Sitra

1,5 asteen mukainen ilmastopolitiikka edellyttää EU:n päästökauppaan pikaista uudistusta

Jaa
Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi, joka leikkaa päästöjä tehokkaasti. Päästökaupan pelisäännöt on päivitettävä, jotta EU voi saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Tavoitteen saavuttaminen vaatii päästökaupan laaja-alaista uudistusta, joka on toteutettava viipymättä, selviää Sitran tuoreesta selvityksestä.

Pariisissa vuonna 2015 solmittu kansainvälinen ilmastosopimus pyrkii rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen. Suomen EU-puheenjohtajuus osuu kriittiseen aikaan, sillä Pariisin ilmastosopimuksen osapuolten – myös Euroopan unionin – odotetaan valmistelevan uudet, vuoteen 2030 ulottuvat päästösitoumuksensa vuoden 2020 aikana. Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on tukenut EU:n päästövähennystavoitteen nostoa. Samaan aikaan Suomen uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa EU:n päästövähennystavoite vähintään 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista.

Nykyiset päästösitoumukset eivät riitä hillitsemään ilmastokriisiä. Ja tiukempia sitoumuksia ei voida saavuttaa ilman päästökaupan merkittävää uudistamista. Siksi Sitran teettämässä The role of the EU ETS in increasing EU climate ambition -selvityksessä analysoitiin keskeiset keinot, joilla päästökauppaa on mahdollista uudistaa.

”Käsillä on ratkaiseva vuosikymmen päästä 1,5 asteen polulle, eikä meillä yksinkertaisesti ole aikaa päästökaupan kosmeettisiin viilauksiin tai uusien järjestelmien rakentamiseen. Selvityksemme osoittaa, että kolmen keinon yhdistelmällä päästökauppa voidaan uudistaa tarpeeksi laaja-alaisesti. Ja vain laaja-alainen uudistus mahdollistaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisen”, sanoo päästökauppaan perehtynyt johtava asiantuntija Outi Haanperä Sitrasta.

EU:n uusi ilmastotavoite heijastuu päästökauppaan

Tällä hetkellä EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuoteen 2030 mennessä.

Sitran teettämässä selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten päästökaupan tavoitteiden tulisi muuttua, jos EU:n päästövähennystavoitetta kiristetään nykyisestä 40 prosentista 55 tai 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta.

”EU:n uusi päästövähennystavoite vaikuttaisi niin, että päästökaupan piiriin kuuluvia päästöjä pitää vähentää 61─65 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Tästä lähtökohdasta lähdimme kartoittamaan keinoja”, Haanperä taustoittaa.

Analysoitujen keinojen joukossa oli esimerkiksi päästöoikeuksien minimihinta, päästöoikeuksien määrän leikkaaminen ja ilmaisjaon ja ylitarjonnan vähentäminen, sekä päästökaupan laajentaminen. Näistä esimerkiksi päästökaton kiristämisellä eli päästöoikeuksien määrään vähentämisellä on mahdollista saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä, kun taas päästökaupan laajentamisen vaikutukset ovat selvityksen mukaan merkittävästi vähäisempiä.

Selvityksessä arvioitiin, kuinka paljon eri keinot vähentäisivät päästöjä ja kuinka helposti ne voitaisiin toteuttaa. Selvityksen perusteella tarvitaan kolmen keinon yhdistelmä.

”Yhtä hopealuotia päästökaupan riittävään vahvistamiseen ei ole, vaan toimivat keinot on otettava laajasti käyttöön. Päästökaton kiristäminen on kaikkein keskeisin toimenpide, jolla varmistetaan, että päästökauppa on linjassa uusien, tiukempien ilmastotavoitteiden kanssa”, Haanperä kertoo.

Kolmen keinon yhdistelmä sisältää päästökaton kiristämisen ohella markkinavakausvarannon vahvistamisen, mikä tarkoittaa päästöoikeuksien ylitarjonnan hillitsemistä.

”Tämä on tärkeää, jotta ei uudestaan päädytä vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneeseen tilanteeseen, jossa päästöoikeuksien ylitarjonta ja päästöoikeuden alhainen hinta uhkasivat järjestelmän toimivuutta”, Haanperä sanoo.

Kolmantena keinona edelläkävijämaiden ryhmän tulisi näyttää esimerkkiä järjestelmän vahvistamisessa ottamalla käyttöön päästöoikeuden minimihinta. Näiden edelläkävijämaiden tulisi samaan aikaan mitätöidä vapaaehtoisesti huutokaupattavia päästöoikeuksia, jotta kansalliset päätökset (muun muassa hiilivoiman alasajosta) eivät lisäisi päästöoikeuksien ylitarjontaa markkinoilla.

Päästökauppasektorin ohella lisätoimia tarvitaan myös taakanjako- ja maankäyttösektorilla, mutta niitä ei tässä selvityksessä tarkasteltu.

Suomella mahdollisuus edistää päästökaupan ripeää uudistamista

”Ilmastokriisin ratkaisu vaatii EU:lta vahvaa yhtenäisyyttä ja rohkeita toimia – ja tähän Suomi voi EU:n puheenjohtajana olla vaikuttamassa. Selvityksemme perusteella uudistukset päästökauppaan ovat yksi ratkaisu päästä 1,5 asteen polulle, sillä keinot vaikuttavat päästöihin merkittävästi ja ovat toteutettavissa”, Haanperä sanoo.

Tänään julkaistun selvityksen teki saksalainen, kestävyyskysymyksiin erikoistunut tutkimuslaitos Öko-Institut.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Outi Haanperä, johtava asiantuntija, ilmastoratkaisut, Sitra, etunimi.sukunimi@sitra.fi, p. 029 461 8470


Janne Peljo, projektijohtaja, ilmastoratkaisut, Sitra, etunimi.sukunimi@sitra.fi, p. 029 461 8251

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Estland behandlar medborgarinitiativ upp till tre gånger snabbare än Finland - Sitra jämför Finlands och Estlands system för medborgarinitiativ21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote

I Estland behandlas medborgarinitiativ inom den överenskomna tidsfristen, och det är enkelt att följa deras framsteg genom en enda tjänst. I Finland blir medborgarinitiativ allt populärare, men vårt system har utrymme för förbättringar. Enligt Sitras undersökning har Finland mycket att lära sig av Estlands flexibla system för medborgarinitiativ.

Virossa kansalaisaloitteet käsitellään jopa kolme kertaa nopeammin kuin Suomessa – Sitra vertaili Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote

Virossa kansalaisaloitteet käsitellään sovitussa määräajassa ja aloitteiden etenemistä on kätevä seurata yhden palvelun kautta. Suomessa kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, mutta järjestelmässämme on kehittämisen varaa. Sitran selvityksen mukaan Suomi voisi oppia Viron joustavasta kansalaisaloitejärjestelmästä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye