Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tiedotteet
187
Valikko

Veronmaksajien Kaari: Muista vaatia nämä vähennykset veroilmoituksessa5.4.2019 07:00:00 EEST | Tiedote

Esitäytetyllä veroilmoituksella on suuri osa tiedoista valmiina, mutta monet vähennykset pitää muistaa itse vaatia, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari sanoo. Esitäytetty veroilmoitus on erilainen kuin aikaisemmin. Kotiin ei lähetetä valmista lomaketta, johon tietoja voisi lisätä tai korjata. - Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet, Kaari ohjeistaa. Lomakkeita ja palautuskuoria saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla puhelimitse numerosta 029 497 030. Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot, jos sinulla on henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Kodin ja työpaikan väliset matkat - Esimerkiksi kodin ja työpaikan väliset matkakulut näkyvät veroilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne vuo

Veronmaksajat selvitti: Kulutusverotusta kiristettiin nettona 400 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella – eniten nousivat haittaverot1.4.2019 06:00:00 EEST | Tiedote

Kuluneen vaalikauden aikana kulutusverotusta on kiristetty Suomessa nettomääräisesti noin 400 miljoonalla eurolla. Terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvat verot, kuten tupakkavero, alkoholivero ja energiaverot, kiristyivät nettona noin 600 miljoonaa euroa. Ajoneuvoihin kohdistuva verotus puolestaan keveni. Tämä käy ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen selvityksestä ”Verottaja kuluttajan kukkarolla – Kulutusverotuksen trendit Suomessa”. - Kulutusverotuksen muutokset ovat olleet päättyvän vaalikauden aikana kokonaisuutena verrattain maltillisia. Kiristyksiä tehtiin nyt lähinnä valmisteveroissa, Kalluinen kertoo. Tärkein kulutusvero on arvonlisävero, joka vastaa noin kahta kolmannesta kaikkien kulutusverojen tuotosta. Arvonlisäverokantoihin ei tällä vaalikaudella tehty muutoksia. Keskeisimpiä terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvia valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä tupakka- ja alkoholivero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on veroa.

Veronmaksajien Lehtinen: Toimi-hankkeen linjaukset hyvä perusta sosiaaliturvan uudistamiselle25.2.2019 10:35:00 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan Toimi-hankkeen linjaamat viisi peruspilaria ovat hyvä pohja keskustelulle ensi vaalikaudella käynnistettävästä laajasta sosiaaliturvan uudistuksesta. Lehtinen oli mukana hankkeen parlamentaarisessa seurantaryhmässä. - Nyt on laajasti yhdessä todettu, että sosiaaliturvan tulee tukea työllisyyttä, aktiivisuutta ja elinikäistä oppimista, Lehtinen sanoo. - Tärkeä yhteisesti hyväksytty lähtökohta on myös se, että sosiaaliturvan on tuettava yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka on sopusoinnussa julkisen talouden kanssa. Näiden peruslinjausten varassa on hyvä rakentaa sosiaaliturvaa, joka edistää laajasti jaettua tavoitetta työllisyysasteen selkeästä nostamisesta lähivuosina ja vuosikymmeninä. Lehtinen kiittää Toimi-hankkeen parlamentaarisen seurantaryhmän hyvää henkeä ja valmistelun ammattimaista otetta. Ratkaisuja sosiaaliturvan ongelmiin on haettu ennakkoluulottomasti, mutta samalla huolellisesti linjauksi

Kuntaverovertailu 2019: Maakuntakeskusten kevein verotus on Helsingissä, kirein Kokkolassa24.1.2019 05:00:00 EET | Tiedote

Maakuntakeskusten kevein verottaja on tänä vuonna Helsinki. Kireimmin kuntalaisiaan verottaa puolestaan Kokkola. Veronmaksajain Keskusliiton esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat pääkaupungissa kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 533 euroa. Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 182 euroa enemmän. Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joiden kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa. Tiedot ilmenevät Veronmaksajien selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kunnalliset tuloveroprosentit pysyvät Suomen suurimmissa kaupungeissa ennallaan vuoteen 2018 nähden. Tuloveroprosenttiaan nosti 46 kuntaa, kun taas keventäjiä on viisi. Suurimmat veroprosenttiaan muuttaneet kaupungit olivat Pori ja Vaasa, joissa nousu oli 0,50 prosenttiyks

