Kilpisjärven biologinen asema täyttää 50 vuotta

Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema Enontekiöllä juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Biologista asemaa ei sattumalta perustettu Suomen luoteisimpaan kolkkaan. Eläintieteen dosentti ja myöhemmin professori Olavi Kalela aloitti tutkimuksensa alueella lähes 70 vuotta sitten, koska hän uskoi äärevän ilmaston vaikuttavan myyrien kannanvaihteluihin.

– Ja äärevyyttä Kilpisjärvellä riittää. Meillä kasvukausi on Fennoskandian lyhin, vain noin sata vuorokautta. Etelä-Suomen kasvukausi on kaksi kertaa pitempi, kuvailee aseman johtaja Antero Järvinen.

Kilpisjärven seutu on Suomessa ainoa paikka, joka ulottuu Skandien suurtuntureille.

– Täällä kaikki on suurta, niin korkeuserot kuin kasvi- ja eläinkantojen vaihtelutkin. Suuri luonnollinen vaihtelu on haaste tieteelliselle tutkimukselle. Vain vuosikymmenestä toiseen jatkuvat havaintosarjat paljastavat, millainen tunturiluonto oli ennen, millainen se on tänään ja millainen ehkä huomenna.

Ihmisen toiminta muuttaa maiseman

Ilmastonmuutos ei ole ainoa tunturiluontoa uhkaava vaara.

– Ajankohtainen uhka on ihmisen toiminnasta johtuva luontoalueiden supistuminen ja muuttuminen. Tiet ja muu rakentaminen pirstovat maisemaa. Porojen ylilaidunnus tuhoaa maanpinnan, kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden. Tunturit ovat vielä kauniit katsella, mutta maisemasta katoavat vähitellen kasvit ja eläimet, Järvinen muistuttaa.

Tämän vuoksi pohjoisten alueiden luonnon hyvinvoinnin ja alueeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen tärkeys ovat korostuneet vuosi vuodelta.

– Huolenpito luontoarvoista on ollut ja tulee olemaan tärkeä osa aseman yhteiskunnallista toimintaa. Biologinen asema, matkailuelinkeino, poronhoito ja paikalliset asukkaat kukoistavat ja viihtyvät vain, jos alueen ainutlaatuisesta ympäristöstä pidetään hyvää huolta.

Hiirimökistä kansainvälisyyteen

Kilpisjärven biologinen asema ja Kilpisjärven kylä saivat sähköt vasta 1980-luvun alussa, viimeisinä Suomessa. Siihen asti asemalla tehtiin kansainvälisestikin erittäin arvostettua tiedettä öljy- ja kaasulyhtyjen valossa.

Ensimmäisestä tutkimuksen tukikohdasta, "hiirimökistä", on päästy pitkälle. Nykyisin asemalla työskentelee vuosittain satoja tutkijoita ja opiskelijoita. Asemalla järjestään useita Helsingin yliopiston kursseja, ja lisäksi tarjolla on yksittäisiä Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Tromssan yliopistojen kursseja sekä kansallisia ja kansainvälisiä tieteellisiä seminaareja.

Kaamosajan lähestyessä aseman johtaja Antero Järvinen katsookin aseman tulevaisuuteen myönteisin mielin. Useaan otteeseen laajennetut ja remontoidut tilat ovat toimivat, ja jos perusrahoituksesta pidetään huolta, tulevaisuudennäkymät ovat valoisat.

 ____________________

Kaikille avoin 50-vuotisjuhlatilaisuus pidetään Kilpisjärven koululla lauantaina 27. syyskuuta kello 12.00 alkaen. Juhlan kunniaksi on julkaistu myös Tieteen ja taiteen tunturit -kirja.
 

Kilpisjärven biologisen aseman sivut

Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema
• sijaitsee Enontekiön kunnassa, 69°03'N; 20°50'E
• perustettu 1964, laajennettu 1984 ja 2003
• Helsinkiin 1 200 km, Ouluun 600 km ja Norjan Tromssaan 160 km
• vuoden keskilämpötila -2,3 astetta
• lumipeite maassa keskimäärin lokakuun puolivälistä kesäkuun alkuun
• kaamos 25.11.–17.1. ja yötön yö 22.5.–25.7.
• alueella runsas joukko vaateliaita arktis-alpiinisia kasvilajeja
• asemalla tehdystä tutkimuksesta syntyneitä julkaisuja noin tuhat
• vakituista henkilökuntaa 8, sesonkiaikana yhteensä henkilökuntaa noin 15
• vierailevia tutkijoita vuodessa noin sata
• tutkimuksen painopisteet: kasvi- ja eläinekologia, vesibiologia, paleolimnologia, maantiede, geologia
• 1994 Kilpisjärven yläasteen etäopetus Helsingin yliopiston II normaalikoulusta Viikistä käynnistyi ensimmäisenä Suomessa