Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tiedotteet
178
Valikko

Veronmaksajien Lehtinen: Hallituksen budjettiriiheen jäi 100-200 miljoonan euron kevennystarve8.8.2018 15:50 | Tiedote

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus kiristäisi hieman palkansaajien verotusta vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,5 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima puolestaan kohenisi ensi vuonna prosentin. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Palkansaajien verotusta kiristää kiky-sopimuksessa linjattu työeläkemaksun 0,4 prosenttiyksikön korotus. Toisaalta myönteinen työllisyyskehitys mahdollistaa työttömyysvakuutusmaksun alentamisen. Laskelmassa työttömyysvakuutusmaksun on oletettu alenevan 0,2 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta nyt uhkaava kiristyminen pureta

Veronmaksajien selvitys: Keskimääräisen eläkkeen verotus on pysynyt ennallaan kuluvalla vaalikaudella27.6.2018 07:00 | Tiedote

Vuonna 2018 keskimääräistä 1 664 euron kuukausieläkettä ansaitsevan eläkkeensaajan veroprosentti on samalla tasolla kuin se oli vaalikauden alussa vuonna 2015. Tällä eläketasolla tuloverot vievät eläkkeestä 18,8 prosenttia, joka on yli kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla -selvityksestä, jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eri eläketasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kuluvalla vaalikaudella kahden matalimman ja kahden korkeimman tarkastellun eläketason verotus on hieman keventynyt. Keskimmäisten eläketasojen verotus on pysynyt käytännössä ennallaan. Vaikka tuloverotuksen keveneminen on tukenut joidenkin eläkkeensaajien ostovoimaa, ostovoima on laskenut kaikilla selvityksen tulotasoilla, jos otetaan huomioon inflaatio ja eläkkeiden indeksimuutokset. Ostovoiman heikkeneminen on osittain

6.6. on veronmaksajan juhlapäivä: Keskiviikosta lähtien aletaan tienata itselle5.6.2018 10:59 | Tiedote

Keskiviikkona 6. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,0 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2018 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 6.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Tällä vuosikymmenellä taksvärkkipäivä on ajoittunut veroasteen nousun vuoksi juhannusviikon läheisyyteen. Parin viime vuoden aikana taks

Veronmaksajien selvitys: Päättäjät haluavat alentaa veroastetta – tai enintään pitää nykytasolla28.5.2018 07:00 | Tiedote

Yli puolet Suomen talouspolitiikan keskeisistä päättäjistä on sitä mieltä, että kokonaisveroastetta tulisi seuraavalla vaalikaudella laskea. Kolmannes pitäisi veroasteen nykyisenä. Vain kahdeksan prosenttia Veronmaksajien kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että veroastetta tulisi korottaa. Asenteet olivat hyvin yhdenmukaiset niin poliittisten vaikuttajien, virkamiesten kuin järjestöjohtajienkin välillä. Tärkeimmäksi syyksi verotuksen keventämiselle kyselyssä nousi kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman lisääminen. Eri vastaajaryhmien tarkastelu osoitti, että virkamiehet painottavat erityisesti työllisyyden lisäämistä ja talouden dynamiikan vahvistamista sekä kilpailukyvyn parantamista. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää päättäjien asenteita lupaavina tulevan vaalikauden veropolitiikan näkymien kannalta. ”Kokonaisveroasteen laskemisesta tai korkeintaan ennallaan pitämisestä tuntuu nyt vallitsevan orastava yhteiskunnallinen konsensus. Sen varaan

Veronmaksajien Lehtinen: Sijoitussäästötileille on nyt toimiva pohja – hallitukselta ripeitä päätöksiä4.5.2018 13:45 | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää sijoitusten verokohtelua selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän esityksiä toimivana pohjana sijoitussäästötilien ripeälle käyttöönotolle. - Hallituksen on nyt hyvä päättää sijoitussäästötilien käyttöönotosta viimeistään elokuun budjettiriihessä. - Sijoitussäästötileihin liittyvää lainvalmistelua on vietävä ripeästi eteenpäin työryhmän kartoittamalta pohjalta, jotta valmis lakiesitys voidaan antaa syksyllä eduskunnalle. Lehtinen pitää sijoitussäästötilien käyttöönottoa tärkeänä kansalaisten tasapuolisen kohtelun kannalta. Sijoitussäästötileillä lisätään erityisesti tavallisen säästäjän ja piensijoittajan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää pörssiosakkeisiin. - Kansankapitalismin eli kansalaisten laajapohjaisen osakesäästämisen tasapuolinen edistäminen on hyvä päämäärä sekä yksittäisten kansalaisten että koko yhteiskunnan kannalta. - Tarkemman lainvalmistelun yhteydessä on viilattava monia yksityiskohtia, kuten

Veronmaksajien Kaari: Monet vähennykset pitää itse vaatia veroilmoituksessa6.4.2018 09:01 | Tiedote

Verotus ei ole vielä niin automaattista, että kaikki verovähennykset saisi ilman, että niitä vaatii itse. Veronmaksajat kertaa veroilmoituksen tyypilliset sudenkuopat johtavan verojuristin Päivi Kaaren kanssa. ”Esimerkiksi matkakulut eivät siirry vuoden vaihteessa saapuvalta perusverokortilta esitäytetylle veroilmoitukselle. Ne näkyvät ilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne hankkiessasi uuden verokortin eli niin sanotun muutosverokortin”, Kaari ohjeistaa. ”Älä vähennä itse omavastuuosuutta, vaan merkitse matkakulut kokonaan esitäytetylle veroilmoitukselle.” Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten yläraja on 7 000 euroa. Omavastuu on 750 euroa, joten saat täyden vähennyksen, jos matkakulusi ovat olleet vähintään 7 750 euroa viime vuonna. ”Jos olet kuitenkin ollut osan vuotta työttömänä, omavastuu on alempi kuin 750 euroa, eli siinä tapauksessa alle 750 euron matkakulutkin kannattaa ilmoittaa”, Kaari toteaa. Myös kotitalousvähennystä pitää itse hakea. Jos olet viime vuonna e

Kuntaverovertailu 2018: Helsinki kevein ja Kokkola kirein maakuntakeskus23.1.2018 06:00 | Tiedote

Maakuntakeskuksista kevein verottaja on kunnallisveroprosenttiaan tänä vuonna puoli prosenttiyksikköä alentanut Helsinki. Esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 066 euroa. Maakuntakeskuksista kireimmin verottavassa Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 071 euroa enemmän. Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joista kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa. Nämä tiedot ilmenevät Veronmaksajain Keskusliiton selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. ”Helsingin päätös kunnallisen tuloveroprosentin puolen prosenttiyksikön alentamisesta lisää mukavasti helsinkiläisten veronmaksajien vuotuisia käytettävissä olevia tuloja. Päätöksellä on myös suuri vaikutus koko maan keskimääräiseen k

Mihin veroeurosi käytetään? Veronmaksajien Verotin vastaa18.1.2018 07:24 | Tiedote

Veronmaksajien uusi verkkolaskuri Verotin kertoo jokaiselle käyttäjälle erikseen, miten hänen maksamansa verot ohjautuvat eri julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen rahoittamiseen. Laskuri perustuu kuluvan vuoden (2018) tuloverotukseen sekä tilastotietoihin kulutusveroista ja julkisyhteisöjen menoista. Veronmaksajien pääekonomistin Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan Verottimen tavoitteena on parantaa kansalaisten verotietoutta. – Halusimme luoda laskurin, joka auttaa hahmottamaan julkisen sektorin rahoituksen ja tehtävien kokonaiskuvaa yksittäisen veronmaksajan näkökulmasta, Kirkko-Jaakkola sanoo. Laskuri kertoo, miten paljon palkansaaja kartuttaa julkisyhteisöjen kassaa, mutta myös sen, mitä kaikkea sillä summalla saadaan – esimerkiksi maanpuolustuksen tai terveyspalvelujen sektoreilla. Verotin laskee yhteen veronmaksajaan kohdistuvat verot ja veroluonteiset maksut palkkatulojen perusteella. Verotus käsittää valtion tuloverot, kunnallisveron sekä julkisyhteisöihin sisältyvien sosiaaliturv

