20-vuotias Aleksanteri-konferenssi pureutuu globaaliin maahanmuuttoon yhdessä sisäministeriön kanssa
Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston alainen Venäjän, itäisen Euroopan ja Euraasian tutkimuksen keskus. Niinpä myös konferenssin fokus on paitsi laajemmin Euraasiassa, myös Venäjässä. Venäjän rooli etenkin kauttakulkumaana on Suomelle ja EU:lle olennainen. Miten Venäjän politiikka vaikuttaa naapurimaiden maahanmuuttoon? Entä miten Suomen maahanmuuttopolitiikassa voisi ottaa huomioon kehityskulut Euraasian alueella?
Tutkijoiden ääni kuuluviin maahanmuuttopolitiikassa
Konferenssin tärkein yhteistyökumppani tänä vuonna on sisäministeriö. Ministeriön järjestämässä työpajassa siirtolaisuustutkijat ja maahanmuuton asiantuntijat etsivät yhdessä ratkaisuja kestävän ja osallistavan maahanmuuttopolitiikan rakentamiseen. Toivomme, että uudenlainen yhteistyömuoto auttaa tuomaan tutkimuksen äänen mukaan politiikkaan jo valmisteluvaiheessa!
Sisäministeriö vetää myös pyöreän pöydän keskustelun, jossa käsitellään EU:n alueelle suuntautuvaa maahanmuuttoa etenkin ennakoinnin näkökulmasta. Miten voidaan esimerkiksi varautua siihen, että Valko-Venäjä käyttää maan kautta kulkevia pakolaisia ja maahanmuuttajia poliittiseen vaikuttamiseen? (Future Perspectives on Migration, to 28.10. klo 17.30-19)
Konferenssin juhlapuhuja, sisäministeri Maria Ohisalo, kiinnittää huomiota myös ympäristöpakolaisuuteen: onko maahanmuuttotutkimuksessa otettu riittävästi huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamat paineet muuttoliikkeelle? (Avajaispuheenvuoro ke 27.10. klo 12.00)
Näkökulmina ympäristö, talous, turvallisuus, kulttuuri ja hyvinvointi
Kansainvälisen tieteellisen konferenssin 40 paneelikeskustelussa esiin nousevat talouden, politiikan ja turvallisuuden lisäksi myös kysymykset identiteeteistä, kulttuurien yhteentörmäyksistä ja uskonnon roolista. Keskustelussa on sekä maahanmuuton historia, että nykypäivä: mm. pandemia-ajan erityiskysymykset.
Konferenssin pääpuhujien kutsuesitelmät:
Ke 27.10. klo 12.30-13.30
- Caress Schenk (Nazarbayev University, Kazakhstan): There is Fear Enough for All
- Franklin Obeng-Odoom (University of Helsinki, Finland): Global Migration beyond Limits
To 28.10. klo 16.15-17.15
- Ulf Brunnbauer (Leibniz Institute for East and Southeast European Studies & University of Regensburg, Germany): Migration and the “Development” Conundrum in the Balkans. A Longue-durée Perspective
- Marlene Laruelle (George Washington University, USA): Rethinking Russia in Eurasia: Migration, Empire, and Post/Neo-Colonialism
Pe 29.10. klo 16.15.-17.15
- Madeleine Reeves (University of Manchester, UK): The Empty House: Towards an Anthropology of Insecure Migration in Eurasia
- Teivo Teivainen (University of Helsinki, Finland): Construction of Whiteness in Finland vis-à-vis Border with Asia, Natives in the North, and Migrants from the South
Konferenssin koko ohjelma, pääpuhujien esittelyt sekä esitelmien abstraktit löytyvät osoitteesta https://www2.helsinki.fi/en/conferences/eurasia-and-global-migration
Verkkotapahtuma järjestetään jyväskyläläisen Liveto Oy:n tapahtuma-alustalla, joka edellyttää kirjautumista. Kutsumme median edustajia ilmoittautumaan ilmaiseksi oheisen linkin kautta 24.10. mennessä: https://www.lyyti.in/aleksanteri21_media. Avajaispuheenvuoro ja pääpuheenvuorot on mahdollista saada katsottavaksi myös erikseen, mutta niihin liittyvää keskustelua ei tallenneta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niina Intoviestintäyhdyshenkilö, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto
Ota yhteyttä, jos etsit asiantuntijaa Venäjään, itäiseeen Eurooppaan tai Keski-Aasiaan liittyvissä kysymyksissä.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Aleksanteri-instituutti on valtakunnallinen, Helsingin yliopiston alainen Venäjän, itäisen Euroopan ja Euraasian tutkimuskeskus. Tuomme kotimaisen yliopistoverkoston korkeatasoista tutkimusta suomalaisen yhteiskunnan käyttöön, koulutamme uusia asiantuntijoita ja osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Monitieteisen tutkimuksemme keskiössä ovat humanistiset ja yhteiskuntatieteet. Olemme yksi maailman suurimmista ja tunnetuimmista alan tutkimus- ja koulutuslaitoksista ja toimimme aktiivisesti kansainvälisen tutkimuskeskustelun ja globaalien verkostojen ytimessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme