18 Helsingin yliopiston tutkijaa omilla aloillaan maailman siteeratuimpien joukossa
Helsingin yliopiston ilmakehätieteilijöiden artikkeleihin viitataan ahkerasti ympäri maailmaa. Kaikkiaan maailman siteeratuimpien tutkijoiden listalle ylsi 18 Helsingin yliopiston tutkijaa eri tieteenaloilta.
Yhteensä 18 Helsingin yliopiston tutkijaa on nimetty maailman siteeratuimpien tutkijoiden Highly Cited Researchers -listalle, kun edelliseen listaukseen nousi 10 Helsingin yliopiston tutkijaa. Listaukseen pääsevät ne tutkijat, joiden artikkeleihin muut tutkijat ympäri maailmaa ovat viitanneet eniten. Tämänvuotinen lista perustuu vuosina 2006–2016 julkaistuihin artikkeleihin.
Helsingin yliopiston viitatuin tieteenala on ilmakehätutkimus. Lähes puolet yliopiston viitatuimmista tutkijoista työskentelee akateemikko Markku Kulmalan johtamassa Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR). Listalle nousi tänä vuonna neljä uutta INARin tutkijaa. INARissa työskentelee viisi prosenttia geotieteiden siteeratuimmista tutkijoista maailmassa.
– Tämä osoittaa merkittävää kansainvälistä tieteellistä vaikuttavuutta ja johtajuutta. Olen tähän saavutukseemme erittäin tyytyväinen, Kulmala sanoo.
Kulmalan mukaan INARin tutkijoiden suurta osuutta selittää pitkäjänteinen tieteellinen työ ja infrastuktuurien kuten Hyytiälän SMEAR II -aseman kehittäminen sekä merkittävät uudet tutkimustulokset.
Highly Cited Researchers -listalle yksi Suomesta kaikkiaan 36 tutkijaa. Vain viitatuin prosentti maailman tutkijoista pääsee listalle. Tieteen laatua ja voimaa arvioidaan yhä useammin laskemalla ja analysoimalla tutkijoiden toistensa töihin tekemiä viittauksia tai vertailemalla yliopistoja kansainvälisesti.
Helsingin yliopiston tutkijat Highly Cited Researchers -listalla
Ilmakehätieteet
Markku Kulmala
Tuukka Petäjä
Veli-Matti Kerminen
Douglas Worsnop
Ari Laaksonen
Mikael Ehn
Mikko Sipilä
Heikki Junninen
Jonathan Duplissy
Mikael Ehn
Lääketiede
Johan G. Eriksson
Mika Kivimäki
Pertti Neuvonen
Mikko Niemi
Jaakko Tuomilehto
Elämäntieteet (life sciences)
Jaakko Kangasjärvi
Jaakko Kaprio
Samuli Ripatti
Biotieteet
Willem de Vos
Lisätietoja:
- tutkimuksesta vastaava vararehtori Paula Eerola p.02 941 22237, paula.eerola@helsinki.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston päärakennus peruskorjataan23.1.2019 13:09 | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus on päättänyt yliopiston päärakennuksen korjaamisesta. Ensimmäinen korjausvaihe alkaa kesällä 2019 ja kestää noin kaksi vuotta. Peruskorjauksen tarkoituksena on korjata päärakennus vastaamaan nykyisiä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia.
Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa23.1.2019 09:00 | Tiedote
Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden eliöiden nimistön.
GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00 | Tiedote
GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.
Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51 | Tiedote
Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.
Äidin raskausajan lihavuudella yhteyksiä sekä äidin että lapsen hyvinvointiin21.1.2019 12:32 | Tiedote
Tuore väitöstutkimus tuo lisätietoa alkuraskauden lihavuuden yhteyksistä äidin ja lapsen hyvinvointiin. Lihavuus on yhteydessä äidin masennusriskiin ja saattaa vaikuttaa jälkeläisen stressihormonitasoihin vielä aikuisuudessa.
Käytännön tuki vaikeissa tilanteissa ehkäisee masennusta21.1.2019 08:00 | Tiedote
Palvelujärjestelmän pitäisi pystyä tarjoamaan vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneelle ihmiselle hyvin konkreettista käytännön apua ennen kuin masennus saa yliotteen. Vähäinenkin tuki voi auttaa, kun se annetaan oikeaan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme