Depressiotutkija Erkki Isometsälle merkittävä pohjoismainen tiedepalkinto
21.10.2014 07:31:13 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Professori Erkki Isometsälle on myönnetty vuoden 2014 Nordiska Medicinpriset tunnustuksena merkittävästä työstä masennuksen ja muiden mielenterveyshäiriöiden tutkimuksessa ja hoidon kehittämisessä. Isometsä jakaa miljoonan Ruotsin kruunun (n. 108 500 euroa) suuruisen palkinnon professori Gerhard Anderssonin (Linköpingin yliopisto ja Karolinska Institutet) kanssa.
Erkki Isometsä on vuodesta 2004 lähtien toiminut Helsingin yliopiston psykiatrian professorina ja HYKS Psykiatrian tulosyksikön ylilääkärinä. Lisäksi hän toimii osa-aikaisena tutkimusprofessorina THL:n mieliala-, depressio- ja itsetuhokäyttäytymisen yksikössä. Isometsä on tutkinut erityisen paljon masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sekä näiden yhteyttä itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Hän toimii myös depression Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajana.
Nordiska Medicinpriset, joka aiemmin tunnettiin nimellä SalusAnsvarpriset, on yksi suurimmista pohjoismaisista tiedepalkinnoista. Palkinto myönnetään erityisen ansioituneelle pohjoismaiselle lääketieteen tutkijalle, jonka tutkimuksen kohteena olevalla ongelmalla on käytännön merkitystä ihmisten jokapäiväisen elämän ja työkyvyn kannalta.
Hoitoa vaille jääneet
Isometsä aloitti tutkijanuransa 1980-luvun lopulla professori Jouko Lönnqvistin tutkimusryhmässä kansallisessa itsemurhatutkimusprojektissa; projektin tulokset osoittivat kahden kolmasosan kaikista itsemurhaan kuolleista kärsineen masennustilasta. Isometsän oma väitöstutkimus paljasti, että masennuksen aikana itsemurhaan kuolleista vain pieni vähemmistö oli saanut depressioonsa asianmukaista hoitoa. Näiden havaintojen perusteella masennuksen hoito sai keskeisen roolin kansallisessa itsemurhien ehkäisyohjelmassa. Tutkimukset saivat myös kansainvälistä huomiota ja niitä siteerattiin runsaasti tieteellisissä lehdissä ja psykiatrian oppikirjoissa.
Ennen siirtymistään professoriksi Isometsä johti tutkimusyksikköä Kansanterveyslaitoksella (nykyinen THL). Hän on tehnyt väestötason epidemiologista tutkimusta mielialahäiriöiden esiintyvyydestä, riskitekijöistä ja hoidosta. Pääpaino on ollut kliinisessä tutkimuksessa, joka on koskenut mielialahäiriöiden ennustetta, riskitekijöitä sekä niihin liittyvää itsetuhokäyttäytymistä ja työkyvyttömyyttä.
Yhdessä tutkijakollegoidensa kanssa Isometsä muun muassa osoitti, että masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneille potilaille oli tarjottu hyvin vähän hoitoa ennen eläkepäätöksen tekemistä. Nämä tutkimukset ovat kohdistaneet huomiota mielialahäiriöistä kärsivien hoitoon ja kuntoutukseen työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi; vuodesta 2007 lähtien masennuksen takia myönnettyjen eläkkeiden määrä onkin alkanut laskea.
Tutkimusta hoidon parantamiseksi
1990-luvun lopulta lähtien Isometsä on johtanut kolmea laajaa kohorttitutkimusta (Vantaa Depression Study, Jorvi Bipolar Study ja Vantaa Primary Care Depression Study), joissa on selvitetty masennuspotilaiden sekä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivien potilaiden ennustetta, ja samalla läpivalaistu hoidon ongelmakohtia. Tutkimukset paljastivat muun muassa depression korkean uusiutumisriskin, mielialahäiriöpotilaiden monihäiriöisyyden sekä sen, että masennustilan ajallisella kestolla on suuri vaikutus niin itsemurhayritysten kuin työkyvyttömyydenkin riskiin.
Tulokset osoittivat myös, että masennuspotilaiden hoidon jatkuvuudessa oli paljon parantamista ja että tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö oli lähes joka toisessa tapauksessa diagnosoitu virheellisesti tavalliseksi masennukseksi.
Näillä tutkimuksilla on ollut suuri merkitys sekä kansainvälisesti että kotimaassa, ja ne ovat antaneet hyödyllistä tietoa depression ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosoinnin ja hoidon kehittämiseksi.
Mielialahäiriöiden biologia?
Suurten kliinisten potilastutkimusten myötä on syntynyt laaja tutkimusaineisto, jota hyödynnetään myös mielialahäiriöiden biologista taustaa ja sairausmekanismeja koskevissa tutkimuksessa. Meneillään olevissa uusissa tutkimuksissa selvitetään muun muassa masennustilaan liittyvää poikkeavaa tiedonkäsittelyä ja hoidon vaikutusta siihen.
Professori Erkki Isometsän tieteellinen tuotanto käsittää 192 alkuperäisartikkelia ja 112 muuta tieteellistä julkaisua, ja hän on ohjannut 16 väitöskirjaa. Web of Science’ssa hänellä on 213 julkaisua ja 6 259 siteerausta. Viime vuosien aikana Isometsä on tehnyt tieteellistä yhteistyötä muun muassa Lontoon King’s Collegen sekä Oxfordin, Columbian ja Maastrichtin yliopistojen kanssa.
Yhteystiedot:
Professori Erkki Isometsä
Puh. (09) 471 63728
Sähköposti: erkki.isometsa@helsinki.fi tai erkki.isometsa@hus.fi
Lisätietoa Nordiska Medicinpriset -palkinnosta:
http://omoss.folksam.se/meranforsakring/nordiskamedicinpriset
***********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme