Nopea ilmastonmuutos voi vaatia lajien leviämisen avustamista
24.7.2014 07:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

– Kyseessä on niin uusi menetelmä, ettei sitä ole toistaiseksi juuri sovellettu käytännössä, mutta sitä on tutkittu ympäri maailmaa kymmenkunta vuotta. Tutkijat eivät kuitenkaan ole aina käyttäneet menetelmästä samaa määritelmää tai edes samaa termiä, mikä osaltaan vaikeuttaa yhteisymmärrykseen pääsemistä, kertoo tohtorikoulutettava Maria Hällfors Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Jonkin lajin yksilöiden siirtäminen herättää kysymyksiä muun muassa vastaanottavalle alueelle aiheutuvista ekologisista riskeistä. Lisäksi leviämisen avustaminen haastaa pohtimaan alkuperäisluonnon suojelun filosofis-eettisiä kysymyksiä luonnon arvoista. Nykyinen luonnonsuojelulainsäädäntömme, joka pitkälti pohjautuu lajien säilyttämiseen alkuperäisillä alueillaan, voidaan joutua uudistamaan monin osin.
– Alan tutkimus ja keskustelu ovat monitieteellisiä. Jotta yhteisiin suosituksiin voitaisiin päästä, eri alojen edustajien tulisi pystyä keskustelemaan keskenään ja ymmärtämään toisiaan. Täsmälliselle käsitteistölle on siis suuri tarve, Hällfors tähdentää.
Noin 850 tieteellisessä julkaisussa on ehdotettu peräti 40 erilaista englanninkielistä nimitystä toimille, joissa eliöitä siirretään uusille alueille ilmastonmuutoksen takia. Suomalainen tutkimusryhmä, johon kuuluu biologeja, filosofeja ja oikeustieteilijöitä, rajasi tästä joukosta nimenomaan monimuotoisuuden suojeluun tähtäävän menetelmän ja arvioi sille sopivimmaksi jo yleisessä käytössä olevan termin ’assisted migration’. Termin suomennokseksi ryhmä esittää ’avustettu leviäminen’.
Avustettu leviäminen eroaa muista vakiintuneemmista luonnonsuojelutarkoituksessa tehtävistä siirroista. Tässä menetelmässä lajeja siirretään vain alueille, joille niiden oletettaisiin siirtyvän itsekseen ilmastonmuutoksen myötä. Kohdelajeja on avustettava, koska ilmastonmuutos on niille liian nopeaa, eli ne eivät ehdi tai pysty sopeutumaan uusiin olosuhteisiin tai siirtyä uusille alueille. Esimerkiksi ihmisten aiheuttamat esteet, kuten kaupungit ja viljelymaat, voivat hidastaa tai kokonaan estää siirtymisen. Jos laji ei pysty elinalueensa heikentyessä leviämään itse eikä ihmisen avustamana uudelle alueelle, se kuolee sukupuuttoon, jolloin luonnon monimuotoisuus vähenee.
Määritelmä (suomennos määritelmästä julkaisussa Hällfors ym. 2014):
Avustetulla leviämisellä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden turvaamistarkoituksessa tehtävää siirtoa, jossa ilmastonmuutoksen vuoksi vaarantunutta lajia tai sen populaatiota suojellaan siirtämällä sitä nykyisen esiintymisalueensa ulkopuolelle alueelle, jolle se ennusteiden mukaan siirtyisi ilmaston muuttuessa, jos leviämiseen olisi riittävästi aikaa eikä leviämiselle olisi ihmisen aiheuttamia esteitä.
Tutkimuksen päärahoittajat ovat Suomen Akatemia, Koneen säätiö ja Helsingin yliopisto. Tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Helsingin yliopiston erillislaitoksen Luomuksen lisäksi Turun yliopistosta.
Julkaisu: Coming to terms with the concept of moving species threatened by climate change - a systematic review of terminology and definitions. – PLOS ONE
Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Maria Hällfors
maria.hallfors@helsinki.fi / 040 721 3474
www.luomus.fi/avustettu-leviaminen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika LjungbergViestintäharjoittelija, LUOMUS
Puh:+358 50 318 5047annika.ljungberg@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Helsingin yliopistoon UNESCO-professuuri edistämään nuorten tiedeosaamista kestävään tulevaisuuteen13.11.2026 14:02:00 EET | Tiedote
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on myöntänyt nimikkoprofessuurin professori Maija Akselalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme