Nopea ilmastonmuutos voi vaatia lajien leviämisen avustamista
24.7.2014 07:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

– Kyseessä on niin uusi menetelmä, ettei sitä ole toistaiseksi juuri sovellettu käytännössä, mutta sitä on tutkittu ympäri maailmaa kymmenkunta vuotta. Tutkijat eivät kuitenkaan ole aina käyttäneet menetelmästä samaa määritelmää tai edes samaa termiä, mikä osaltaan vaikeuttaa yhteisymmärrykseen pääsemistä, kertoo tohtorikoulutettava Maria Hällfors Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Jonkin lajin yksilöiden siirtäminen herättää kysymyksiä muun muassa vastaanottavalle alueelle aiheutuvista ekologisista riskeistä. Lisäksi leviämisen avustaminen haastaa pohtimaan alkuperäisluonnon suojelun filosofis-eettisiä kysymyksiä luonnon arvoista. Nykyinen luonnonsuojelulainsäädäntömme, joka pitkälti pohjautuu lajien säilyttämiseen alkuperäisillä alueillaan, voidaan joutua uudistamaan monin osin.
– Alan tutkimus ja keskustelu ovat monitieteellisiä. Jotta yhteisiin suosituksiin voitaisiin päästä, eri alojen edustajien tulisi pystyä keskustelemaan keskenään ja ymmärtämään toisiaan. Täsmälliselle käsitteistölle on siis suuri tarve, Hällfors tähdentää.
Noin 850 tieteellisessä julkaisussa on ehdotettu peräti 40 erilaista englanninkielistä nimitystä toimille, joissa eliöitä siirretään uusille alueille ilmastonmuutoksen takia. Suomalainen tutkimusryhmä, johon kuuluu biologeja, filosofeja ja oikeustieteilijöitä, rajasi tästä joukosta nimenomaan monimuotoisuuden suojeluun tähtäävän menetelmän ja arvioi sille sopivimmaksi jo yleisessä käytössä olevan termin ’assisted migration’. Termin suomennokseksi ryhmä esittää ’avustettu leviäminen’.
Avustettu leviäminen eroaa muista vakiintuneemmista luonnonsuojelutarkoituksessa tehtävistä siirroista. Tässä menetelmässä lajeja siirretään vain alueille, joille niiden oletettaisiin siirtyvän itsekseen ilmastonmuutoksen myötä. Kohdelajeja on avustettava, koska ilmastonmuutos on niille liian nopeaa, eli ne eivät ehdi tai pysty sopeutumaan uusiin olosuhteisiin tai siirtyä uusille alueille. Esimerkiksi ihmisten aiheuttamat esteet, kuten kaupungit ja viljelymaat, voivat hidastaa tai kokonaan estää siirtymisen. Jos laji ei pysty elinalueensa heikentyessä leviämään itse eikä ihmisen avustamana uudelle alueelle, se kuolee sukupuuttoon, jolloin luonnon monimuotoisuus vähenee.
Määritelmä (suomennos määritelmästä julkaisussa Hällfors ym. 2014):
Avustetulla leviämisellä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden turvaamistarkoituksessa tehtävää siirtoa, jossa ilmastonmuutoksen vuoksi vaarantunutta lajia tai sen populaatiota suojellaan siirtämällä sitä nykyisen esiintymisalueensa ulkopuolelle alueelle, jolle se ennusteiden mukaan siirtyisi ilmaston muuttuessa, jos leviämiseen olisi riittävästi aikaa eikä leviämiselle olisi ihmisen aiheuttamia esteitä.
Tutkimuksen päärahoittajat ovat Suomen Akatemia, Koneen säätiö ja Helsingin yliopisto. Tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Helsingin yliopiston erillislaitoksen Luomuksen lisäksi Turun yliopistosta.
Julkaisu: Coming to terms with the concept of moving species threatened by climate change - a systematic review of terminology and definitions. – PLOS ONE
Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Maria Hällfors
maria.hallfors@helsinki.fi / 040 721 3474
www.luomus.fi/avustettu-leviaminen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika LjungbergViestintäharjoittelija, LUOMUS
Puh:+358 50 318 5047annika.ljungberg@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suurrahoitus biodiversiteetin ja maaperän terveyden yhteyksien selvittämiseen10.7.2026 15:09:26 EEST | Tiedote
Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt 10 miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle tutkimushankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Helsingin yliopistoon valittiin kevään toisessa yhteishaussa lähes 5 000 uutta opiskelijaa2.7.2026 11:08:41 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli jälleen Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden että hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Perinnöllinen silmäsairaus voi jäädä tunnistamatta vuosikymmeniksi.2.7.2026 10:26:57 EEST | Tiedote
Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, mutta vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme