Helsingin yliopisto

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen kykyä sitoa ilmakehän hiilidioksidia yliarvioitu

Jaa
Metsien yhteytystä eli kykyä sitoa ilman hiilidioksidia arvioidaan usein yhdistämällä vihreää kasvillisuutta määrittäviä satelliittikuvia sekä yleisiä yhteytysmalleja. Satelliittikuvissa vihreänä kasvillisuutena näkyvät sekä putkilokasvit kuten puut että sammaleet. Sammaleiden kyky yhteyttää on kuitenkin vain murto-osa putkilokasvien vastaavasta.

Nature communications -lehdessä 26.6.2014 julkaistun tutkimuksen mukaan sammaleiden alhaisen yhteytyksen mutta merkittävän satelliittikuvaosuuden takia useimmat aiemmat arviot pohjoisten havumetsien hiilensidonnasta ovat yliarvioita. Professori Timo Vesala Helsingin yliopistosta toteaa piirteen korostuvan erityisesti puiden ollessa vielä pieniä esimerkiksi luonnollisen häiriön kuten metsäpalon jälkeen.

– Kasvien yhteytys on yksi suurimmista hiilen virroista maan ja ilmakehän välillä, joten pienikin arviointivirhe vaikuttaa suuresti maailmanlaajuisiin hiilitaselaskelmiin, Vesala toteaa.

Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan esimerkiksi Kanadan alueen havumetsät saattavat olla hiilen lähde ilmakehään toisin kuin aiemmin on esitetty,

Yhdenmukainen ja tarkka mittausaineisto välttämätöntä

Tutkimuksessa käytettiin automaattisesti kerättyä aineistoa yhteensä 26 tutkimusasemalta, joilla mitataan hiilen virtausta ilmakehän ja ekosysteemin, kuten metsän, välillä suoraan perustuen uusimpaan tekniikkaan. Tuloksiin päädyttiin vertailemalla mittauksista johdettuja yhteytysarvioita satelliittipohjaisiin. Tutkimuksessa käytettyyn tekniikkaan pohjautuva ICOS (Integrated Carbon Observation System) tutkimusinfrastruktuuri on hiljan aloittanut toimintansa ja sen avulla pystytään määrittämään vastaavanlaisia biosfäärin ja ilmakehän välisen hiilen, veden ja typen kiertoihin liittyviä kysymyksiä.

Nature communications -lehdessä ilmestyneeseen tutkimusartikkelin osallistuivat Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta professori Timo Vesala ja metsätieteiden laitokselta maa- ja metsätieteiden tohtori Liisa Kulmala.

Artikkeli “Differentiating moss from higher plants is critical in studying the carbon cycle of the boreal biome”, kirjoittajina W. Yuan, S. Liu, W. Dong ym. ilmestyi Nature Communications –lehdessä 26.6.2014.

 Julkaistu artikkeli liitteenä.

Lisätietoja:

Timo Vesala, puhelin 040 577 9008, s-posti timo.vesala@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Maria Peltonen
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
PL 33, 00014 Helsingin yliopisto
Puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye