Itsemurhia tehdään vähiten talven kylminä kuukausina

Suomen itsemurhatilastot kertovat, että itsemurhia tehdään – ja on tehty 1800-luvulta saakka – enemmän keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella. Syytä tähän ilmiöön ei tiedetä, mutta on epäilty, että säätekijät voisivat jollain tavalla vaikuttaa asiaan.

LL Laura Hiltunen on selvittänyt väitöstutkimuksessaan, onko Suomen itsemurhakuolleisuudella ja säätekijöillä ajallista yhteyttä toisiinsa; hän vertasi Suomen itsemurhatilastoja päivittäisiin, kuukausittaisiin ja vuosittaisiin säätekijöihin vuosien 1969 ja 2010 välisellä ajanjaksolla sekä koko Suomen että erikseen Helsingin, Jyväskylän ja Oulun alueilta.

Itsemurhakuolleisuus oli korkeimmillaan toukokuun 15. päivän ja heinäkuun 25. päivän välisenä aikana, jolloin vuorokauden valoisa aika on pisimmillään. Mikään valituista säämuuttujista ei selittänyt korkeaa itsemurhakuolleisuutta juuri tuona ajanjaksona. Vuorokauden keskilämpötilan ja itsemurhakuolleisuuden väliltä löytyi kuitenkin ympärivuotinen yhteys, joka näkyi selvimmin syksyn ja talven aikana: kylmimpänä aikana itsemurhia tehtiin vähiten. Yhteys näkyi selvimmin miehillä ja erityisesti Helsingin alueella.

Auringon kokonaissäteilyn määrällä oli käänteinen yhteys sekä naisten että miesten itsemurhakuolleisuuteen syyskuun ja huhtikuun välisenä ajanjaksona – mitä enemmän auringon kokonaissäteilyä, sitä vähemmän itsemurhia.

Helsingin alueen itsemurhayritysten ja vuorokauden keskimääräisen ilmanpaineen väliltä löytyi myös yhteys, joka kuitenkin oli vastakkainen naisilla ja miehillä – korkea ilmanpaine merkitsi enemmän itsemurhayrityksiä naisilla, matala ilmanpaine miehillä.

Hormonit ja välittäjäaineet linkki sään ja mielen välillä?

Toistaiseksi ei ole tiedossa mitään biologista tai sosiaalista mekanismia, joka voisi selittää löydetyt yhteydet.

– Tiedetään kuitenkin, että useat ihmiselimistön biologiset rytmit tahdistuvat valoisan ja pimeän säännöllisestä vaihtelusta ja että säätekijöiden vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksia muun muassa keskushermoston välittäjäaineissa sekä sukuhormoneissa, Hiltunen kertoo.

– Vakavaa masennusta sairastavilla on myös havaittu selviä poikkeavuuksia sisäisen kellon vuorokausirytmissä – toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, liittyvätkö säätekijät tai valoisan ja pimeän vaihtelu näihin poikkeavuuksiin.

Tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, löytyisikö tässä tutkimuksessa havaittujen yhteyksien kautta uusia keinoja itsemurhien ehkäisyyn, Hiltunen toteaa.

LL Laura Hiltunen väittelee 10.10.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Completed and attempted suicides in relation to weather and daylight in Finland - Register based study from 1969 to 2010". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Psykiatriakeskus, Sibelius auditorio, Välskärinkatu 12. Vastaväittäjänä on professori Jukka Hintikka, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Nina Lindberg. Väitöskirja julkaistaan sarjassa THL Research. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 029 524 6000 / THL:n keskus
Sähköposti: laura.hiltunen@thl.fi

**************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto /Academy Medical Center Helsinki
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 4062043