18 Helsingin yliopiston tutkijaa omilla aloillaan maailman siteeratuimpien joukossa
Yhteensä 18 Helsingin yliopiston tutkijaa on nimetty maailman siteeratuimpien tutkijoiden Highly Cited Researchers -listalle, kun edelliseen listaukseen nousi 10 Helsingin yliopiston tutkijaa. Listaukseen pääsevät ne tutkijat, joiden artikkeleihin muut tutkijat ympäri maailmaa ovat viitanneet eniten. Tämänvuotinen lista perustuu vuosina 2006–2016 julkaistuihin artikkeleihin.
Helsingin yliopiston viitatuin tieteenala on ilmakehätutkimus. Lähes puolet yliopiston viitatuimmista tutkijoista työskentelee akateemikko Markku Kulmalan johtamassa Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR). Listalle nousi tänä vuonna neljä uutta INARin tutkijaa. INARissa työskentelee viisi prosenttia geotieteiden siteeratuimmista tutkijoista maailmassa.
– Tämä osoittaa merkittävää kansainvälistä tieteellistä vaikuttavuutta ja johtajuutta. Olen tähän saavutukseemme erittäin tyytyväinen, Kulmala sanoo.
Kulmalan mukaan INARin tutkijoiden suurta osuutta selittää pitkäjänteinen tieteellinen työ ja infrastuktuurien kuten Hyytiälän SMEAR II -aseman kehittäminen sekä merkittävät uudet tutkimustulokset.
Highly Cited Researchers -listalle yksi Suomesta kaikkiaan 36 tutkijaa. Vain viitatuin prosentti maailman tutkijoista pääsee listalle. Tieteen laatua ja voimaa arvioidaan yhä useammin laskemalla ja analysoimalla tutkijoiden toistensa töihin tekemiä viittauksia tai vertailemalla yliopistoja kansainvälisesti.
Helsingin yliopiston tutkijat Highly Cited Researchers -listalla
Ilmakehätieteet
Markku Kulmala
Tuukka Petäjä
Veli-Matti Kerminen
Douglas Worsnop
Ari Laaksonen
Mikael Ehn
Mikko Sipilä
Heikki Junninen
Jonathan Duplissy
Mikael Ehn
Lääketiede
Johan G. Eriksson
Mika Kivimäki
Pertti Neuvonen
Mikko Niemi
Jaakko Tuomilehto
Elämäntieteet (life sciences)
Jaakko Kangasjärvi
Jaakko Kaprio
Samuli Ripatti
Biotieteet
Willem de Vos
Lisätietoja:
- tutkimuksesta vastaava vararehtori Paula Eerola p.02 941 22237, paula.eerola@helsinki.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme