Metsäalan korkeakoulutetuille avautuu ovi täydennyskoulutukseen

Metsäala muuttuu nopeasti, mikä heikentää alalla työskentelevien koulutuksen ja työtehtävien yhteensopivuutta, todettiin alkuvuodesta valmistuneessa metsäalan koulutuksen esiselvityksessä.

– Neljäsosa tällä vuosituhannella valmistuneista metsänhoitajista on töissä kokonaan alan ulkopuolella. Lisäksi metsäalalla työssä olleilla on koulutuksen ja työtehtävien välillä vastaamattomuutta. Varsin tuoreista metsänhoitajista joka kolmas olikin opiskellut tavoitteena toinen tutkinto, yliopistonlehtori Mika Rekola Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta kertoo.

Tarvetta täydentää perustutkinnossa hankittua osaamista näyttäisi olevan runsaasti.

– Uutta halutaan oppia niin yleistaidoista, kuten johtamisesta, kuin metsäalan uusista ilmiöistäkin. Esimerkiksi biotalous, ekosysteemipalvelut ja lainsäädännön muutokset kiinnostavat.

Täydennyskoulutus käynnistyy loppuvuodesta.

Työelämän kaipaamia taitoja opetussuunnitelmiin

Metsämiesten Säätiö myönsi rahoitusta myös Metsäalan korkeakoulutuksen osaamistarpeet ja täydennyskoulutus (KOOT) -yhteistyöhankkeelle, jonka toteuttavat Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

– Meillä ei ole ollut metsäalalle täydennyskoulutusta vuosikymmeniin, joten nyt käynnistyvän, uudella tavalla toteutettavan koulutuksen yhteyteen on hyvä liittää koulutuksen tutkimusta, koulutuspäällikkö Anu Väinölä Palmeniasta toteaa.

Hankkeen pohjana olevassa selvityksessä esiin nousseita työelämässä edellytettäviä taitoja, kuten ajankäytön suunnittelua ja -hallintaa, sommitellaan tuleviin opetussuunnitelmiin.

– Kolmivuotiseksi suunniteltu KOOT-hanke seuraa täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta ja kehittää osaamistarvekartoituksia, kertoo hankkeen vetäjä Mika Rekola. Tutkimuksessa kehitetään menetelmiä osaamistarpeiden havainnollistamiseksi ja konkretisoimiseksi tavoitteena työelämän ja koulutuksen aito vuoropuhelu.

– Tulisikin ajatella, miten jatkossa saadaan entistä paremmin integroitua jo perustutkintoon yliopiston vahvuutena oleva teoreettinen tieto ja käytännöstä tuleva osaaminen. Parasta oppimista syntyy tutkimustemme mukaan näiden aktiivisesta ja monipuolisesta vuoropuhelusta, kertovat professori Päivi Tynjälä ja tutkija Anne Virtanen Jyväskylän yliopistosta.