Kiitelty opettajien koodaus-MOOC sai jatkoa
25.2.2016 12:37:52 EET | Aalto-yliopisto | Tiedote
Koodiaapinen tarjoaa jälleen peruskoulun opettajille mahdollisuuden opiskella koodaustaitoja maksuttomalla avoimella verkkokurssilla eli MOOCilla. Taitoja tarvitaan jo ensi syksynä, kun ohjelmointi eli koodaus tulee Suomessa osaksi kaikkea peruskoulun opetusta.
Syksyllä järjestetty ensimmäinen Koodiaapinen-MOOC sai osallistujilta arvosanaksi 9,1 ja sen läpäisi yli 500 opettajaa. Uutta kurssia on kehitetty entistäkin paremmaksi järjestäjien kokemusten ja osallistujien antaman palautteen pohjalta.
– Opettajat kokivat MOOCin innostavaksi, haastavaksi ja hyödylliseksi oman työnsä kannalta, kertoo Koodiaapisen koordinoinnista vastaava Aalto-yliopiston tutkija Tarmo Toikkanen.
– Käytetty oppimisalusta ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen yli tuhannen osallistujan massiiviselle verkkokurssille. Uudella kurssilla olemmekin vaihtaneet sen Aalto-yliopistossa kehitettyihin Rubyric- ja A+-alustoihin. Ne mahdollistavat muun muassa vertaisarvioinnin, jolloin jokaisella on mahdollisuus saada yksilöllistä palautetta.
Luovuuden väline
Kevään kurssi käynnistyi 22. helmikuuta. Mukana on jo yli 1 800 opettajaa, ja ilmoittautua voi vielä parin viikon ajan, 13. maaliskuuta asti. Kurssilla on neljä linjaa: jo syksyllä mukana olleet ScratchJr, Scratch ja Racket, sekä uutuutena Python.
– Tavoite on, että opettaja hallitsee kurssin käytyään yhden ohjelmointivälineen ja tuntee osaavansa käyttää sitä omassa työssään pedagogisesti mielekkäällä tavalla, Toikkanen kiteyttää.
Perusopetuksessa työskentelee Suomessa noin 40 000 henkilöä, joten riittävien ohjelmointitaitojen opettaminen perinteisin keinoin olisi lähes mahdotonta.
– Päivän kestäville täydennyskursseille mahtuu yleensä 20–30 osallistujaa, ja ne ovat aikaan ja paikkaan sidottuja. Koodauksen omaksuminen yhdessä päivässä on myös vaikeaa. MOOCilla asiaan ehtii syventyä, ja rytmin ja paikan voi päättää itse, kunhan vain ehtii tehdä tehtävät, Toikkanen selittää.
Miksi koodaamisen tuleminen kouluihin on sitten tärkeää?
– Koodaaminen on yksi uusi työmuoto peruskoulun palettiin – ja äärimmäisen motivoiva sellainen. Monet opettajat ovat kertoneet, että koodaamisella on saatu mukaan sellaisetkin oppilaat, joita muutoin on vaikeaa innostaa opiskelemaan. Koodaus on myös luovan ilmaisun väline; jos piirtäminen tai esseen kirjoittaminen ei onnistu, koodaus voi tarjoa hienon tavan toteuttaa itseään.
Ilmoittautuminen
Mukaan MOOCille voit ilmoittautua 13. maaliskuuta mennessä. (koodiaapinen.fi)
***
Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua ja lähes 20 000 opiskelijaa. Kampuksemme sijaitsevat Espoossa ja Helsingissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Tarmo Toikkanen,
Aalto-yliopiston median laitos
p. 050 603 84, tarmo.toikkanen@aalto.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kutsu: Miten Juhani Pallasmaa on vaikuttanut kansainväliseen arkkitehtuuriin? Huippuarkkitehdit kokoontuvat Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaariin 25.9.4.9.2026 11:45:00 EEST | Kutsu
Miten Juhani Pallasmaan ajattelu arkkitehtuurista, aistimisesta ja ihmisen kokemuksesta elää tämän päivän arkkitehtuurissa? Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari tuo Aalto-yliopistoon joukon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja ja Pallasmaan ajattelun jatkajia.
Kolme nousevaa Aalto-yliopiston tutkijaa sai EU:n kilpaillun rahoituksen3.9.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Dominik Baumann, Tero Mäkinen ja Owies Wani kehittävät tutkimushankkeissaan tekoälyagenttien kouluttamista vahvistusoppimisessa. materiaalivaurioiden fysiikan malleja ja elektrolyyttirakennetta energian varastointiin.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä: Tekoälyn ajassa yliopistokoulutus rakentaa kykyä oppia, ajatella kriittisesti ja tehdä yhteistyötä1.9.2026 15:10:59 EEST | Tiedote
Yliopistossa yhdistyvät ne asiat, joita yhteiskunta juuri nyt eniten tarvitsee: ymmärrys ympäröivästä maailmasta ja uusimmista teknologioista sekä inhimillinen kyky kyseenalaistaa, arvioida ja innovoida, sanoo rehtori Ilkka Niemelä. Aalto-yliopiston lukuvuoden avajaisia vietettiin tiistaina 1. syyskuuta 2026.
Metallien kiertotalouden pioneeri Mari Lundström sai kansainvälisesti arvostetun Faradayn mitalin26.8.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Professori Mari Lundström on ensimmäinen sähkökemian Faradayn mitalilla palkittu suomalaistutkija. Aiempien mitalistien joukosta löytyy muun muassa Millennium-teknologiapalkinnon saaja sekä Nobel-voittajan ohjaaja.
Aalto-yliopisto tarjoaa valmiita oppituntimateriaaleja kyberturvallisuuden opettamiseen peruskoululaisille19.8.2026 13:25:00 EEST | Tiedote
Materiaalin avulla voidaan opettaa 3.–6.-luokkalaisille esimerkiksi turvallista netinkäyttöä, huijausten tunnistamista, henkilökohtaisten tietojen suojaamista sekä kriittistä ajattelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
