1,5 asteen mukainen ilmastopolitiikka edellyttää EU:n päästökauppaan pikaista uudistusta

Pariisissa vuonna 2015 solmittu kansainvälinen ilmastosopimus pyrkii rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen. Suomen EU-puheenjohtajuus osuu kriittiseen aikaan, sillä Pariisin ilmastosopimuksen osapuolten – myös Euroopan unionin – odotetaan valmistelevan uudet, vuoteen 2030 ulottuvat päästösitoumuksensa vuoden 2020 aikana. Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on tukenut EU:n päästövähennystavoitteen nostoa. Samaan aikaan Suomen uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa EU:n päästövähennystavoite vähintään 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista.

Nykyiset päästösitoumukset eivät riitä hillitsemään ilmastokriisiä. Ja tiukempia sitoumuksia ei voida saavuttaa ilman päästökaupan merkittävää uudistamista. Siksi Sitran teettämässä The role of the EU ETS in increasing EU climate ambition -selvityksessä analysoitiin keskeiset keinot, joilla päästökauppaa on mahdollista uudistaa.

”Käsillä on ratkaiseva vuosikymmen päästä 1,5 asteen polulle, eikä meillä yksinkertaisesti ole aikaa päästökaupan kosmeettisiin viilauksiin tai uusien järjestelmien rakentamiseen. Selvityksemme osoittaa, että kolmen keinon yhdistelmällä päästökauppa voidaan uudistaa tarpeeksi laaja-alaisesti. Ja vain laaja-alainen uudistus mahdollistaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisen”, sanoo päästökauppaan perehtynyt johtava asiantuntija Outi Haanperä Sitrasta.

EU:n uusi ilmastotavoite heijastuu päästökauppaan

Tällä hetkellä EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuoteen 2030 mennessä.

Sitran teettämässä selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten päästökaupan tavoitteiden tulisi muuttua, jos EU:n päästövähennystavoitetta kiristetään nykyisestä 40 prosentista 55 tai 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta.

”EU:n uusi päästövähennystavoite vaikuttaisi niin, että päästökaupan piiriin kuuluvia päästöjä pitää vähentää 61─65 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Tästä lähtökohdasta lähdimme kartoittamaan keinoja”, Haanperä taustoittaa.

Analysoitujen keinojen joukossa oli esimerkiksi päästöoikeuksien minimihinta, päästöoikeuksien määrän leikkaaminen ja ilmaisjaon ja ylitarjonnan vähentäminen, sekä päästökaupan laajentaminen. Näistä esimerkiksi päästökaton kiristämisellä eli päästöoikeuksien määrään vähentämisellä on mahdollista saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä, kun taas päästökaupan laajentamisen vaikutukset ovat selvityksen mukaan merkittävästi vähäisempiä.

Selvityksessä arvioitiin, kuinka paljon eri keinot vähentäisivät päästöjä ja kuinka helposti ne voitaisiin toteuttaa. Selvityksen perusteella tarvitaan kolmen keinon yhdistelmä.

”Yhtä hopealuotia päästökaupan riittävään vahvistamiseen ei ole, vaan toimivat keinot on otettava laajasti käyttöön. Päästökaton kiristäminen on kaikkein keskeisin toimenpide, jolla varmistetaan, että päästökauppa on linjassa uusien, tiukempien ilmastotavoitteiden kanssa”, Haanperä kertoo.

Kolmen keinon yhdistelmä sisältää päästökaton kiristämisen ohella markkinavakausvarannon vahvistamisen, mikä tarkoittaa päästöoikeuksien ylitarjonnan hillitsemistä.

”Tämä on tärkeää, jotta ei uudestaan päädytä vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneeseen tilanteeseen, jossa päästöoikeuksien ylitarjonta ja päästöoikeuden alhainen hinta uhkasivat järjestelmän toimivuutta”, Haanperä sanoo.

Kolmantena keinona edelläkävijämaiden ryhmän tulisi näyttää esimerkkiä järjestelmän vahvistamisessa ottamalla käyttöön päästöoikeuden minimihinta. Näiden edelläkävijämaiden tulisi samaan aikaan mitätöidä vapaaehtoisesti huutokaupattavia päästöoikeuksia, jotta kansalliset päätökset (muun muassa hiilivoiman alasajosta) eivät lisäisi päästöoikeuksien ylitarjontaa markkinoilla.

Päästökauppasektorin ohella lisätoimia tarvitaan myös taakanjako- ja maankäyttösektorilla, mutta niitä ei tässä selvityksessä tarkasteltu.

Suomella mahdollisuus edistää päästökaupan ripeää uudistamista

”Ilmastokriisin ratkaisu vaatii EU:lta vahvaa yhtenäisyyttä ja rohkeita toimia – ja tähän Suomi voi EU:n puheenjohtajana olla vaikuttamassa. Selvityksemme perusteella uudistukset päästökauppaan ovat yksi ratkaisu päästä 1,5 asteen polulle, sillä keinot vaikuttavat päästöihin merkittävästi ja ovat toteutettavissa”, Haanperä sanoo.

Tänään julkaistun selvityksen teki saksalainen, kestävyyskysymyksiin erikoistunut tutkimuslaitos Öko-Institut.