Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2025

CONSTI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 24.10.2025, KLO 8.30                                                                    

Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2025                                                                

LIIKEVAIHTO KASVOI, LIIKETULOS KOHTUULLISELLA TASOLLA

7–9/2025 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 7–9/2024):

• Liikevaihto 90,8 (86,0) milj. euroa; kasvua 5,6 %
• Käyttökate 4,0 (4,4) milj. euroa ja käyttökateprosentti 4,4 % (5,1 %)
• Liiketulos 3,1 (3,4) milj. euroa ja liiketulosprosentti 3,5 % (3,9 %)
• Tilauskanta 239,9 (250,4) milj. euroa; muutos -4,2 %
• Uudet tilaukset 41,2 (64,8) milj. euroa; muutos -36,4 %
• Vapaa kassavirta 3,4 (1,7) milj. euroa
• Osakekohtainen tulos 0,30 (0,31) euroa

1–9/2025 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–9/2024):

• Liikevaihto 241,2 (234,4) milj. euroa; kasvua 2,9 %
• Käyttökate 8,1 (9,7) milj. euroa ja käyttökateprosentti 3,4 % (4,1 %)
• Liiketulos 5,5 (6,6) milj. euroa ja liiketulosprosentti 2,3 % (2,8 %)
• Uudet tilaukset 206,4 (191,9) milj. euroa; kasvua 7,6 %
• Vapaa kassavirta 5,9 (2,4) milj. euroa
• Osakekohtainen tulos 0,49 (0,58) euroa

Ohjeistus konsernin liiketoimintanäkymistä vuodelle 2025 (muuttumaton):

Consti arvioi, että sen koko vuoden 2025 liiketulos on 9–12 miljoonaa euroa.

AVAINLUVUT (1 000€)	7-9/ 2025	7-9/ 2024	Muutos %	1-9/ 2025	1-9/ 2024	Muutos %	1-12/ 2024
Liikevaihto	90 841	86 049	5,6 %	241 221	234 428	2,9 %	326 692
Käyttökate	4 025	4 376	-8,0 %	8 148	9 658	-15,6 %	14 275
Käyttökateprosentti, %	4,4 %	5,1 %		3,4 %	4,1 %		4,4 %
Liiketulos	3 144	3 363	-6,5 %	5 489	6 572	-16,5 %	10 184
Liiketulosprosentti, %	3,5 %	3,9 %		2,3 %	2,8 %		3,1 %
Katsauskauden tulos	2 363	2 467	-4,2 %	3 869	4 572	-15,4 %	7 143
Tilauskanta				239 908	250 406	-4,2 %	240 108
Vapaa kassavirta	3 430	1 707	101,0 %	5 864	2 400	144,3 %	7 205
Kassavirtasuhde, %	85,2 %	39,0 %		72,0 %	24,8 %		50,5 %
Korollinen nettovelka				1 720	3 116		2 681
Velkaantumisaste, %				3,8 %	7,2 %		6,1 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI %				15,5 %	18,4 %		17,4 %
Henkilöstö kauden lopussa				1 017	1 054	-3,5 %	1 012
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€)	0,30	0,31	-4,2 %	0,49	0,58	-15,8 %	0,91

  

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

”Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihtomme kasvoi 5,6 prosenttia ja oli 90,8 (86,0) miljoonaa euroa. Liikevaihtomme kasvoi voimakkaasti Taloyhtiöt-toimialalla, kasvoi Yritykset-toimialalla, mutta supistui Julkiset- ja Talotekniikka-toimialoilla.

Heinä–syyskuun liiketuloksemme oli 3,1 (3,4) miljoonaa euroa eli 3,5 (3,9) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden kolmannella neljänneksellä hankkeet etenivät pääosin suunnitellusti ja kannattavuutemme projektitoiminnasta oli odotustemme mukainen. Kolmannen vuosineljänneksen kannattavuutemme vaikutti heikentävästi pitkittynyt rakentamisen matalasuhdanne, tilauskantamme turvaamiseksi tehdyt panostukset tarjous- ja neuvottelutoimintaan sekä Service- eli palveluliiketoimintamme matalana jatkunut liikevaihto- ja kannattavuustaso.

Katsauskauden lopun tase- ja likviditeettiasemamme oli hyvällä tasolla. Vapaa kassavirtamme parani edellisvuoteen nähden ja oli 3,4 (1,7) miljoonaa euroa. Velkaantumisaste katsauskauden lopussa oli matalalla tasolla ollen 3,8 (7,2) prosenttia.

Heinä–syyskuussa jatkoimme aktiivista, mutta kurinalaista tarjoustoimintaamme. Saimme heinä–syyskuun aikana uusia tilauksia 41,2 (64,8) miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 36,4 prosentin laskua vertailukauteen nähden. Tammi–syyskuun aikana saimme uusia tilauksia 206,4 (191,9) miljoonalla, mikä tarkoittaa 7,6 prosentin kasvua vertailukauteen nähden. Kireä kilpailutilanne ja heikko kysyntä vaikuttivat tilauskertymäämme kolmannellakin vuosineljänneksellä, mutta olemme tyytyväisiä tammi–syyskuun aikana saatujen uusien tilausten kokonaismäärään ja laatuun. Katsauskauden lopun tilauskantamme laski 4,2 prosenttia vertailukauteen nähden, mutta oli edelleen hyvällä tasolla 239,9 (250,4) miljoonaa euroa.

Operatiivisen tehokkuuden parantamisen hankkeemme keskittyivät edelleen varmistamaan liiketoimintamme kilpailu- ja suorituskyvyn. Kokonaisuutena olemme kohtuullisesti onnistuneet kompensoimaan pitkittyneen rakentamisen matalasuhdanteen vaikutukset parantuneella operatiivisella tehokkuudellamme.

Kolmannella vuosineljänneksellä asunto-osakeyhtiöiden ja julkisen sektorin valmius korjausinvestointeihin on jatkunut edelleen kohtuullisella tasolla toiminta-alueillamme. Uudisrakentamisen heikkona pysynyt kysyntä ja yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden varovaisuus käynnistää uusia korjaushankkeita on jatkunut. Kilpailu rakentamisen ja talotekniikan markkinassa on jatkunut kireänä. Perusteet rakentamisen käänteelle ovat olemassa inflaation hidastumisen, korkotason vakiintumisen sekä ostovoiman nousun myötä, mutta toimintaympäristön epävarmuus painaa näkymiä, emmekä oleta merkittävää muutosta parempaan rakentamisen kysyntänäkymissä seuraavan puolen vuoden aikana.

Uskomme kuitenkin, että vallitseva markkinatilanne suosii Constin kaltaista rakentamisen ja talotekniikan moniosaajaa, jolla on vahva taloudellinen asema ja kyky toimittaa moninaisia projekteja pienistä palvelu-urakoista laajoihin rakennushankkeisiin. Hyvän tilauskantamme tukemana pyrimme jatkamaan vakaata tuloksentekoa sekä keskittymään voimassa olevan strategiamme toteutukseen.”

Toimintaympäristö

Rakentamisen markkina 2025–2026

Rakennusteollisuus RT arvioi syyskuussa 2025 julkaistussa suhdannekatsauksessaan, että vuonna 2025 rakentamisen markkina kasvaa 0,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korjausrakentamisen osalta markkinan arvioidaan supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2025 ja asuntojen uudisrakentamisen kasvavan 1,0 prosenttia. Vuonna 2026 RT ennustaa rakentamisen kasvavan 3,5 prosenttia. Korjausrakentamiselle ennustetaan vuonna 2026 0,5 prosentin ja asuntojen uudisrakentamiselle 12,0 prosentin kasvua.

