Helsingin yliopisto

Fibromyalgia lisää työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskiä

Jaa
Fibromyalgia eli pehmytkudosreuma lisää selvästi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskiä, osoittaa Helsingin yliopistossa 6.9. tarkastettava väitöstutkimus.

Fibromyalgia (FM) eli pehmytkudosreuma on oireyhtymä, jonka keskeisiä oireita ovat laaja-alainen kipu, jäykkyys ja väsymys. Useissa maissa tehtyjen selvitysten perusteella laaja-alaista kipua esiintyy 7 - 13 prosentilla väestöstä, ja näistä noin puolet kärsii fibromyalgiasta*).

Fibromyalgian syistä, syntymekanismeista ja riskitekijöistä on edelleen vain viitteellistä tietoa. Sairauden vaikutuksesta työkykyyn ei Suomessa ole tutkittua tietoa, ja sen vaikutuksesta kuolleisuuteen on ristiriitaisia tuloksia.

LL Ritva Markkula selvitti väitöstutkimuksessaan fibromyalgian taustatekijöitä sekä sairauden vaikutusta työkykyyn ja kuolleisuuteen suomalaisessa väestössä. Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista kaksosaineistoa (kyselytutkimukset vuosina 1975, 1981 ja 1990).

Tutkimukseen osallistuneista 10 608 kaksosesta seulottiin FM-oireiset vuonna 1990 tehdyn kyselytutkimuksen perusteella. Sekä miehistä että naisista 13 prosenttia luokiteltiin FM-oireisiksi. Jonkin verran fibromyalgian oireita raportoi 32 prosenttia vastanneista, ja loput olivat oireettomia. Perintötekijöiden osuutta analysoitiin vertaamalla identtisten ja epäidenttisten kaksosten sijoittumista näihin kolmeen oireluokkaan; tulosten perusteella perimä selitti 46 - 51 prosenttia oireluokituksesta.

Aiempia vuosien 1975 ja 1981 kyselytietoja käyttäen Markkula kartoitti riskitekijöitä FM-oireisten luokkaan päätymiselle.

– Itsenäisiksi fibromyalgian riskitekijöiksi osoittautuivat päänsärky sekä selkä- ja niskakipu. Riskitekijöitä olivat myös ylipaino ja uniongelmat, mutta perintötekijät olivat tässä mahdollisesti sekoittavina tekijöinä, Markkula toteaa.

Fibromyalgiaoireiden vaikutusta työkykyyn tarkasteltiin hyödyntämällä kaksosrekisterin lisäksi Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisteritietoja. Vaikutusta kuolleisuuteen selvitettiin Väestörekisterikeskuksen tietojen avulla.

Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden osuus oli 14 vuoden seurannan aikana oireettomien luokassa 7 %, vähäoireisten 11 %, ja FM-oireisten luokassa 26 %. Kuolleisuusriski oli FM-oireisten luokassa 1,4-kertainen oireettomien ryhmään nähden, mutta vakiointi elämäntapatekijöillä, pääasiassa tupakoinnilla, hävitti tämän eron.

– FM-oireilla näyttää olevan merkittävä työkykyä alentava vaikutus. Tarvitaan jatkotutkimusta, jotta löydettäisiin keinoja fibromyalgian ehkäisemiseksi, Markkula sanoo.



*) Fibromyalgian diagnostisiin kriteereihin kuuluu laaja-alainen kipu ja palpaatioarkuus vähintään 11/18 pisteestä (ns. tenderpoints). Kaikilla laaja-alaisen kivun kriteerit täyttävillä FM-kriteerit eivät kliinisessä tutkimuksessa täyty – syynä voi olla jokin muu kipua aiheuttava sairaus – mutta aristavien pisteiden määrä fibromyalgikolla voi myös vaihdella eri aikoina.

 
-------

LL Ritva Markkula väittelee 6.9.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Fibromyalgia: Background factors and impact on mortality and ability to work" (Fibromyalgian taustatekijät, vaikutus työkykyyn ja kuolleisuuteen). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 1, Haartmaninkatu 3, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Pekka Hannonen, Itä-Suomen Yliopisto, ja kustoksena on professori Eija Kalso. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135737


Väittelijän yhteystiedot:

Puh. 09 4717 5640
Sähköposti: ritva.markkula@helsinki.fi

******************************
Ystävällisin terveisin


Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye