Mediainfo: Irakilainen lapsiperhe kertoo elämästään vastaanottokeskuksessa ja turvapaikanhausta Suomessa

Helsingissä kehitetään turvapaikkaa hakevien vauva- ja pikkulapsiperheiden hyvinvointia yhteistyössä Helsingin ensikoti ry:n, Helsingin vastaanottokeskusten ja Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Tiedostustilaisuudessa Irakista lähtenyt perhe kertoo traagisista elämänvaiheistaan: omaisen väkivaltaisesta kuolemasta, selviytymisestä väkivallan keskeltä pakoon ja myönteisestä turvapaikkapäätöksestä Suomessa. He kertovat kokemuksistaan lapsiperheenä suomalaisessa vastaanottokeskuksessa sekä millaista tukea he ovat saaneet ja mitä olisivat kaivanneet enemmän.
He esiintyvät tiedotustilaisuudessa omilla nimillään. Lisäksi kuullaan hollantilaisen tutkijan ja Tampereen yliopiston tutkijoiden ajatuksia sodan synnyttämien traumojen vaikutuksista lapsiin sekä Lammin vastaanottokeskuksen työstä perheiden kanssa.

Neljäsosa turvapaikanhakijoista tulee Irakista

Suomeen tulee vuosittain yli 3000 turvapaikanhakijaa, joista irakilaisia on lähes neljännes. Heistä hieman alle puolet saa kielteisen turvapaikkapäätöksen tai heidät palautetaan toiseen EU-maahan. Tälläkin hetkellä vastaanottokeskuksissa odottavat päätöstä sadat lapsiperheet.
- Vauvaperheiden tilanne on vastaanottokeskuksissa haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja keskittyä turvapaikkaprosessiin. Vastaanottokeskusten asukasmäärät ovat suuria ja henkilöstöresurssit tiukat eivätkä tilat ole lapsiperheille toimivia. Turvapaikanhakijaperheet saavat lähes samat neuvolapalvelut kuin suomalaisperheetkin. Monissa vastaanottokeskuksissa järjestetään omin voimin ja yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa toimintaa lapsiperheille, sanoo projektipäällikkö Anna Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitto.

Ensikokotien keinot auttavat vauvaperheitä vastaanottokeskuksissa

Yhteistyön taustalla on Ensi- ja turvakotien liiton Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projekti, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (Ray). Ideana on viedä ensikodeissa kehitettyjä toimintamalleja ja osaamista vastaanottokeskuksiin. Vastavuoroisesti vastaanottokeskuksista saadaan tietoa turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelystä. Yhteistyölle on löytynyt jo hyviä toimintamuotoja; ensikoti esimerkiksi järjestää synnyttäville turvapaikanhakijoille Doula-synnytystukihenkilöitä ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Lisäksi hanke järjestää koulutusta vastaanottokeskusten ja ensikotien työntekijöille eri puolilla Suomea. 11.11. Helsingissä järjestettävään koulutukseen osallistuu 190 pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden maahan muuttaneiden parissa työskentelevää ammattilaista.

Mediainfossa:

Irakilainen lapsiperhe kertoo elämästään vastaanottokeskuksessa ja turvapaikanhausta Suomessa. Turvapaikanhakijana tullut lapsiperhe on asunut sekä Helsingin että Lammin vastaanottokeskuksissa turvapaikkaprosessinsa aikana. Nyt perhe on saanut oleskeluluvat ja asuu vuokra-asunnossa Helsingissä. Perhe osallistui projektin toimintaan Metsälän vastaanottokeskuksessa asuessaan. Vanhemmat kertovat kokemuksistaan lapsiperheenä suomalaisessa vastaanottokeskuksessa sekä millaista tukea he ovat saaneet ja mitä olisivat kaivanneet enemmän.

Sosiaaliohjaaja Soulim Akhmetkanov, SPR Lammin vastaanottokeskuksesta kertoo, että tällä hetkellä keskuksessa asuu noin 20 lapsiperhettä, yhteensä noin 40 lasta sekä useita yksinhuoltajaäitejä. Lammin vastaanottokeskus on kehittänyt perhetyön mallin, jossa ennaltaehkäisevään perhetyöhön kuuluu mm. viikoittainen kotikäynti, lastenhoitoa kielikurssin aikaan, perhekerho ja naisten vertaistukiryhmä. Kriisiperhetyöhön kuuluu mm. perhetyön tiimin kokoontuminen, asiakassuunnitelman tekeminen ja yhteistyö muiden toimijoiden, esim. neuvolan ja lastensuojelun, kanssa. Yksinhuoltajaperheiden tukeminen on perhetyön tärkeimpiä tavoitteita.

Hollantilainen tutkija Elisa van Ee kertoo ylisukupolvisen sotatrauman siirtymisestä ja vaikutuksista lapsen kehitykseen. Hän on tutkinut eriasteisista stressioireista kärsiviä turvapaikanhakija- ja pakolaisvanhempia sekä heidän 18–42 kuukauden ikäisiä lapsiaan. Van Ee kertoo traumatisoitumisen vaikutuksista vanhempaan ja lapseen, jolla ei itsellään ole traumaattisia kokemuksia.

Tampereen yliopiston tutkija-psykologit Saija Kuittinen ja Sanna Isosävi kertovat siirtymästä vanhemmuuteen haastavissa olosuhteissa: sota, traumaattiset kokemukset ja maahanmuutto.
Sotaolosuhteissa elävät vanhemmat joutuvat tekemään valmistautumistyötä vaarallisissa olosuhteissa, jossa oma, läheisten sekä vauvan hyvinvointi on uhattuna. Toisaalta kotimaansa jättäneet vanhemmat odottavat vauvaa turvallisessa ympäristössä, mutta heidän voi olla vaikea saada tukea omille kulttuurisille tavoilleen odottaa ja hoitaa vauvaa. Kummassakin tapauksessa vanhemmilla voi olla traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat kohtuaikana ja vanhempien voinnin kautta vauvaan. Tutkijat esittelevät tuoretta tutkimustietoa vanhemmuuteen siirtymisestä Gazan kaistaleella, Palestiinassa.

Vauvaperhe turvapaikanhakijana –projektin (RAY 2012-2015) toiminta. Tavoite on ollut nostaa turvapaikanhakijaperheiden vauvat ja pikkulapset niin vanhempien kuin vastaanottokeskusten työntekijöidenkin huomion keskiöön ja lisätä heidän hyvinvointiaan. Yhteistyössä Helsingin vastaanottokeskusten kanssa projekti on järjestänyt vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita. Toiminnallisten menetelmien avulla ryhmissä tuetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta haastavassa tilanteessa. Ryhmäläiset ovat saaneet myös vertaistukea, vaihtelua ja piristystä arkeen sekä lapsiperheen arkea helpottavaa tietoa ja tukea. Projekti on järjestänyt myös koulutusta vastaanottokeskusten ja muiden toimijoiden työntekijöille.