Korjausrakentamisen markkina yleisesti

Korjausrakentaminen on tarvelähtöistä ja siten vähemmän suhdanneherkkää kuin uudisrakentaminen. Korjausrakentamisen viimeiset 20 vuotta jatkunut tasainen kasvu kuitenkin taittui vuonna 2023 ja alamäki on jatkunut vuodet 2024 ja 2025. Taloyhtiöiden kiristynyt rahoitus jarruttaa asuntojen korjaamista. Toimitilojen korjaamista hidastaa kiinteistömarkkinoiden heikko tilanne ja epävarmuus tilankäytöstä. Julkisen sektorin korjausinvestointien odotetaan edelleen pysyvän hyvällä tasolla.

Rakennusteollisuus RT:n syyskuun 2025 ennusteen mukaan Suomen rakentamisen markkinan ennustetaan kasvavan vuonna 2025 vain vähäisesti matalalta lähtötasolta. Talonrakentamisen voimakas vähentyminen on seurausta ennen kaikkea asuntojen uudistuotannon tyrehtymisestä poikkeuksellisen kiivaan asuntorakentamisen jälkeen. Asuntojen uudisrakentaminen väheni sekä vuonna 2023 että 2024 molempina yli 30 prosenttia vuositasolla. Vuodelle 2025 kasvuennuste on yksi prosentti. Muussa talonrakentamisessa markkina on myös laskenut, mutta ei yhtä merkittävästi kuin asuntojen uudisrakentamisessa.

Uudisrakentamisen voimakas pudotus on merkinnyt sitä, että asuntojen korjaamiseen käytetään tällä hetkellä enemmän rahaa kuin uusien rakentamiseen. Samalla kilpailu sekä korjaushankkeista että taloteknisistä urakoista on kiristynyt selvästi. Asuintalojen korjausrakentamisen arvo vuonna 2024 oli reilu 9 miljardia euroa ja muun korjausrakentamisen vajaa 7 miljardia euroa.

Korjausrakentamisesta lähes kaksi kolmasosaa on asuintalojen korjaamista ja siitä arviolta yli puolet ammattimaista korjausta. Asuintalojen korjauksissa korostuu talotekniikka, jonka osuus on noin 35 prosenttia korjausrakentamisen arvosta.

Muiden kuin asuintalojen korjaamiseen sisältyy rakennuksen teknisen iän vaatimien korjausten lisäksi paljon muutosrakentamista, kun esimerkiksi vanhoja vajaakäytössä olevia toimistokiinteistöjä muutetaan hotelleiksi tai asunnoiksi tai vastaamaan paremmin tämän hetken toimistotarpeita.

Kaikesta korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpitoa ja huoltoa, ja sen osuus on keskimääräistä suurempi muissa kuin asuinkiinteistöissä.

Kiinteistöliiton Korjausbarometrin mukaan kerrostalojen korjaustarpeiden kärjessä ovat edelleen vesi- ja viemärijärjestelmät. Seuraavaksi yleisimpiä ovat vesikaton ja julkisivujen korjaukset ja lämmitysjärjestelmät. Lämmitysjärjestelmien uudistusten taustalla näkyy kaukolämmön kallistuminen monissa kaupungeissa.

Korjaamista ovat jarruttaneet lisäksi toimitilojen ylitarjonta ja kiinteistöjen hintojen lasku. Taloudellisen tilanteen parantuessa ylitarjonnan odotetaan kannustavan kiinteistön omistajia parantamaan tilojensa kilpailukykyä ja vuokrattavuutta.

Korjausrakentamisen kysyntää ylläpitää putkiremontti-ikäisten asuinrakennusten suuri määrä. Korjausiässä ovat nyt 1970-luvulla rakennetut kiinteistöt, joissa on asuntoja pinta-alallisesti eniten sekä osin jo 1980-luvun kiinteistöt, joista merkittävä osa on rivitaloja eli 1980-luvun asuntoja on määrällisesti eniten.

