Kolmannes aivoverisuonen pullistumista puhkeaa – pullistuman koko ei ole merkittävä riskitekijä

Aivoverisuonipullistuman eli aivoaneurysman elinaikainen puhkeamisriski vaihtelee poikkeuksellisen paljon sen mukaan, millainen riskitekijöiden kokonaistaakka kantajalla on. Pullistuman koolla ei sen sijaan ole suurta merkitystä puhkeamisriskin kannalta, osoittaa Helsingin yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan tutkijoiden tuore tutkimus, joka julkaistaan STROKE-tiedelehdessä 22.5. (online).

Kysymyksessä on ainutlaatuinen tutkimus, sillä siinä aneurysmapotilaita on seurattu koko elinikä, kun yleensä tällaiset seurantatutkimukset kestävät 1-5 vuotta. Tutkimus on myös poikkeuksellisen kattava; vastaavia ei ole tehty aikaisemmin muualla kuin Japanissa, kertoo dosentti Seppo Juvela.

– On epätodennäköistä, että vastaavanlaista valikoitumatonta ja elinikäistä seurantatutkimusta aneurysmista tullaan koskaan enää tekemään, hän toteaa.

Nykyiset hoitokäytännöt perustuvat suureksi osaksi aikaisempien lyhyiden seurantatutkimusten tuloksiin. Näiden tutkimusten perusteella on näyttänyt siltä, että pullistuman koko on merkittävin puhkeamisriskiä ennustava tekijä. Tämän mukaisesti pieniä (<7mm) aneurysmia ei useinkaan ole katsottu aiheelliseksi hoitaa, vaikka niidenkin tiedetään puhkeavan ja aiheuttavan aivoverenvuotoja.

Tutkimus osoitti, että noin kolmasosa kaikista aneurysmista ja jopa noin neljäsosa pienistä aneurysmista puhkeaa kantajan elinaikana. Erityisen korkea puhkeamisriski oli tupakoivilla naisilla, joiden aivoverisuonipullistuma oli läpimitaltaan vähintään seitsemän millimetriä. Yllättävintä tutkijoiden mukaan oli kuitenkin se, että erityisesti miehillä pullistuman koko ei vaikuttanut juuri lainkaan puhkeamisriskiin, vaikka näin on aikaisemmin yleisesti luultu. Lisäksi tupakoimattomilla miehillä puhkeamisriski oli poikkeuksellisen pieni.

– Tämä ei tarkoita, että tupakoimattomien miesten aneurysmat eivät puhkea lainkaan, vaan sitä, että riski on paljon pienempi kuin aiemmin on luultu. Ei siis kenties ole tarpeen lähteä aina hoitamaan vuotamatonta aneurysmaa, jos sellainen löytyy tupakoimattomalta mieheltä, jolla on lisäksi alhainen verenpaine, Juvela selventää.

Miksi sitten aikaisemmat tutkimukset eivät ole havainneet näinkin selviä löydöksiä?

– Luotettavaa aivoaneurysmiin liittyvää epidemiologista tutkimusta on vaikea tehdä. Viimeisen 10-15 vuoden aikana on syntynyt tieteellinen vääristymä, jossa hyvin rajattu tutkijajoukko on määrittänyt suunnan, johon tässä tutkimuksessa on keskitytty. Nyt tässä on nähtävissä muutos: luotettaviin väestöpohjaisiin sekä valikoimattomiin aineistoihin perustuvat ja kliinisesti järkeenkäyvät tutkimukset ovat jälleen nosteessa, dosentti Miikka Korja HYKS:n neurokirurgian klinikasta sanoo.

Suomessa on vankka perinne aivoaneurysmien esiintyvyyden, riskitekijöiden ja hoidon tutkimuksessa, ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala on yksi aivoaneurysmien johtavista hoitoyksiköistä maailmassa. Suomesta on aikaisemmin julkaistu muun muassa lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon periytyvyyttä selvittävä maailman suurin kaksostutkimus, suurin seurantatutkimus diabeetikkojen lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta, laajin tutkimus lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta selvinneiden elinajanodotteesta sekä laajin väestöpohjainen tutkimus lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon riskitekijöistä.

****

Noin 100 000 suomalaisella arvioidaan olevan aivoverisuonen pullistuma; suurimmalle osalle siitä ei koskaan koidu mitään haittaa. Lähes tuhat suomalaista sairastuu vuosittain ns. lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon (SAV), joka aiheutuu aivoverisuonipullistuman puhkeamisesta.

Lisätietoja:

Dosentti Seppo Juvela
Puh. +358 50 5457258
Sähköposti: seppo.juvela@helsinki.fi

Viitteet:

Korja et al. Stroke, 2010: Genetic Epidemiology of Spontaneous Subarachnoid Hemorrhage Nordic Twin Study

Korja et al., Diabetes Care, 2013: Subarachnoid hemorrhage in type 1 diabetes: a prospective cohort study of 4,083 patients with diabetes

Korja et al., Neurology, 2013: Cause-specific mortality of 1-year survivors of subarachnoid hemorrhage.

Korja et al., PLOS ONE, 2013: Risk factors and their combined effects on the incidence rate of subarachnoid hemorrhage--a population-based cohort study.

 

*********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja
Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki

050 406 2043, paivi.m.lehtinen@helsinki.fi