Nopea ilmastonmuutos voi vaatia lajien leviämisen avustamista

– Kyseessä on niin uusi menetelmä, ettei sitä ole toistaiseksi juuri sovellettu käytännössä, mutta sitä on tutkittu ympäri maailmaa kymmenkunta vuotta. Tutkijat eivät kuitenkaan ole aina käyttäneet menetelmästä samaa määritelmää tai edes samaa termiä, mikä osaltaan vaikeuttaa yhteisymmärrykseen pääsemistä, kertoo tohtorikoulutettava Maria Hällfors Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Jonkin lajin yksilöiden siirtäminen herättää kysymyksiä muun muassa vastaanottavalle alueelle aiheutuvista ekologisista riskeistä. Lisäksi leviämisen avustaminen haastaa pohtimaan alkuperäisluonnon suojelun filosofis-eettisiä kysymyksiä luonnon arvoista. Nykyinen luonnonsuojelulainsäädäntömme, joka pitkälti pohjautuu lajien säilyttämiseen alkuperäisillä alueillaan, voidaan joutua uudistamaan monin osin.

– Alan tutkimus ja keskustelu ovat monitieteellisiä. Jotta yhteisiin suosituksiin voitaisiin päästä, eri alojen edustajien tulisi pystyä keskustelemaan keskenään ja ymmärtämään toisiaan. Täsmälliselle käsitteistölle on siis suuri tarve, Hällfors tähdentää.

Noin 850 tieteellisessä julkaisussa on ehdotettu peräti 40 erilaista englanninkielistä nimitystä toimille, joissa eliöitä siirretään uusille alueille ilmastonmuutoksen takia. Suomalainen tutkimusryhmä, johon kuuluu biologeja, filosofeja ja oikeustieteilijöitä, rajasi tästä joukosta nimenomaan monimuotoisuuden suojeluun tähtäävän menetelmän ja arvioi sille sopivimmaksi jo yleisessä käytössä olevan termin ’assisted migration’. Termin suomennokseksi ryhmä esittää ’avustettu leviäminen’.

Avustettu leviäminen eroaa muista vakiintuneemmista luonnonsuojelutarkoituksessa tehtävistä siirroista. Tässä menetelmässä lajeja siirretään vain alueille, joille niiden oletettaisiin siirtyvän itsekseen ilmastonmuutoksen myötä. Kohdelajeja on avustettava, koska ilmastonmuutos on niille liian nopeaa, eli ne eivät ehdi tai pysty sopeutumaan uusiin olosuhteisiin tai siirtyä uusille alueille. Esimerkiksi ihmisten aiheuttamat esteet, kuten kaupungit ja viljelymaat, voivat hidastaa tai kokonaan estää siirtymisen. Jos laji ei pysty elinalueensa heikentyessä leviämään itse eikä ihmisen avustamana uudelle alueelle, se kuolee sukupuuttoon, jolloin luonnon monimuotoisuus vähenee.

Määritelmä (suomennos määritelmästä julkaisussa Hällfors ym. 2014):
Avustetulla leviämisellä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden turvaamistarkoituksessa tehtävää siirtoa, jossa ilmastonmuutoksen vuoksi vaarantunutta lajia tai sen populaatiota suojellaan siirtämällä sitä nykyisen esiintymisalueensa ulkopuolelle alueelle, jolle se ennusteiden mukaan siirtyisi ilmaston muuttuessa, jos leviämiseen olisi riittävästi aikaa eikä leviämiselle olisi ihmisen aiheuttamia esteitä.

Tutkimuksen päärahoittajat ovat Suomen Akatemia, Koneen säätiö ja Helsingin yliopisto. Tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Helsingin yliopiston erillislaitoksen Luomuksen lisäksi Turun yliopistosta.

Julkaisu: Coming to terms with the concept of moving species threatened by climate change - a systematic review of terminology and definitions. – PLOS ONE

Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Maria Hällfors
maria.hallfors@helsinki.fi / 040 721 3474
www.luomus.fi/avustettu-leviaminen