Rakentamisen kasvu korjausrakentamisen varassa

Korjausrakentamisen odotetaan kasvavan Kiinteistöliiton barometrin mukaan hienoisesti kuluvana vuonna. Eniten kasvua ennakoidaan pääkaupunkiseudulle. Yleisimpiä korjauksia ovat tänä vuonna piharakenteiden korjaukset. Myös vesikattoa ja putkistoja korjataan runsaasti.

Vallitseva taloustilanne kuitenkin todennäköisesti vaikuttaa heikentävästi korjaustoimintaan. Korjauslainojen marginaalien nousu on pysähtynyt. Raskaimpia korjauksia avittamaan on edelleen saatavissa julkista käynnistysavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta kuluvan vuoden ajan, muistuttaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta.

Korjausrakentamisen ennakoidaan jatkuvan vilkkaana 2014

Uudisrakentamisen määrä on laskussa, mutta korjausrakentaminen tuntuu edelleen hieman kasvavan. Korjausrakentaminen koskettaa Kiinteistöliiton kyselyn vastaajien mukaan kahta kolmatta osaa taloyhtiöistä tänä vuonna. Viime kevääseen verrattuna nyt on enemmän niitä, joiden yhtiöissä on hankkeiden toteuttamis- ja tarjouspyyntövaihe menossa.

Korjausrakentamisen ilmapuntari osoittaa, että korjausrakentamisen kasvusta raportoivia taloyhtiöiden hallituksen jäseniä oli hieman enemmän kuin pienentymisestä kertovia. Saldoluku oli korkein pääkaupunkiseudulla (+9) ja matalin Itä-Suomessa (-9). Kerrostaloissa odotukset olivat rivitaloja hieman vahvempia vuodelle 2014.

Vuodelle 2015 näkymä on vielä epävarma. Ensi vuodelle kasvua povaavia oli miltei yhtä paljon kuin supistuvaa suuntaa ennakoivia. Saldoluku oli korkein Itä- ja Pohjois-Suomessa ja matalin alueilla Etelä-Suomi (pl. pääkaupunkiseutu) ja Länsi-Suomi. Rivitalojen puolella odotukset olivat jonkin verran kerrostaloja vahvempia.

Nykyisen taloustilanteen barometrin vastaajat arvioivat vaikuttavan enemmän heikentävästi kuin vahvistavasti taloyhtiöiden suunniteltuihin korjaushankkeiden ja ylläpitotoimien toteutumiseen. Tätä kuvaavista prosenttiosuuksista laskettu ns. saldoluku oli kaikkien vastaajien keskuudessa -11, rivitaloyhtiöiden kohdalla lukema oli -14 ja kerrostaloyhtiöissä -10. Alueellisesti tarkastellen hallitusvastaajien korkein lukema oli Pohjois-Suomessa (-3) ja matalin Länsi-Suomessa (-16).

Piharakenteiden korjaaminen korjauksien kärkipaikalla

Piharakenteiden korjaaminen on ollut viime vuosina yleisin barometrin vastaajien raportoima korjauskohde. Myös nyt miltei 15 prosentissa vastaajien yhtiöitä on tänä vuonna piharakenteita, esimerkiksi salaojia ja pihakansia koskeva korjauksia. Seuraavaksi yleisimpiä korjauskohteita olivat vesikatto, putkistoremontit ja ikkunoiden ja ovien korjaaminen. Myös märkätilojen ja julkisivujen korjauksia ilmoitti tekevän noin 10 prosenttia vastaajista.

Seuraavan viiden vuoden aikana runsaalla kolmanneksella vastaajista on taloyhtiöissään korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista 25 - 30 prosenttia ennakoi korjauksia vaativan vesikatto, ikkunat, ovet ja julkisivut. Ilmanvaihtojärjestelmiin ja putkistoihin arvioi tarvittavan korjauksia viisivuotiskaudella noin viidennes vastaajista.  

Lainamarginaalien nousu pysähtynyt – rahoituksen ehtojen heikentymisvauhdin odotetaan hidastuvan

Barometrin vastaajien mukaan suuri enemmistö - 76 prosenttia - raportoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Hallitusten edustajat odottavat, että lainaolosuhteet heikentyvät nykyisestään. Heikentymisvauhdin arvioidaan kuitenkin nyt hidastuvan viime barometrikertoihin verrattuna. Hallitusedustajista 52 prosenttia odottaa lainaehtojen heikentymistä ja vain kaksi prosenttia niiden parantumista. Vastaajista 46 prosenttia odottaa ehtojen pysymistä ennallaan.

Barometrin korjauslainojen marginaalien viimeisen kahden vuoden aikana vallinnut nousu on pysähtynyt 1,7 prosenttiin.

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ja säätö sekä pattereiden toimenpiteet tyypillisimpiä energiatehokkuustoimia – Vain harvoilla vielä uusiutuvan energian hyödyntämistoimia

Barometrissa laajennettiin ja tarkennettiin energiatehokkuustoimenpiteiden listausta. Mukaan otettiin uusina asioina muiden muassa uusiutuvan energian tuottamisratkaisut. Ensimmäisellä kyselykerralla havaittiin, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen taloyhtiöissä on vielä kovin vähäistä. Kiinnostusta asioihin kuitenkin on taloyhtiöissä, toteaa energia-asiantuntija Petri Pylsy.

Taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavista toteutetuista toimenpiteistä yleisimpiä ovat olleet ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö sekä termostaattisten patteriventtiilien asentaminen/uusiminen ja patteriverkoston perussäätö. Näissä kolmessa toimenpiteessä osuudet olivat 40 – 50 prosenttia vastaajista.

Tulevista toimenpiteistä kolmen kärki on ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö, yleisten tilojen valaistuksen modernisointi sekä patteriverkoston perussäätö. Ikkunoiden uusiminen ja termostaattiventtiilien asennus olivat seuraavaksi yleisimmät tulevat energiatehokkuustoimet.

Lisätietoja: Kiinteistöliitto, pääekonomisti Jukka Kero, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6226, kehityspäällikkö Jari Virta, jari.virta@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6224 ja energia-asiantuntija Petri Pylsy, petri.pylsy@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6225.

Aineiston kuvaajat.

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri:

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista.  Keväällä 2014 korjausrakentamisbarometri tavoitti 1134 vastaajaa. Vastaajista 850 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia ja 170 isännöitsijätehtävissä ja 114 muissa tehtävissä taloyhtiöissä toimivaa henkilöä. Kysely toteutettiin nettikyselynä 27.3. – 13.4.2014.