Veronmaksajat vahvassa kasvussa - jäseniä 235 0002.1.2018 10:05 | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton jäsenmäärä on vuoden 2018 alkaessa 234 727. Jäsenistä on kotitalouksia 190 713 ja yrityksiä 44 014. Vuoden 2017 aikana jäsenmäärä kasvoi 5 425 jäsenellä. ”Suuri jäsenmäärä ja sen vahva kasvu kertovat kansalaisten laajasta luottamuksesta liittoa kohtaan. Samalla se osoittaa, että liiton jäsenilleen tarjoamalle käytännönläheiselle hyötytiedolle on lisääntyvää tarvetta”, toteaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Veronmaksajain Keskusliitto on riippumaton kansalaisjärjestö, joka auttaa ja neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa. Veronmaksajien toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, eikä järjestö ota vastaan julkisia avustuksia. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 26 euroa ja liittymismaksu kahdeksan euroa. Yritysjäsenmaksu on porrastettu yrityksen työntekijämäärän mukaan. Veronmaksajien jäsen saa jäsenetuna muun muassa henkilökohtaista veroneuvontaa puhelimitse, Taloustaito-lehden ja pääsyn verkkopalvelun veronmaksajat.fi tietopa

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017: Suomessa kireä progressio12.12.2017 06:00 | Tiedote

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi, kertoo Veronmaksajien uusi kansainvälinen palkkaverovertailu. Esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 500 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Verotus iskee ankarasti palkansaajan uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin. Keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin. Marginaaliveroprosentti on Suomessa 42 500 euron palkkatasolla Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna hyvin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 138 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa peräti seitsemän prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Suurituloisen veroprosentti on neljänneksi korkein Belgian, Italian ja Ruotsin jälkeen. Kuluvan vuosikymm

Veronmaksajien Lehtinen hallituksen kiinteistöverolinjauksesta: Pakkokiristyksen peruminen oli ainoa oikea ratkaisu17.10.2017 15:22 | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on tyytyväinen hallituksen päätökseen peruuttaa esityksensä kiinteistöveroprosenttien alarajojen korottamisesta. - Hallituksen päätös peruuttaa esitetty kohtuuton kiinteistöverojen pakkokiristys on ainoa oikea ratkaisu, kiittää Lehtinen. Hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa olisi vuonna 2018 korotettu 0,93 prosentista 1,03 prosenttiin. Tämä olisi pakottanut 170 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta. Euromääräisesti peräti 65 prosenttia pakkokiristyksestä olisi kohdistunut vain kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen. - Hyvä, että hallitus osasi tehdä tässä tilanteessa oikeat johtopäätökset ja tarkistaa linjaustaan. Lehtinen muistuttaa, että kunnat päättävät vapaasti ansiotuloihin kohdistuvan kunnallisveron tasosta. Kiinteistöverosta kunnat sen sijaan päättävät vain lain sallimien rajojen sisällä. - Myös kiinteistöveron olisi jatkossa oltava aidosti kunnallinen vero, joka tulee

Veronmaksajat listasi: Kiinteistöverojen pakkokiristykset 2018 – Valtaosa kiristyksestä osuu Helsinkiin ja Espooseen6.9.2017 09:00 | Tiedote

Hallituksen aikomus korottaa yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa pakottaa 170 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta ensi vuonna. Lausuntokierrokselle lähetetyn esitysluonnoksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan 0,93 prosentista 1,03 prosenttiin vuonna 2018. Kiinteistövero kiristyy 48 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti 65 prosenttia kiristyksestä kohdistuu kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen. Lisäksi muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron alarajan korottaminen pakottaa korotukseen 89 kunnassa vuonna 2018. Tämä kiristää kiinteistöverotusta noin miljoona euroa. - Kuntien tulisi voida päättää mahdollisimman itsenäisesti kiinteistöveron tasosta. Alarajojen nosto pakottaa kiinteistöveron korotuksiin myös sellaiset kunnat, joilla ei ole siihen tarvetta tai halua, muistuttaa Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Luonnoksessa esitetään kiristystä myös vuodelle 2019, jolloin on tarkoitus korottaa vakituisten asuinrakennust

Veronmaksajat budjettiriihestä: Palkkaverotusta uhanneiden kiristysten purkaminen myönteistä31.8.2017 14:10 | Tiedote

Budjettiriihen verolinjaukset merkitsevät palkkaverotuksen pysymistä suunnilleen ennallaan vuonna 2018. Keskituloisen 3 312 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousee 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,5 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima pysyy käytännössä ennallaan. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on budjettiriihen veroratkaisujen ja odotettujen sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia ja hintatason 1,3 prosenttia vuonna 2018. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen päättämää 300 miljoonan euron kevennyspakettia hyvänä ja tilanteeseen sopivana vastaantulona, joka purkaa pääosan palkkaverotusta ensi vuonna uhanneista kiristyksistä. Solidaarisuusveron alarajan pitäminen ennallaan puolestaan kiristää veroperusteita 30 miljoonaa euroa aiemmin päätettyyn verrattuna,

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus: Hallituksen budjettiriiheen jäi 400 miljoonan euron kevennystarve9.8.2017 17:31 | Tiedote

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus uhkaisi toteutuessaan kiristää palkansaajien verotusta selvästi vuonna 2018. Keskituloisen 3 312 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima alenisi 0,7 prosenttia. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksen vero- ja maksumuutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 1,2 prosenttia ja hintatason 1,3 prosenttia vuonna 2018. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta nyt uhkaavat kiristykset puretaan kokonaan hallituksen budjettiriihessä elokuun lopulla. Näin saadaan turvallinen pohja myös syksyn liittokierrokselle työmarkkinoilla. - Liittokierrokselta laajasti toivottu palkkamaltti ei synny itsekseen, vaan se ede

13.6. on veronmaksajan juhlapäivä: Tiistaista lähtien aletaan tienata itselle12.6.2017 14:46 | Tiedote

Tiistaina 13. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,6 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2017 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 13.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Viime vuosina taksvärkkipäivä on veroasteen nousun vuoksi siirtynyt juhannusviikon läheisyyteen. Suomen veroaste on ollut viime vuosina no

Kolmannes veroista kulutusveroja – Alkoholivero voi nousta1.6.2017 00:05 | Tiedote

Suomen kulutusverotuotot ovat kasvaneet viime vuosina maltillisesti. Suomen arvonlisäverokannat ovat säilyneet ennallaan vuodesta 2013, mutta joidenkin valmisteverojen verotasoja on nostettu. Esimerkiksi tupakka-askin hinnasta verojen osuus on jo 87 prosenttia. Kulutusveroilla kerättiin vuonna 2016 noin 31 miljardia euroa. Tämä ilmenee Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen selvityksestä ”Kulutusverotuksen trendit meillä ja muualla”. Selvityksessä on tarkasteltu kulutusverotusta EU- ja OECD-maissa. - Kulutusverotus on Suomessa kireää useilla mittareilla. Kulutusverojen määrä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on 14,5 prosenttia, joka on kansainvälisessä vertailussa korkea osuus. Kaikista julkisyhteisöjen verotuloista kulutusverot kattavat noin kolmanneksen, Kalluinen toteaa. Kulutusverotasot kiristyivät Euroopassa yleisesti vuosikymmenen alussa, mutta tilanne on tasapainottunut vuoden 2015 jälkeen. Suomen kulutusverotuksessa on tapahtunut merkittävä muutos autoilun verorakenteess

Veronmaksajien Lehtinen kannustinloukuista: Päivähoitomaksujen alennus positiivista, triplaprogressio kuitenkin säilyy25.4.2017 23:25 | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen esittämää päivähoitomaksujen alennusta positiivisena askeleena kannustinloukkujen purkamisessa. - Varsinkin sisaruksista menevän päivähoitomaksun alentaminen kaikilla tulotasoilla on hyvä askel, joka lieventää monilapsisissa perheissä tuloharkintaisista päivähoitomaksuista nyt aiheutuvia ongelmia, Lehtinen kiittää. - Ensimmäisen lapsen osalta maksujen alentamisen rajaaminen vain pieni- ja keskituloisille ei ole sen sijaan yhtä onnistunut ratkaisu. Se lähinnä siirtää kannustinongelmia paikasta toiseen, mutta ei ratkaise perusongelmaa. Lehtinen muistuttaa, että päivähoitomaksujen tulosidonnaisuus tulee perusteettomana ”triplaprogressiona” tulonsiirtojen ja progressiivisen tuloverotuksen päälle. Tästä kolminkertaisesta progressiosta aiheutuu aina kannustinongelmia pienten lasten vanhemmille. Maksukykyä tasataan tuntuvasti jo verotuksen ja tulonsiirtojen kautta, joten sitä ei lähtökohtaisesti pitäisi tehdä enää pa

Veronmaksajien Kaari: Muista vaatia työmatkakulujen vähentämistä veroilmoituksessa6.4.2017 09:03 | Tiedote

”Verotus ei ole vielä niin automaattista, että kaikki verovähennykset saisi vaatimatta niitä itse”, Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari muistuttaa. ”Esimerkiksi matkakulut eivät siirry vuoden vaihteessa saapuvalta perusverokortilta esitäytetylle veroilmoitukselle. Ne näkyvät ilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne hankkiessasi uuden verokortin eli niin sanotun muutosverokortin”, Kaari ohjeistaa. ”Älä vähennä itse omavastuuosuutta, vaan merkitse matkakulut kokonaan esitäytetylle veroilmoitukselle.” ”Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten yläraja on 7 000 euroa. Omavastuu on 750 euroa, joten saat täyden vähennyksen, jos matkakulusi ovat olleet vähintään 7 750 euroa viime vuonna”, Kaari kertoo. ”Jos olet kuitenkin ollut osan vuotta työttömänä, omavastuu on alempi kuin 750 euroa, eli siinä tapauksessa alle 750 euron matkakulutkin kannattaa ilmoittaa”, hän jatkaa. Myös kotitalousvähennystä pitää itse hakea. Jos olet viime vuonna esimerkiksi remontoinut koti

Antti Oksanen Veronmaksajien viestintäjohtajaksi28.3.2017 11:38 | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton viestintäjohtajaksi on nimitetty valtiotieteiden maisteri Antti Oksanen, 48. Hän aloittaa tehtävässä 1. kesäkuuta. Oksanen siirtyy Veronmaksajiin Yleisradiosta taloustoimituksen esimiehen tehtävästä. Hän on aiemmin toiminut pitkällä mediaurallaan muun muassa Talentumin lehtien digijulkaisujen sisältöjohtajana sekä Tietoviikko- ja MikroPC-lehtien päätoimittajana. Hänellä on kokemusta myös yritysviestinnästä sekä edunvalvontatehtävistä Amerikkalaisen kauppakamarin johtajana. Oksanen tulee vastaamaan Veronmaksajien viestinnästä ja hänen tärkein tehtävänsä on toimia pohjoismaiden suurimman talousaikakauslehden Taloustaidon päätoimittajana. Taloustaidon nykyinen päätoimittaja Antti Marttinen on jäämässä loppukesästä eläkkeelle. - Olen todella tyytyväinen, että saamme Antti Oksasen kaltaisen kokeneen ja monipuolisen osaajan kehittämään Taloustaitoa, verkkopalveluitamme ja viestintäämme, jotta pystymme jatkossakin parhaiten hyödyntämään alati digitalisoituvan media

Veronmaksajien Lehtinen yritysverotustyöryhmästä: Osinkoverotuksen kiristäminen perusteetonta - muuten linjakas esitys9.2.2017 10:44 | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ei pidä yritysverotustyöryhmän esittämää osinkoverotuksen kiristämistä perusteltuna. - Sijoituksia työllistävään yritystoimintaan on syytä kannustaa, eikä yritysten vahvojen taseiden merkitystä suhdannepuskurina pidä kevytmielisesti vähätellä. Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotuksen selvä kiristäminen olisi askel väärään suuntaan. - Työryhmän esityksiä huojennettujen osinkojen veronalaisen osuuden huomattavasta korottamisesta ja tuottoprosentin leikkaamisesta puoleen ei tule toteuttaa. Yritysverotuksessa ja ansiotulojen verotuksessa työryhmän esitykset ovat sen sijan Lehtisen mielestä linjakkaita ja kannatettavia. - On hyvä, että työryhmä on pidättyväinen yritysverotuksen rakenteellisessa muuttamisessa ja korostaa kohtuullisen ja kilpailukykyisen verokannan merkitystä selkeän ja laajan veropohjan vastapainona. - Yritysverotuksessa on erityisen tärkeää, että veropolitiikka on ennustettavaa, johdonmukaista ja pitk
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.