2022 verotuksessa16.2.2022 10:57:21 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen esittää energian ja polttoaineiden hintojen noususta kärsivien kansalaisten tilanteen helpottamista työmatkavähennyksen omavastuuta alentamalla. Hallitus hakee parhaillaan keinoja vastata ongelmaan. - Ripeä toiminta on nyt tarpeen. Työmatkavähennyksen omavastuu tulee alentaa 750 eurosta ainakin 600 euroon jo vuoden 2022 verotuksessa, esittää Lehtinen. - Suurempikin alennus omavastuuseen olisi perusteltu ja toivottava, mutta vähintään tuo 150 euron alennus on nyt syytä tehdä. Työmatkavähennyksen omavastuun alentaminen on lainsäädännöllisesti yksinkertainen, nopeasti toteutettavissa oleva ja hyvin laajavaikutteinen tapa tulla nousevien työssäkäyntikustannusten kanssa kamppailevia kansalaisia vastaan. - Omavastuun alentamisen on ehdottomasti oltava mukana paletissa, kun hallitus parhaillaan etsii erilaisia keinoja helpottaa kansalaisten tilannetta energiakulujen noustessa. Lehtinen muistuttaa, että suomalaisen tuloverotuksen huole

Kuntaverovertailu 2022: Halsuan ja Kauniaisen välillä yli 5 000 euron ero palkansaajapariskunnan tuloveroissa16.2.2022 01:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2022 Manner-Suomen kireimmin tuloja verottava kunta on Halsua ja kevein verottaja Kauniainen. Halsualla keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja vajaat 27 900 euroa*. Ero on yli 5 100 euroa Kauniaisiin nähden. Tämä selviää Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2022 kuntaverovertailusta. Halsuan ohella muita kireän ansiotuloverotuksen kuntia vuonna 2022 ovat Kaskinen, Ylivieska, Karijoki ja Veteli. Keveimpiin verottajiin kuuluvat Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Eurajoki ja Kustavi. Manner-Suomen maakunnista verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Etelä-Savossa. - Muutokset kuntien kunnallisveroprosenteissa olivat poikkeuksellisen vähälukuisia vuodelle 2022. Vaikuttaisi, ettei ensi vuonna voimaan tuleva sote-uudistus saanut kuntia korottamaan veroprosenttejaan varmuuden varalta, arvioi selvityksen tehnyt Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttiaan kiristäneen 16 kunnan joukkoon

Veronmaksajien palkkaverovertailu: Suomea riivaa kireä progressio – Ruotsikin verottaa selvästi kevyemmin15.12.2021 03:00:00 EET | Tiedote

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2021. Naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 46 000 euron vuositulosta jää Suomessa käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa. Tänä vuonna palkansaajan veroprosentti jää Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla Suomea matalammaksi, kun naapurimaassa verotusta kevennettiin pieni- ja keskituloisia painottaen. Jo viime vuonna Ruotsi leikkasi ylimpiä marginaaliveroprosentteja peräti viidellä prosenttiyksiköllä. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa eli 46 000 euroa vuodessa saavan veroprosentti on 3,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 149 500 euron tulotasolla tämä ero on kasvanut jo 7

Veronmaksajien Lehtinen: Kotitalousvähennyksen korottaminen myönteistä ja palkkaverokin kevenee hitusen – hyvä että osinkojen lähdevero haudattiin9.9.2021 16:24:23 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää myönteisenä budjettiriihen päätöstä korottaa kotitalousvähennystä kahdeksi vuodeksi kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Myös lämmitystapamuutoksia edistetään lähivuosina korotetulla kotitalousvähennyksellä. Kotitalousvähennyksen korotus on merkittävä. Esimerkiksi tuhannen euron työstä vähennys nousee 200 eurolla eli 300 eurosta 500 euroon kokeilun aikana. - Kotitalousvähennyksen kohentaminen on hyvä muutos, jolla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään työllisyyttä kehittyvällä kotitalouspalvelujen toimialalla. Samalla puretaan myös julkisen puolen hoivapaineita, kun kansalaisia kannustetaan itse hankkimaan kotiin palveluita, Lehtinen kiittää. - Kotitalousvähennystä valitettavasti leikattiin heti tämän vaalikauden alussa. Nyt ollaan viimein ottamassa pitkään odottamamme korjaava askel kotitalousvähennyksen parantamisen suuntaan. Budjettiriihen veroratkaisut sekä sosiaalivakuutusmaksujen ennakoidut muutokset

Veronmaksajien Lehtinen: Kotitalousvähennyksen merkittävä korottaminen positiivista – tuhannen euron työstä vähennys paranee 200 euroa12.8.2021 13:04:14 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kehuu valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen sisältyvää kotitalousvähennyksen korottamista kahdeksi vuodeksi kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Myös lämmitystapamuutoksia edistetään lähivuosina korotetulla kotitalousvähennyksellä. Kotitalousvähennyksen korotus on merkittävä. Esimerkiksi tuhannen euron työstä vähennys nousee 200 eurolla eli 300 eurosta 500 euroon kokeilun aikana. -Kotitalousvähennyksen kohentaminen on myönteinen linjaus, jolla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään työllisyyttä kehittyvällä kotitalouspalvelujen toimialalla. Samalla puretaan myös julkisen puolen hoivapaineita, kun kansalaisia kannustetaan itse hankkimaan kotiin palveluita, Lehtinen kiittää. - Kotitalousvähennystä valitettavasti leikattiin heti tämän vaalikauden alussa. Nyt ollaan viimein ottamassa pitkään odottamamme korjaava askel kotitalousvähennyksen parantamisen suuntaan. Pieni myönteinen veromuutos on myös työsuhdeautoje

Kolmannes veroista on kulutusveroja – tupakka-askin hinnasta jo 89 prosenttia veroa23.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

Vuonna 2020 Suomessa kerättiin kulutusveroja 33,3 miljardia euroa. Kulutusverot olivat viime vuonna kolmasosa kaikista Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2019 Suomessa 14,2 prosenttia. Näin mitattuna Suomen kulutusverotus on OECD-maiden kärjen tuntumassa. Keskeisimpiä valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä alkoholijuoma- ja tupakkavero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on valmiste- ja arvonlisäveroa. Puolen litran Koskenkorva-pullon hinnasta veroa on jopa 83 prosenttia, tupakka-askista peräti 89 prosenttia. Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomistin Janne Kalluisen selvityksestä ”Kulutusverot meillä ja muualla 2021”. Selvityksessä on tarkasteltu kulutusverotusta Suomessa ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin. Kulutusverojen osuus kaikista verotuloista on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2000 kulutusverojen osuus verotuotoista oli 29,0 prosenttia ja 2010 31,8 prosenttia. Vuodesta

Tänään on täksvärkkipäivä: 9.6. veronmaksaja alkaa vihdoin tienata itselleen9.6.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

EMBARGO: julkaisuvapaa ke 9.6.2021 klo 06.00 Keskiviikkona 9. kesäkuuta Suomessa vietetään veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,8 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2021 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 9.6. *). Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää taksvärkkipäivää terveellisenä muistutuksena siitä, että verotuksen kokonaistaso on Suomessa jo nyt hyvin korkea. Veroja ei voi enää jatkossa yleisesti kiristää, vaan on päinvastoin päästävä verotuksen tason asteittaiseen keventämiseen. Kun talous kukoistaa, saadaan maltillisemmatkin veroprosentit riitt

Lehtinen liikenteen verotuksesta: Hyvä taustaselvitys, nyt jäitä hattuun – polttoaineveroa ei pidä sitoa indeksiin18.5.2021 13:10:29 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää liikenteen verotusta selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän muistiota hyvänä taustaselvityksenä, joka ei anna aihetta mihinkään pikaisiin veromuutoksiin. Tämän vaalikauden osalta polttoaineiden verotuksen kiristykset on jo etupainotteisesti tehty, eikä polttoaineveroa kannata sitoa indeksiin jatkossakaan. Työryhmän kaavailuissa indeksitarkistukset olisivat joka vuosi noin kaksinkertaiset yleiseen hintakehitykseen verrattuna. Työryhmän esitys polttoaineveron vuosittaisista indeksikorotuksista sitoisi Lehtisen mielestä turhaan päättäjien käsiä. Indeksisidonnaisuus jäykistäisi polttoaineverotuksesta päättämistä aivan tarpeettomasti ja johtaisi kaavamaisiin vuosittaisiin pakkokiristyksiin. - Polttoaineveron muutoksissa on voitava kulloisenkin tilanteen mukaan huomioida raakaöljyn hintakehitys ja muutkin polttoaineiden markkinahintoihin ja kulutukseen vaikuttavat tekijät, Lehtinen toteaa. - Indeksisidonnaisuuden kaltai

Veronmaksajien Lehtinen: Menoja paisutetaan ja veroja kiristetään syyttä suotta – kotitalousvähennys kehysriihen valopilkku29.4.2021 21:58:16 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen päätöksiä huonosti mitoitettuina ja ajoitettuina. Menokehysten ylittäminen puolella miljardilla eurolla vielä vuonna 2023 on kummallista, koska talouden arvioidaan tuolloin olevan jo vahvassa vedossa. - Menokehykset paukkuvat näköjään aina, oli ajat hyvät tai huonot. Menojen jatkuva paisuttaminen velkarahalla on Lehtisen mielestä yleensäkin väärä tapa vastata julkisen talouden kestävyyshaasteisiin, ja aivan erityisesti näin on vahvan talouskasvun vuosina. - Näköpiirissä oleviin menopaineisiin pitäisi löytää rahat normaalien kehysten sisältä, eikä aiemmin sovittuja kehyksiä miljardikaupalla väljentämällä, Lehtinen katsoo. Myös verotuksen osalta kehysriihen linjaukset jättävät toivomisen varaa. Hallitus päätti jälleen uusista veronkiristyksistä, vaikka talouden terveen ja pitkäjänteiseen kasvun perustaksi verotusta pitäisi päinvastoin asteittain keventää. - Verotuksen kiristämisen merkeissä taivallet

Veronmaksajien Kaari: Etätyöläinen, hyödynnä koronavuoden kulut veroilmoituksessa12.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Poikkeuksellinen koronavuosi näkyy myös veroilmoituksessa. Paljon etätöitä tehneen veronmaksajan on kuitenkin itse huolehdittava siitä, että tiedot tulevat oikein merkityiksi veroilmoitukselle, sanoo Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari. Veroilmoituksella on suurin osa tiedoista valmiina, mutta tiedoissa voi olla virheitä tai puutteita. Monia vähennyksiä pitää myös muistaa itse vaatia. - Poikkeuksellinen vuosi näkyy esimerkiksi siten, että kodin ja työpaikan väliset matkakulut voivat olla pienemmät kuin aikaisemmin. Kotona tehdystä etätyöstä puolestaan tulee vaatia omat vähennykset, Kaari sanoo. - Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet, Kaari ohjeistaa. Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot, jos sinulla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnu

Lehtinen komitean mietinnöstä: Maakuntavero torjuttiin perustellusti11.3.2021 09:27:43 EET | Tiedote

Maakuntaverokomiteassa jäsenenä ollut Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää komitean selkeitä johtopäätöksiä hyvin perusteltuina ja oikeaan osuvina. - Komitea torjui selvin sanoin maakuntaveron hallituksen sote-uudistuksessa esittämien hyvinvointialueiden rahoituksessa. Maakuntaveron tarpeellisuus ei tule komitean linjausten mukaan jatkossakaan arvioitavaksi, ellei hyvinvointialueiden tehtäviä päätetä olennaisesti laajentaa. Lisäksi ennen mahdollisten uusien veroratkaisujen arviointia on hallituksen nyt esittämän hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta saatava ensin riittävästi kokemuksia. - Näille komitean vahvoille peruslinjauksille antaa erityistä painoa se, että komitean laaja enemmistö oli niiden osalta yksituumainen. Lehtinen arvioi, että komitean nyt tekemillä linjauksilla maakuntavero otettaisiin käyttöön aikaisintaan 2030-luvulla, jos koskaan. - Monialaisia maakuntia ei ole näköpiirissä ja hyvinvointialueiden tehtäväkentän olennainen laajent

Kuntaverovertailu 2021: Mikkeli on kirein maakuntakeskus, Halsua kirein kunta5.2.2021 01:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2021 maakuntakeskusten kirein verotus on Mikkelissä ja kevyin Helsingissä. Mikkelin tuloveroprosentti on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Helsingissä, selviää Veronmaksajain Keskusliiton kuntaverovertailusta. Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä noin 2 900 euroa enemmän veroja pääkaupunkiin verrattuna, kun huomioidaan kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöverot. Helsingin jälkeen vertailun seuraavaksi keveimmät verottajat ovat Turussa ja Jyväskylässä. Vastaavasti Kokkola ja Rovaniemi ovat verottajina ankarimmat maakuntakeskukset Mikkelin jälkeen. Veronmaksajien selvityksessä vertaillaan kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen laati Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. ”Tuloveroprosenttiaan vuodelle 2021 nostaneita kuntia oli Suomessa 39, joka on toistaiseksi pienin lukumäärä tällä vuosituhannella. Kuntien verotulot kehittyivät vuonna 2020 koronasta huolimatta paremmin kuin viime keväänä ehdittiin kenties pelätä”, Kalluinen toteaa. Kunnan
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on yli 232 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.