Veronmaksajien Korpela: Sähköinen veroilmoitus ainoana vaihtoehtona ei ole reilua julkista palvelua21.1.2019 07:00:00 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliitto on huolestunut ainakin kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka eivät voi tai halua asioida verottajan kanssa pelkästään sähköisesti. Viime kuukausien aikana liitto on saanut jäseniltään lukuisia viestejä, joissa nämä pelkäävät jäävänsä kokonaan veropalvelujen ulkopuolelle. Verohallinto on kehittänyt digipalvelujaan kiitettävällä tavalla. Esimerkiksi sähköinen veroilmoitus helpottaa sekä veronmaksajien että viranomaisten toimintaa. Nykyvauhdilla palvelukehitys uhkaa kuitenkin jättää jälkeen ne, joilla ei ole vielä säännöllistä pääsyä verkkoon. Keväällä 2019 Verohallinto ei aio enää lähettää kansalaisille veroilmoituksen palautuskuorta eikä palautettavaa lomaketta. Veronmaksajien lakiasiain johtajan Vesa Korpelan mukaan paperilla ilmoittavat kansalaiset joutuvat näin itse hankkimaan lomakkeet, kirjekuoren ja maksamaan postimaksun. ”Paperilla ilmoittamista ollaan tekemässä kohtuuttoman vaikeaksi aiempaan verrattuna”, Korpela huomauttaa. Verohallinto on luvan

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018: Suomen riesana on kireä progressio30.11.2018 06:00:00 EET | Tiedote

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton kansainvälinen palkkaverovertailu. Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 28 000 euron vuosittaisella palkkatasolla jo hieman eurooppalaisten vertailumaiden keskiarvoa kevyempi. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin. Suomalaista keskipalkkaa eli 43 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Korkein veroprosentti on tällä tulotasolla Belgiassa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 140 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa 6,9 prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Työn verotusta mittaava pa

Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2019–2023: Kevennyksiä enemmän kuin kiristyksiä, kestävyyttä rakenneuudistuksilla, menot kurissa13.11.2018 06:00:00 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliitto esittää talous- ja veropolitiikan ankkuroimista vaalikaudella 2019-2023 selkeisiin perusperiaatteisiin. Verotuksen yleistä tasoa on syytä maltillisesti alentaa ja kevennyksiä on tehtävä enemmän kuin kiristyksiä. Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Väestön ikääntymisestä johtuvaa julkisen talouden kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla. Julkiset menot on pidettävä koko vaalikauden ajan tiukasti kurissa. Jos lisäsopeutusta tarvitaan, se on tehtävä menosäästöillä, ei veronkiristyksillä. Työllisyyden osalta on syytä tavoitella 75 prosentin työllisyysastetta. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää talous- ja veropolitiikan tärkeimpänä tavoitteena Suomen pitämistä kestävän kasvun ja paranevan työllisyyden tiellä tilanteessa, jossa pelkkään viennin vetoon ei voi enää tuudittautua. Tämä edellyttää määrätietoisen kasvuhakuista finanssipolitiikkaa vaalikaudella 2019-2023. - Paluuta takavuosien pitkittyn

Veronmaksajat selvitti: vajaa tonni kuussa on ihanteellinen työtulo opiskelijalle5.10.2018 07:00:00 EEST | Tiedote

Opintojensa ohessa töitä tekevän korkeakouluopiskelijan on hyvä suunnitella tulonsa tarkasti. Vuoden 2018 vero- ja tukijärjestelmän puitteissa opiskelijan kannattaa mitoittaa kuukausittainen työtulonsa keskimäärin 800-1000 euroon. Korkeammilla työtuloilla käytettävissä olevat kokonaistulot kasvavat hitaammin, koska opintoraha ja yleinen asumistuki pienenevät samanaikaisesti. Samalla myös verotus kiristyy. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton ekonomistin Janne Kalluisen tekemästä selvityksestä Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018. Selvityksessä tarkastellaan korkeakouluopiskelijan käytettävissä olevia tuloja eri työtulojen tasoilla suurimmissa korkeakoulukaupungeissa. Työtulojen lisäksi laskelmissa huomioidaan verotus, opintoraha ja asumistuki. Asumistuen määrä on arvioitu laskelmissa keskiarvotulon mukaan. – Noin 14 000 euron vuotuisten työtulojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kasvavat lisätienesteistä enää hyvin vähän. Tällöin opiskelijan on järkevää pohtia, olisiko

