Lammastalous porskuttaa vastavirtaan − alan suosio nosteessa

Lampurit kokevat lampaanlihan kannattavuuden hieman kohentuneen ja näkymän alalla aiempaa positiivisemmaksi. Kotimaisella karitsanlihalla riittää kysyntää ja lampurit pyrkivät vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Karitsanlihan kotimaisuusaste on saatu nostettua 41 prosenttiin ja työ jatkuu.

Kuluttajat kokevat, että lampaanlihaa tuotetaan Suomessa vastuullisesti hyvin tuotantotavoin. Lammastilat vastaavat kuluttajien odotuksiin kehittämällä lihaketjua ja karitsanlihatuotteita sekä parantamalla lampaiden hyvinvointia. Lampaille ollaan myös käynnistämässä terveydenhuoltojärjestelmää.

Pienteurastamo on entistä useamman lampaan teurastuspaikka. Lammasalalle onkin tärkeää, että niihin kohdistuvaa byrokratiaa ja valvontaa kevennetään.

Karitsanlihan suoramyynti tiloilta on kasvanut. Karitsan- ja lampaanliha on lähiruokaa parhaimmillaan. Kuluttajien mielissä lampaanliha on terveellisimpien liharuokien joukossa. Viime vuonna lampaanlihaa kulutettiin 3,4, miljoonaa kiloa, josta karitsanlihaa oli 1,5 miljoonaa kiloa.  Suomessa lampaan- ja karitsanlihaa tuotettiin noin miljoona kiloa.

Kevät on lampoloissa kiireistä aikaa, kun karitsat syntyvät. Karitsat teurastetaan keskimäärin 8 kuukauden ikäisinä ja pääsääntöisesti teuraspainoltaan yli 18 kiloisina. Karitsanlihaa pidetään pääsiäisruokana, mutta viime aikoina kysyntä on kasvanut voimakkaasti myös kesän grillikauteen ja joulunajan juhla-aikaan.

Graafi: Lampaanlihan tuotanto ja kulutus 1997 - 2013

Lisätietoja:

MTK:n lammasjaoston pj. Outi Sirola, 040 5664 153
asiantuntija Ilkka Pohjamo, 040 5855 322