Omavalvonnalla eroon Kemera-tuen ongelmista

Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä uudistetaan tänä syksynä. Uudistaminen on tarpeellista, koska metsälaki ja EU:n valtiontukisäännöt on uusittu. Kemeraa on kritisoitu myös tehottomaksi ja on esitetty arvio, että jopa viidennekselle taimikonhoitokohteista on maksettu tukea väärin perustein.

– Kemeran uudistamisessa on huolehdittava, että vanhan lain tunnistetut puutteet korjataan. Investointitukijärjestelmälle on edelleen tarvetta, kun maahan kaavaillaan mittavia puun käytön lisäyksiä, totesi MTK:n Mikko Tiirola metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen iltamissa Tuuloksella.

Kemeran uudistuksella tulee pyrkiä entistä suurempaan vaikuttavuuteen ja kannustamaan metsänomistajia tekemään oikeat työt oikeaan aikaan. - On oikein, että vähämerkityksellisempiä työlajeja ollaan karsimassa tuen piiristä ja paukkuja kohdistetaan entistä enemmän taimikonhoitoon ja nuoren metsän hoitoon – töihin, joilla varmistetaan metsän tuleva tuotto.

Metsänomistajan kannalta on olennaista, että työ tehdään niin, että laatu on parasta A-luokkaa. Työn jäljellä on suora yhteys tuleviin tuloihin. On tärkeää, että Kemera -kohteilla työ jälki täyttää tukiehdot. - Tämä on osa metsänomistajan oikeusturvaa, muistutti Tiirola.

Kemeran puutteita ei voida korjata lisääntyvällä viranomaisvalvonnalla. – Se romuttaisi koko kemeran. Ratkaisun avain voi löytyä työn toteuttajan laadunseurantajärjestelmistä ja omavalvonnasta, esitti Tiirola.

On metsänomistajan etu, että työn laatu voidaan selkeästi osoittaa metsänomistajalle. Omavalvonnan kautta työn laatu ja tukiehtojen täyttyminen voitaisiin raportoida myös valvovalle viranomaiselle eli Metsäkeskukselle. - Meillä ei ole varaa hassata rahoja vääriin kohteisiin tai viranomaisvalvonnan lisäämiseen. Kilpailu metsäpalvelumarkkinoilla kiristyy ja todennettu laatu ja siitä kertominen asiakkaalle eli metsänomistajalle on myös palveluntuottajan kilpailuetu, korosti Tiirola.