Veronmaksajat budjettiriihestä: Keskituloisen verot lähes ennallaan, ostovoima paranee 30 euroa kuukaudessa - osakesäästötilien käyttöönotto myönteistä29.8.2018 15:28:57 EEST | Tiedote

Budjettiriihen verolinjaukset merkitsevät palkkaverotuksen pysymistä suunnilleen ennallaan vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti alenee 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,3 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima kohenee ensi vuonna 30 euroa kuukaudessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on budjettiriihen veroratkaisujen ja odotettujen sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää myönteisenä ja tärkeänä hallituksen budjettiriihessä tekemää päätöstä piensijoittajan osakesäästötilien käyttöönotosta. - Uusilla osakesäästötileillä lisätään erityisesti tavallisen säästäjän ja piensijoittajan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää pörssiosakkeisiin. - Laajapohjaisen osakesäästäm

Veronmaksajien Lehtinen: Hallituksen budjettiriiheen jäi 100-200 miljoonan euron kevennystarve8.8.2018 15:50:50 EEST | Tiedote

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus kiristäisi hieman palkansaajien verotusta vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,5 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima puolestaan kohenisi ensi vuonna prosentin. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Palkansaajien verotusta kiristää kiky-sopimuksessa linjattu työeläkemaksun 0,4 prosenttiyksikön korotus. Toisaalta myönteinen työllisyyskehitys mahdollistaa työttömyysvakuutusmaksun alentamisen. Laskelmassa työttömyysvakuutusmaksun on oletettu alenevan 0,2 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta nyt uhkaava kiristyminen pureta

Veronmaksajien selvitys: Keskimääräisen eläkkeen verotus on pysynyt ennallaan kuluvalla vaalikaudella27.6.2018 07:00:00 EEST | Tiedote

Vuonna 2018 keskimääräistä 1 664 euron kuukausieläkettä ansaitsevan eläkkeensaajan veroprosentti on samalla tasolla kuin se oli vaalikauden alussa vuonna 2015. Tällä eläketasolla tuloverot vievät eläkkeestä 18,8 prosenttia, joka on yli kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla -selvityksestä, jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eri eläketasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kuluvalla vaalikaudella kahden matalimman ja kahden korkeimman tarkastellun eläketason verotus on hieman keventynyt. Keskimmäisten eläketasojen verotus on pysynyt käytännössä ennallaan. Vaikka tuloverotuksen keveneminen on tukenut joidenkin eläkkeensaajien ostovoimaa, ostovoima on laskenut kaikilla selvityksen tulotasoilla, jos otetaan huomioon inflaatio ja eläkkeiden indeksimuutokset. Ostovoiman heikkeneminen on osittain

6.6. on veronmaksajan juhlapäivä: Keskiviikosta lähtien aletaan tienata itselle5.6.2018 10:59:20 EEST | Tiedote

Keskiviikkona 6. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,0 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2018 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 6.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Tällä vuosikymmenellä taksvärkkipäivä on ajoittunut veroasteen nousun vuoksi juhannusviikon läheisyyteen. Parin viime vuoden aikana taks

Veronmaksajien selvitys: Päättäjät haluavat alentaa veroastetta – tai enintään pitää nykytasolla28.5.2018 07:00:00 EEST | Tiedote

Yli puolet Suomen talouspolitiikan keskeisistä päättäjistä on sitä mieltä, että kokonaisveroastetta tulisi seuraavalla vaalikaudella laskea. Kolmannes pitäisi veroasteen nykyisenä. Vain kahdeksan prosenttia Veronmaksajien kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että veroastetta tulisi korottaa. Asenteet olivat hyvin yhdenmukaiset niin poliittisten vaikuttajien, virkamiesten kuin järjestöjohtajienkin välillä. Tärkeimmäksi syyksi verotuksen keventämiselle kyselyssä nousi kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman lisääminen. Eri vastaajaryhmien tarkastelu osoitti, että virkamiehet painottavat erityisesti työllisyyden lisäämistä ja talouden dynamiikan vahvistamista sekä kilpailukyvyn parantamista. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää päättäjien asenteita lupaavina tulevan vaalikauden veropolitiikan näkymien kannalta. ”Kokonaisveroasteen laskemisesta tai korkeintaan ennallaan pitämisestä tuntuu nyt vallitsevan orastava yhteiskunnallinen konsensus. Sen varaan

Veronmaksajien Lehtinen: Sijoitussäästötileille on nyt toimiva pohja – hallitukselta ripeitä päätöksiä4.5.2018 13:45:46 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää sijoitusten verokohtelua selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän esityksiä toimivana pohjana sijoitussäästötilien ripeälle käyttöönotolle. - Hallituksen on nyt hyvä päättää sijoitussäästötilien käyttöönotosta viimeistään elokuun budjettiriihessä. - Sijoitussäästötileihin liittyvää lainvalmistelua on vietävä ripeästi eteenpäin työryhmän kartoittamalta pohjalta, jotta valmis lakiesitys voidaan antaa syksyllä eduskunnalle. Lehtinen pitää sijoitussäästötilien käyttöönottoa tärkeänä kansalaisten tasapuolisen kohtelun kannalta. Sijoitussäästötileillä lisätään erityisesti tavallisen säästäjän ja piensijoittajan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää pörssiosakkeisiin. - Kansankapitalismin eli kansalaisten laajapohjaisen osakesäästämisen tasapuolinen edistäminen on hyvä päämäärä sekä yksittäisten kansalaisten että koko yhteiskunnan kannalta. - Tarkemman lainvalmistelun yhteydessä on viilattava monia yksityiskohtia, kuten

Veronmaksajien Kaari: Monet vähennykset pitää itse vaatia veroilmoituksessa6.4.2018 09:01:25 EEST | Tiedote

Verotus ei ole vielä niin automaattista, että kaikki verovähennykset saisi ilman, että niitä vaatii itse. Veronmaksajat kertaa veroilmoituksen tyypilliset sudenkuopat johtavan verojuristin Päivi Kaaren kanssa. ”Esimerkiksi matkakulut eivät siirry vuoden vaihteessa saapuvalta perusverokortilta esitäytetylle veroilmoitukselle. Ne näkyvät ilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne hankkiessasi uuden verokortin eli niin sanotun muutosverokortin”, Kaari ohjeistaa. ”Älä vähennä itse omavastuuosuutta, vaan merkitse matkakulut kokonaan esitäytetylle veroilmoitukselle.” Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten yläraja on 7 000 euroa. Omavastuu on 750 euroa, joten saat täyden vähennyksen, jos matkakulusi ovat olleet vähintään 7 750 euroa viime vuonna. ”Jos olet kuitenkin ollut osan vuotta työttömänä, omavastuu on alempi kuin 750 euroa, eli siinä tapauksessa alle 750 euron matkakulutkin kannattaa ilmoittaa”, Kaari toteaa. Myös kotitalousvähennystä pitää itse hakea. Jos olet viime vuonna e

Kuntaverovertailu 2018: Helsinki kevein ja Kokkola kirein maakuntakeskus23.1.2018 06:00:00 EET | Tiedote

Maakuntakeskuksista kevein verottaja on kunnallisveroprosenttiaan tänä vuonna puoli prosenttiyksikköä alentanut Helsinki. Esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 066 euroa. Maakuntakeskuksista kireimmin verottavassa Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 071 euroa enemmän. Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joista kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa. Nämä tiedot ilmenevät Veronmaksajain Keskusliiton selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. ”Helsingin päätös kunnallisen tuloveroprosentin puolen prosenttiyksikön alentamisesta lisää mukavasti helsinkiläisten veronmaksajien vuotuisia käytettävissä olevia tuloja. Päätöksellä on myös suuri vaikutus koko maan keskimääräiseen k

Mihin veroeurosi käytetään? Veronmaksajien Verotin vastaa18.1.2018 07:24:12 EET | Tiedote

Veronmaksajien uusi verkkolaskuri Verotin kertoo jokaiselle käyttäjälle erikseen, miten hänen maksamansa verot ohjautuvat eri julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen rahoittamiseen. Laskuri perustuu kuluvan vuoden (2018) tuloverotukseen sekä tilastotietoihin kulutusveroista ja julkisyhteisöjen menoista. Veronmaksajien pääekonomistin Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan Verottimen tavoitteena on parantaa kansalaisten verotietoutta. – Halusimme luoda laskurin, joka auttaa hahmottamaan julkisen sektorin rahoituksen ja tehtävien kokonaiskuvaa yksittäisen veronmaksajan näkökulmasta, Kirkko-Jaakkola sanoo. Laskuri kertoo, miten paljon palkansaaja kartuttaa julkisyhteisöjen kassaa, mutta myös sen, mitä kaikkea sillä summalla saadaan – esimerkiksi maanpuolustuksen tai terveyspalvelujen sektoreilla. Verotin laskee yhteen veronmaksajaan kohdistuvat verot ja veroluonteiset maksut palkkatulojen perusteella. Verotus käsittää valtion tuloverot, kunnallisveron sekä julkisyhteisöihin sisältyvien sosiaaliturv

Veronmaksajat vahvassa kasvussa - jäseniä 235 0002.1.2018 10:05:57 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton jäsenmäärä on vuoden 2018 alkaessa 234 727. Jäsenistä on kotitalouksia 190 713 ja yrityksiä 44 014. Vuoden 2017 aikana jäsenmäärä kasvoi 5 425 jäsenellä. ”Suuri jäsenmäärä ja sen vahva kasvu kertovat kansalaisten laajasta luottamuksesta liittoa kohtaan. Samalla se osoittaa, että liiton jäsenilleen tarjoamalle käytännönläheiselle hyötytiedolle on lisääntyvää tarvetta”, toteaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Veronmaksajain Keskusliitto on riippumaton kansalaisjärjestö, joka auttaa ja neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa. Veronmaksajien toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, eikä järjestö ota vastaan julkisia avustuksia. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 26 euroa ja liittymismaksu kahdeksan euroa. Yritysjäsenmaksu on porrastettu yrityksen työntekijämäärän mukaan. Veronmaksajien jäsen saa jäsenetuna muun muassa henkilökohtaista veroneuvontaa puhelimitse, Taloustaito-lehden ja pääsyn verkkopalvelun veronmaksajat.fi tietopa

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017: Suomessa kireä progressio12.12.2017 06:00:00 EET | Tiedote

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi, kertoo Veronmaksajien uusi kansainvälinen palkkaverovertailu. Esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 500 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Verotus iskee ankarasti palkansaajan uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin. Keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin. Marginaaliveroprosentti on Suomessa 42 500 euron palkkatasolla Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna hyvin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 138 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa peräti seitsemän prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Suurituloisen veroprosentti on neljänneksi korkein Belgian, Italian ja Ruotsin jälkeen. Kuluvan vuosikymm

Veronmaksajien Lehtinen hallituksen kiinteistöverolinjauksesta: Pakkokiristyksen peruminen oli ainoa oikea ratkaisu17.10.2017 15:22:08 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on tyytyväinen hallituksen päätökseen peruuttaa esityksensä kiinteistöveroprosenttien alarajojen korottamisesta. - Hallituksen päätös peruuttaa esitetty kohtuuton kiinteistöverojen pakkokiristys on ainoa oikea ratkaisu, kiittää Lehtinen. Hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa olisi vuonna 2018 korotettu 0,93 prosentista 1,03 prosenttiin. Tämä olisi pakottanut 170 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta. Euromääräisesti peräti 65 prosenttia pakkokiristyksestä olisi kohdistunut vain kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen. - Hyvä, että hallitus osasi tehdä tässä tilanteessa oikeat johtopäätökset ja tarkistaa linjaustaan. Lehtinen muistuttaa, että kunnat päättävät vapaasti ansiotuloihin kohdistuvan kunnallisveron tasosta. Kiinteistöverosta kunnat sen sijaan päättävät vain lain sallimien rajojen sisällä. - Myös kiinteistöveron olisi jatkossa oltava aidosti kunnallinen vero, joka tulee
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.