X-kromosomin ’salaisista kansioista’ löytyi tietoa miesten ja naisten pituuseron syistä

Suomalaistutkijat ovat tunnistaneet X-kromosomista uusia pituuteen vaikuttavia geenialueita. Tutkijat lukivat hyvin tarkasti läpi lähes 25 000 pääasiassa suomalaisen koehenkilön X-sukupuolikromosomia. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden terveydentilasta oli saatavilla monipuolista tietoa, ja tavoitteena oli etsiä X-kromosomista geenimuotoja, jotka osaltaan selittäisivät muun muassa painoindeksin, pituuden, verenpaineen ja veren rasva-arvojen periytymistä sekä syitä miesten ja naisten välisiin eroavuuksiin näiden ominaisuuksien suhteen. Satoja noihin ominaisuuksiin vaikuttavia geenimuotoja on jo löydetty muualta ihmisen perimästä, mutta X-kromosomi on haastavien erityispiirteidensä takia jätetty useimmiten tutkimatta.
Tutkimus julkaistaan PLOS Genetics -tiedelehdessä tänään 6.2.2014.
– X-kromosomin tutkiminen on haastavaa, koska tilastollisissa malleissa pitää huomioida se, että naisilla X-kromosomeja on yksi enemmän kuin miehillä. Otimme kuitenkin haasteen vastaan, koska uskoimme, että X-kromosomin avaaminen tutkimukselle paljastaisi uusia mielenkiintoisia näkökulmia, kertoo tällä hetkellä Bostonissa Massachusetts General Hospitalissa työskentelevä tutkija Taru Tukiainen.
Tutkijat havaitsivat, että lyhyemmiltä henkilöiltä löytyi pidempiä useammin ruston kehitystä säätelevän ITM2A-geenin lähettyviltä geenimuoto, joka lisäsi ITM2A-geenin aktiivisuutta. Mitä aktiivisemmin geeni toimii, sitä enemmän geenituotetta syntyy, ja sitä lyhyemmäksi henkilö myös jää. Kyseinen geenimuoto on yleinen ja löytyy yli kolmasosalta väestöä. Erityisen kiinnostavaksi löydöksen tekee se, että geenimuodon vaikutus pituuteen oli naisten kohdalla merkittävästi suurempi kuin miehillä.
– Jotta ero X-kromosomien määrässä miesten ja naisten välillä ei aiheuttaisi yksilönkehityksen aikana ongelmia, soluissa on mekanismi, joka hiljentää liki kokonaan toisen naisen kahdesta X-kromosomista. Erityisen mielenkiintoiseksi tämä pituuslöydös muuttui huomattuamme, että ITM2A on yksi niistä harvoista X-kromosomaalisista geeneistä, jotka pystyvät välttämään tämän solujen normaalin hiljentämismekanismin, kertoo tutkimuksesta vastannut professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta.
– Koska ITM2A-geenin molemmat kopiot pysyvät aktiivisina, geenituotetta syntyy naisilla enemmän miehiin verrattuna. Tällaiset geenit antavat vihjeitä sukupuolten välisten biologisten erojen selittämisessä. Laskelmiemme perusteella tämä ITM2A-geenimuoto selittää pienen mutta merkittävän osan, 1-2 prosenttia, naisten ja miesten välisestä pituuserosta.
ITM2A-geenin lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin X-kromosomista myös insuliinin paastoarvoon liittyvä muutos sekä toinenkin pituuteen vaikuttava geenimuoto. Näihin geenimuotoihin ei kuitenkaan liittynyt vastaavia sukupuolieroja.
Lisätietoja:
Samuli Ripatti
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM ja Hjelt-instituutti, Helsingin yliopisto
Sähköposti: samuli.ripatti@helsinki.fi
puh 040 567 0826 (projektikoordinaattori Sari Kivikko)
Alkuperäinen julkaisu:
Chromosome X-wide association study identifies loci for fasting insulin and height and evidence for incomplete dosage compensation. Taru Tukiainen, Matti Pirinen, Antti-Pekka Sarin, Claes Ladenvall, Johannes Kettunen, Terho Lehtimäki, Marja-Liisa Lokki, Markus Perola, Juha Sinisalo, Efthymia Vlachopoulou, Johan G. Eriksson, Leif Groop, Antti Jula, Marjo-Riitta Järvelin, Olli T. Raitakari, Veikko Salomaa, Samuli Ripatti
http://www.plosgenetics.org/doi/pgen.1004127 (linkki aukeaa embargoajan päätyttyä)
********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Pingviininkakka voi vaikuttaa merkittävästi Antarktiksen ilmastoon23.5.2025 06:25:00 EEST | Tiedote
Etelämantereen rannikolla pingviinien ulosteista peräisin oleva ammoniakki on merkittävä tekijä ilmastoon vaikuttavien pienhiukkasten muodostumisessa. Tämä voi vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja sitä kautta alueen ilmastoon.
Tehokasta ja turvallista kivunlievitystä lapsille22.5.2025 12:44:23 EEST | Tiedote
Nenänsisäisesti annosteltava deksmedetomidiini lievittää tehokkaasti kipua ja vähentää ahdistusta päivystyksessä tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden aikana.
Monimuotoisuus on avain ekosysteemien vakauteen22.5.2025 11:11:57 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtamassa laajassa yhteistyötutkimuksessa tarkasteltiin 900 lajia 20 vuoden aikana ja osoitettiin, että eliöyhteisöjen monimuotoisuus lisää ekosysteemien vakautta ja suojelee niitä muuttuvassa ympäristössä.
Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu22.5.2025 08:48:16 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme