Pitkään työttömänä olleiden haluttomuus työllistyä ja kouluttautua on pitkälti myytti

Kuntaliitto tiedottaa
19.6.2014
Julkaisuvapaa heti


Toimintakykymittarilla tietoa vaikeasti työllistyvien elämäntilanteista
Pitkään työttömänä olleiden haluttomuus työllistyä ja kouluttautua on pitkälti myytti


Kahdeksalla kymmenestä kuntien työllisyyspalvelujen asiakkaista on korkea motivaatio työllistyä, käy ilmi Kuntaliiton toimintakykymittarin tiedoista. Niitä, jotka eivät olleet valmiita palkkatyöhön, kouluttautumaan uuteen ammattiin tai ryhtymään yrittäjäksi, oli vastaajista 15 prosenttia. Tietojen perusteella näyttää siltä, että vaikeasti työllistyvien haluttomuus työllistyä on pitkälti myytti.

– Työllisyyden parantamisen keinoiksi on esitetty aktivointia ja erilaisia keppejä, joilla työttömät saadaan hakemaan töitä. Työllisyyden kuntakokeiluhankkeiden asiakkailta eli kaikkein vaikeimmin työllistyviltä työttömiltä kerätyn aineiston perusteella on kuitenkin syytä pohtia nykyiseen verrattuna aivan uudenlaisia keinoja pureutua työttömyyden syihin, projektitutkija Elina Aaltio kommentoi tuloksia.

Tiedot ilmenevät työllisyyspalvelujen toimintakykymittarin ensimmäisestä mittauksesta. Mittaria käytettiin osana työllisyyden kuntakokeilua tammikuusta maaliskuuhun 19 hankkeessa, jotka kattavat yhteensä 36 kuntaa. Mittauksen aikana järjestelmään syötettiin 820 kuntien työllisyyspalvelujen asiakkaan tiedot, joista 650 saatiin tutkimuskäyttöön.

Mittarilla kartoitetaan pitkään työttömänä olleiden työkykyä, terveyttä ja elämänhallintaa. Samalla kerätään tietoja kuntien työllisyyttä edistävien palvelujen vaikuttavuudesta. Seuraava mittaus tehdään syksyllä 2014.

Kaksi vuotta työttömänä olleet motivoituneimpia

Työllistymismotivaatio kytkeytyy tänään ilmestyneen raportin mukaan sekä yhteiskunnallisiin että yksilöllisiin tekijöihin. Mitä epätodennäköisempänä asiakas piti työn löytymistä, sitä vähemmän hän oli motivoitunut töihin.

Kaksi vuotta työttömänä olleet olivat mittariaineiston mukaan motivoituneempia ja kokivat itsensä työkykyisemmiksi kuin heitä vähemmän tai kauemmin työttömänä olleet.

– Yksi selitys tähän voi olla se, että työttömäksi jääminen on aluksi pettymys, josta seuraa muuta toimintakyvyn laskua. Hyvä uutinen tämä on sikäli, että usein ajatellaan, että jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen peli on menetetty, Aaltio toteaa.


Pitkään työttömänä olleet muita kuormittuneempia

Työllistymistä ja valmiutta hakea töitä jarruttavat vastaajien joukossa monet fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvät tekijät.

Asiakkailta tiedusteltiin esimerkiksi heidän mielialastaan kysymyspatteristolla, jonka avulla voidaan arvioida psyykkistä kuormittuneisuutta. 18 prosenttia vastaajista sijoittui kuormittuneiden ryhmään, kun koko väestössä heitä on keskimäärin 12,5 prosenttia. Kuormittuneet olivat muita haluttomampia siirtymään työelämään ja heillä oli selvästi enemmän myös muita toimintakykyyn liittyviä vajeita.

Monilla pitkäaikaistyöttömillä on aineiston mukaan merkittäviä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä huolia. Vastaajista kahdeksan prosenttia kärsi akuutisti aiemmasta koulu- tai työpaikkakiusaamisesta.

16 prosenttia ilmoitti pelkäävänsä tilanteita, joissa joutui tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa. 13 prosenttia kärsi yksinäisyydestä ja joka kymmenennellä ei ollut läheisiä, joilta saada tarvittaessa apua.

– Tällaiset vastaajat tarvitsevat kunnan työllisyyspalveluista monipuolista tukea ja vahvistusta onnistuneeseen sosiaaliseen kanssakäymiseen, Aaltio toteaa.


Lisätietoja:
projektitutkija Elina Aaltio, Kuntaliitto, p. 050 562 9852
kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen, Kuntaliitto, p. 050 557 0578