Taloteknisten korjausten lisäksi monilla taloyhtiöillä on kasvava tarve julkisivukorjauksille, jotka ovat usein jääneet taloudellisista syistä putkiremontin jalkoihin. Julkisivukorjausten ja huollon merkitys kasvaa edelleen, kun talvista tulee yhä kosteampia. Teknisten korjaustarpeiden rinnalla odotukset asumismukavuudelle ovat nousseet. Toimitilojen korjaustarpeiden taustalla on lisäksi tilatarpeiden muuttuminen.

Energiaremonttien tarvetta lisäävät toukokuussa 2024 voimaan tullut EU:n energiatehokkuusdirektiivi, jonka tavoitteena on rakennusten energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Energiaremonttien tarvetta toimitiloissa lisäävät myös tilojen käyttäjien vaatimukset – sekä taloudelliset että esimerkiksi ympäristöluokitukseen liittyvät. Energiaremonttien tarve koskee sekä asuintaloyhtiöitä että erilaisia toimitiloja.

Kokonaisuutena korjausrakentamisen tarvetta ylläpitävät sekä rakennuskannan ikääntyminen että yhteiskunnalliset muutokset kuten kaupungistuminen, väestön vanheneminen, työskentelytapojen ja vähittäiskaupan muutokset sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Korjausrakentaminen on keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä uusien rakennusten määrä kasvaa vain noin prosentin vuodessa.

Sekä uudis- että korjausrakentaminen keskittyvät Suomessa voimakkaasti kasvukeskuksiin. 

Näkymät vuodelle 2025

Markkinanäkymät (päivitetty)

Rakennusteollisuus RT:n ennusteen mukaan Suomen rakentamisen markkinan arvioidaan kasvavan vuonna 2025 0,8 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Uusien asuntojen rakentamisen ennustetaan kasvavan 1,0 prosenttia, muun kuin asuinrakentamisen laskevan 2,0 prosenttia ja korjausrakentamisen laskevan 0,5 prosenttia vuonna 2025.

Uudisrakentamisen heikkona pysynyt kysyntä ja yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden varovaisuus käynnistää uusia korjaushankkeita on jatkunut. Kilpailu rakentamisen ja talotekniikan markkinassa on jatkunut kireänä. Perusteet rakentamisen käänteelle ovat olemassa inflaation hidastumisen, korkotason vakiintumisen sekä ostovoiman nousun myötä, mutta toimintaympäristön epävarmuus painaa näkymiä, eikä Consti oleta merkittävää muutosta parempaan rakentamisen kysyntänäkymissä seuraavan puolen vuoden aikana.

Liiketoimintanäkymät (muuttumaton)

Consti arvioi, että sen koko vuoden 2025 liiketulos on 9–12 miljoonaa euroa.

Tiedotustilaisuus

Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 24.10.2025 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Anders Löfman.

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2026

Consti Oyj:n tilinpäätöstiedote 2025 julkaistaan 6.2.2026. Vuosikertomuksen sähköinen versio, joka sisältää täydellisen tilinpäätöksen vuodelta 2025, ilmestyy viikolla 11/2026.

Consti Oyj:n vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi torstaina 9.4.2026 Helsingissä.

Consti julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2026:

• Osavuosikatsaus 1–3/2026 julkaistaan 29.4.2026
• Puolivuosikatsaus 1–6/2026 julkaistaan 17.7.2026
• Osavuosikatsaus 1–9/2026 julkaistaan 23.10.2026

CONSTI OYJ

Lisätietoja:

Esa Korkeela, Toimitusjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 730 8568

Anders Löfman, Talousjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 572 6619

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Oy

Keskeiset tiedotusvälineet

www.consti.fi

 

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2024 Consti-konsernin liikevaihto oli 327 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 rakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.

Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi