HY:// Viron kansalaisyhteiskunta rakentuu diskurssin ja instituutioiden kehityksen kautta
22.11.2012 08:26:09 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Rikmannin tutkimuksen teoreettinen lähtökohta ja keskeiset käsitteet ovat luonteeltaan tiedonsosiologisia. - Viron kehityksen ja sen erityispiirteiden selittämiseksi tarkastelen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisten yhteiskuntien nopeaa muutosta, tutkija toteaa. Viimeisen sadan vuoden aikana Viro on toistuvasti kokenut koko yhteiskuntarakenteensa mullistuksen. Tämän vuoksi uuden tiedon ja uusien toimintastrategioiden kehkeytyminen ja institutionalisoituminen ovat siellä selkeämmin nähtävissä kuin vakaamman diskurssijärjestyksen yhteiskunnissa.
Rikmannin väitöskirja koostuu seitsemästä artikkelista ja niitä yhdistävästä yleiskatsauksesta. Artikkelit on aiheidensa mukaan jaettu kolmeen ryhmään: Viron kansalaisyhteiskunnan kehkeytyminen, sen vakiintuminen ja keskeiset ongelmat sekä Viron kansalaisyhteiskunta kansainvälisessä vertailussa.
- Olen tutkimuksessani käyttänyt erilaisia metodeja: järjestöjä on tutkittu sekä kyselylomakkeiden, haastattelujen että rekisteritietojen avulla. Olen kartoittanut haastatteluissa paitsi järjestöaktiivien, myös toisten kansalaisyhteiskunnan kehitykseen vaikuttaneiden tahojen näkemyksiä, Rikmann sanoo.
Erle Rikmannin tutkimus näyttää kansalaisyhteiskunnan rakentumisen yhteiskunnalliset yhteydet, sen tärkeimmät toimijat sekä nyky-Viron kansalaisyhteiskunnan erityispiirteet. Diskurssin ja instituutioiden kehitys näyttää tapahtuvan eri nopeudella yhteiskunnan eri osissa. Sillä puolestaan on vaikutuksensa uuden tiedon vastaanottamiseen ja kotoutumiseen. Lopputulos voi täten huomattavasti poiketa alkuperäisestä ylirajaisesta mallista. Mainittu diskursiivisen ja institutionaalisen kehityksen epäsymmetria synnyttää jännitteitä yhteiskunnassa ja sen valtarakenteissa. Erot siinä, miten kansalaisyhteiskunta on kehittynyt reaalisosialismin jälkeisissä yhteiskunnissa, selittyvät sillä että kansainväliset mallit on omaksuttu valikoivasti.
Erle Rikmann väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 1.12. klo 12 sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta ”Construction of Civil Society in Estonia: Discursive and Institutional Changes”. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII (Unioninkatu 34).
Väittelijän yhteystiedot:
puh. +372 5177291, s-posti erle@iiss.ee
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rikosten määrässä ei suurta muutosta10.4.2026 11:46:13 EEST | Tiedote
Rikosten määrä pysyi pääosin ennallaan vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna: Seksuaalirikokset lisääntyivät, mutta petosrikosten kasvu taittui. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta.
Varhaisempi ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulutukseen9.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Aikaisin saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja vähäisempään koulupudokkuuteen, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus.
Psykedeelien vaikutukset ovat kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön8.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tietoisia eri klassisten psykedeelien vaikutuksista ja niiden merkityksistä, ja he pyrkivät vaikuttamaan näihin tekijöihin omilla toimillaan.
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme