Pohjoisen havumetsävyöhykkeen kykyä sitoa ilmakehän hiilidioksidia yliarvioitu

Nature communications -lehdessä 26.6.2014 julkaistun tutkimuksen mukaan sammaleiden alhaisen yhteytyksen mutta merkittävän satelliittikuvaosuuden takia useimmat aiemmat arviot pohjoisten havumetsien hiilensidonnasta ovat yliarvioita. Professori Timo Vesala Helsingin yliopistosta toteaa piirteen korostuvan erityisesti puiden ollessa vielä pieniä esimerkiksi luonnollisen häiriön kuten metsäpalon jälkeen.

– Kasvien yhteytys on yksi suurimmista hiilen virroista maan ja ilmakehän välillä, joten pienikin arviointivirhe vaikuttaa suuresti maailmanlaajuisiin hiilitaselaskelmiin, Vesala toteaa.

Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan esimerkiksi Kanadan alueen havumetsät saattavat olla hiilen lähde ilmakehään toisin kuin aiemmin on esitetty,

Yhdenmukainen ja tarkka mittausaineisto välttämätöntä

Tutkimuksessa käytettiin automaattisesti kerättyä aineistoa yhteensä 26 tutkimusasemalta, joilla mitataan hiilen virtausta ilmakehän ja ekosysteemin, kuten metsän, välillä suoraan perustuen uusimpaan tekniikkaan. Tuloksiin päädyttiin vertailemalla mittauksista johdettuja yhteytysarvioita satelliittipohjaisiin. Tutkimuksessa käytettyyn tekniikkaan pohjautuva ICOS (Integrated Carbon Observation System) tutkimusinfrastruktuuri on hiljan aloittanut toimintansa ja sen avulla pystytään määrittämään vastaavanlaisia biosfäärin ja ilmakehän välisen hiilen, veden ja typen kiertoihin liittyviä kysymyksiä.

Nature communications -lehdessä ilmestyneeseen tutkimusartikkelin osallistuivat Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta professori Timo Vesala ja metsätieteiden laitokselta maa- ja metsätieteiden tohtori Liisa Kulmala.

Artikkeli “Differentiating moss from higher plants is critical in studying the carbon cycle of the boreal biome”, kirjoittajina W. Yuan, S. Liu, W. Dong ym. ilmestyi Nature Communications –lehdessä 26.6.2014.

 Julkaistu artikkeli liitteenä.

Lisätietoja:

Timo Vesala, puhelin 040 577 9008, s-posti timo.vesala@helsinki.fi