Teologia.fi tarjoaa uusimmassa numerossaan katsauksen kirkkojen ja valtion suhteisiin

− Viime vuosina luterilaisen kirkon asemaa on kuitenkin horjuttanut sen jäsenmäärän jatkuva supistuminen ja sitä kohtaan eri tahoilta esitetty ankarakin kritiikki, teologia.fi:n Kirkko ja valtio -teeman pääkirjoittaja, Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Hannu Mustakallio toteaa. Lisäksi oman vivahteensa kirkon ja valtion suhteisiin on tuonut uskonnollisen kentän voimakas kirjavoituminen.

Mustakallion mukaan kirkkojen ja valtion suhde vaatii jatkuvaa päivittämistä yksittäisissä kysymyksissä, eikä suhdetta voida tarkastella ilman pohdintaa uskonnon merkityksestä yhteiskunnalle ja yhteiskunnassa.

− Kansankirkko on jatkuvasti aikaansa sidottu kirkkopoliittinen käsite. Sen vuoksi on tärkeää, että kirkko päivittää oman nykyhetkeä vastaavan tulkintansa siitä, miten se näkee julkisoikeudellisen asemansa sekä millaisen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen se haluaa luoda lähitulevaisuutta varten, teemanumerossa todetaan.

Kirkkojen suhdetta valtioon pohditaan myös Euroopan ihmisoikeusjärjestelmän näkökulmasta, enemmistö-vähemmistöuskonto -jaottelun kannalta sekä uskonnollisten yhdyskuntien rekisteröimisen perspektiivistä.

Lisäksi teemassa sivutaan ajankohtaisia keskustelunaiheita mm. arkipyhien siirrosta sekä teologikoulutuksen asemasta yliopistossa.

− Arkipyhien siirrolla osoitetaan symbolisesti, määrääkö ihmisten elämästä ja ajasta reaalitalous vai syvällisemmät kulttuuriset ja historialliset arvot.  Ei ole ollenkaan varmaa, että reaalitaloudelle haluttaisiin antaa vielä enemmän painoarvoa kuin jo tänä päivänä tehdään, entinen tiede- ja kulttuuriministeri Gustav Björkstrand pohtii artikkelissaan.

Yliopistoteologian asemasta kirjoittava Ilkka Huhta puolestaan toteaa:

− Julkisuudessa aika ajoin ilmaistu pelko kirkon vaikutusvallasta näyttää usein perustuvan vanhaan käsitykseen. Nykyään kirkko voi esittää – siinä missä muutkin työnantajat – yliopistolle vain toiveita koulutuksen sisällöstä. Teologian itsenäisyyttä tai tutkimuksen vapautta ei uhkaa se, että teologisista koulutusohjelmista valmistuvien maisterien tutkinto sisältää myös kirkkotyönantajien kannalta tarkoituksenmukaisia opintoja.

Kirkkojen suhde valtioon -teemanumero luettavissa nyt teologia.fi:ssä:

• Käytännöllisen teologian emeritusprofessori Markku Heikkilä: Kirkko ja valtio -kysymyksen nykytila ja tulevaisuuden haasteet
• Oikeusteologian dosentti Hannu Juntunen: Tanskassa ja Norjassa vielä luterilainen valtionkirkko
• Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian dosentti Pamela Slotte: Hur religiöst neutral måste en stat vara?
• TT Mika Nokelainen: Suomen ortodoksisen kirkon ja valtion suhteet keisariajasta nykypäivään
• TM Jan Edström: Kyrka-stat frågor ur minoritetskyrkligt perspektiv
• Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti Ilkka Huhta: Kirkko, valtio ja yliopistoteologia Turun Akatemiasta nykypäivään
• Kirkkososiologian professori Eila Helander: Uskonnollisten yhdyskuntien rekisteröiminen nykyisen uskonnonvapauslain mukaan
• Eläkkeellä oleva Porvoon hiippakunnan piispa sekä tiede- ja kulttuuriministeri vuosina 1983–1987, professori Gustav Björkstrand: Arkipyhiä yritetään siirrellä jälleen

Teologia.fi-palvelua ylläpitävät Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, Teologiska fakulteten vid Åbo Akademi sekä Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osasto. Vuosittain sivustolla julkaistaan suomalaista teologista tutkimusta ja teologisia puheenaiheita esittelevää materiaalia kolmen eri teeman kautta.

Lisätietoja:

Hannu Mustakallio, Kirkkohistorian professori, Kirkkojen suhde valtioon -teeman pääkirjoittaja
Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Teologian osasto
puh. 0294 45 2401, s-posti: hannu.mustakallio@uef.fi

Pekka Rautio, tiedottaja, Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta
puh. (09) 191 24050, s-posti: pekka.rautio@helsinki.fi