Suomen lajisto nousi tuhansilla – tunnettujen lajien listaan pääsivät mahlakärpänen ja perhossääski

Suomesta tunnetaan nyt noin 7000 kärpäs- ja sääskilajia.
– Todellinen lajimäärä liikkuu todennäköisesti 8000 lajin paremmalla puolella, arvioi hyönteisasiantuntija Jere Kahanpää Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Kahanpää osallistui kattavan lajiluettelon kokoamiseen ja julkaisemiseen. Hänen mukaansa Suomesta tunnettujen hyttysten ja kärpästen lajimäärä kasvaa nyt vauhdilla, koska harrastajia ja tutkijoita on enemmän kuin vuosikymmeniin. Luettelo koottu muun muassa erillistutkimusten ja luonnontieteellisten museoiden näytteiden sekä lajiryhmän harrastajien havaintotietokannan perusteella.
– Vapaaehtoiset harrastajat ovat avainasemassa näidenkin lajiryhmien kartoittamisessa. Ilman vapaaehtoisten panosta lajiluetteloita ei ylipäätään pystyttäisi tekemään Kahanpää jatkaa.
Pitkään valmistellun luettelon loppuun saattaminen sai lopullisen sysäyksen parin vuoden takaisesta Suomen Lajitietokeskuksen perustamispäätöksestä. Lajitietokeskus tulee olemaan virtuaalipalvelu, jonka kautta tarjotaan luettelot Suomessa elävistä lajeista ja havaintotietoja muun muassa maankäytön suunnittelun parissa toimivien viranomaisten ja kansalaisten käyttöön.
Nyt päivitetty kärpästen ja sääskien luettelo tarjoaa jaettavaksi ajanmukaista ja kattavaa tietoa. Lajiluetteloon listattiin lähes kaksituhatta Suomelle uutta lajia. Osa luettelon uusista lajeista on oikeasti uusia, maahamme vastikään levinneitä. Useimmat "uudet" lajit ovat kuitenkin eläneet vuosisatoja huomaamattomasti meidän ihmisten rinnalla ja ne on havaittu vasta nyt.
Luetteloon on päässyt muun muassa viime vuosikymmenellä Suomesta löydetty alun perin amerikkalainen Chymomyza amoena -mahlakärpänen. Laji saapui Eurooppaan noin 40 vuotta sitten ilmeisesti hedelmäkuljetusten mukana ja on sittemmin tasaisesti laajentanut levinneisyyttään. Suomalainen ensihavainto tehtiin vuonna 2007, eikä kärpäsellä ole vielä virallista suomenkielistä nimeä. Kahanpään mukaan suomenkieliseksi nimeksi voisi sopia kirjosiipimahlakainen.
Luettelosta löytyy myös vuonna 2012 tieteelle uutena kuvattu Psychoda cultella -perhossääski. Sääski on hyvä esimerkki lajista, joka on löydetty vasta hiljattain, mutta varsin todennäköisesti esiintynyt Suomessa jo tuhansia vuosia.
Tuoreen luettelon lajimäärän huima kasvu kertoo siitä, että myös suomalaisessa luonnossa on edelleen paljon selvitettävää – lajirikkaammista valtioista puhumattakaan.
Suomen kärpästen ja sääskien lajiluettelo on julkaistu vertaisarvioituna ja avoimen saatavuuden (Open Access) periaatteetta noudattaen, jolloin se on maailmanlaajuisesti sekä tutkijoiden että kansalaisten käytettävissä.
Checklist of the Diptera of Finland
Lisätiedot:
Museomestari Jere Kahanpää
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
p. 050 318 5175
jere.kahanpaa@helsinki.fi
Suojelubiologi, FT Jukka Salmela
Metsähallitus, Lapin luontopalvelut
jukka.e.salmela@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme