Helsingin yliopisto

Mikä innostaa ja mikä lannistaa väitöskirjan teossa?

18.2.2014 10:14:34 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa
Tohtoriksi väittelemistä millä tahansa alalla pidetään yhtenä haastavimmista projekteista. Usein ajatellaan, että siihen tarvitaan ylivertaista älyä tai lahjakkuutta. Miten nämä ihmiset saavat projektinsa päätökseen? Mikä on heidän salaisuutensa? Tätä tutkii Jenna Vekkaila 28.2. Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään. – Yhteisö on avain, toteaa Vekkaila.

Vekkaila tutkii tohtoroitumisprosessiin sitoutumista kahdessa aivan erilaisessa ryhmässä. Hän tutkii yhtäältä tohtoriopiskelijoita, jotka tekivät tutkimustaan innostuneissa huippututkimusryhmissä ja toisaalta niitä, joiden jatko-opinnot olivat pitkittyneet useamman vuoden. Vekkaila halusi selvittää, mitä voisimme oppia ryhmien kokemuksista.

– Mikä on innostuksen takana ja mikä puolestaan saa projektin pitkittymään? Vekkaila kysyy.

Vekkailan mukaan innostunut väitöskirjatyöskentely on monimuotoista.

– Tutkimusryhmissä väitöskirjaansa tehneet luonnontieteiden ja käyttäytymistieteiden opiskelijat kuvasivat innostumista vahvana omistautumisena omaan projektiin ja kokemuksina itsestä yhteisön pystyvänä tutkijana, Vekkaila toteaa.

Sen sijaan käyttäytymistieteiden opiskelijat, joiden jatko-opinnot olivat pitkittyneet, kertoivat erilaisista lannistavista kokemuksista. Tärkeimpinä he pitivät riittämättömyyden tunteita ja kyynistymistä tiedettä kohtaan. Lannistavat kokemukset saivat osan jopa harkitsemaan opintojensa keskeyttämistä.

Vekkailan mielestä on kiinnostavaa, että sekä innostavia että lannistavia kokemuksia yhdisti yksi tekijä: yhteisö. Aktiivinen osallistuminen ja kuuluminen tiedeyhteisöön olivat avain väitöstyöhön sitoutumiseen. Sen sijaan tärkeimmät syyt riittämättömyyden ja kyynistymisen tunteiden takana olivat opiskelijan ja yhteisön väliset jännitteet sekä ulkopuolisuuden kokemukset. Vekkailan tulosten mukaan väitöskirjaprojektiin sitoutuminen tulisi nähdä monimuotoisena ilmiönä, jota säätelee keskeisesti tohtoriopiskelijan ja hänen tiedeyhteisönsä välinen vuorovaikutus.

- Hyvä uutinen on, että innostumista voidaan tuottaa. Tämä on ennen kaikkea pedagoginen haaste, johon toivon tiedeyhteisöissä tartuttavan, Vekkaila toteaa.

Kuitenkaan yhtä, kaiken kattavaa, innostumisen reseptiä ei ole. Olennaista on, että keinot innostumisen tukemiseen ja lääkkeet lannistumista vastaan ovat monipuolisia ja yksilöllisesti rakennettuja. On tärkeä nähdä tiedeyhteisö ja sen erilaiset arkisetkin käytännöt keskeisinä innostumisen areenoina ja tohtoriksi kasvamisen voimavarana.

– Tässä keskeistä on, että jokaisella väitöskirjan tekijällä olisi mahdollisuus aidosti osallistua yhteisöön, jossa hän voi yhdessä muiden tutkijoiden kanssa tempautua kiinnostaviin projekteihin.

Keskustelu tohtoriksi valmistumisen edellytyksistä on erityisen ajankohtaista tällä hetkellä, jolloin tohtorikoulutuksen rakenteita uudistetaan. Tutkimus vahvistaa näkemystä, että sitoutuneet tutkijat mitä todennäköisimmin tuottavat laadukasta tutkimusta. Innostavan tohtorikoulutuksen rakentamisen voi näin ollen nähdä investointina huippututkimukseen.

Kasvatustieteen maisteri Jenna Vekkailan väitöskirja ”Doctoral student engagement - The dynamic interplay between students and scholarly communities” tarkastetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 28.2.2014 klo 12.00. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3A, sali 302.

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9524-5

Väittelijän yhteystiedot: p. 044-5692632, s-posti jenna.vekkaila@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
PL 33, 00014 Helsingin yliopisto
Puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye