Energiaratkaisujen kasvuvaikutukset selvitykseen

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasu­päästöjään 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Kiihtyvää vauhtia kehittyvien teknologioiden vertailemisessa tarvitaan yhteismitallista tietoa niiden kustannuksista ja hyödyistä pitkällä tähtäimellä.

”Resurssiviisaus ja hiilineutraalius tuovat maallemme uutta kilpailukykyä. Teknologioiden valinnassa on tärkeää huomioida kustannustekijöiden lisäksi niiden tuomat investointi-, kasvu-, työllisyys- ja vientimahdollisuudet. Tällaisen vertailutiedon tuottamiselle on ilmiselvä tarve, ja useat puolueetkin ovat toivoneet sitä”, toteaa Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallio.

Nyt käynnistettävä selvitys Energiasektorin cleantech-teknologioiden vaikutukset ja mahdollisuudet  tuottaa faktapohjaista tietoa eri kehitysvaiheessa olevista teknologioista verrattuna perinteisiin teknologioihin. Tuloksena syntyy yhteenveto eri teknologioiden vaikutuksista ja niiden kustannus-hyöty -suhteista pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös tunnistaa tarvittavat ohjauskeinot, joilla yksittäisen teknologian kehittämistä tai käyttöönottoa voidaan edistää.

”Tänään tehtävät päätökset vaikuttavat valintamahdollisuuksiimme vielä useiden kymmenien vuosien päästä. Toivomme, että tämän selvityksen tuottama tieto auttaa osaltaan määrittämään Suomelle elinkeino- ja energiapolitiikan, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa Sitran johtava asiantuntija Tiina Kähö.

Hallituksen keväällä hyväksymän cleantech-strategian tavoitteet ovat niin korkealla, että niihin päästään vain uudenlaisella politiikalla, joka aidosti edistää cleantech-liiketoimintaa. Puhtaan teknologian avulla myös perinteinen teollisuus voi uudistua ja löytää uusia kasvualueita.

Haemme kustannustehokkaimpia keinoja vaihtotaseen parantamiseen

Käynnistettävä selvitys auttaa kartoittamaan, mitkä teknologiat kustannustehokkaimmin johtavat vähähiilisyyteen, luovat pitkällä tähtäimellä uusia työpaikkoja Suomeen, edistävät kasvua sekä parantavat kilpailukykyä. Pitkäaikaisesti alijäämäiseksi painuneen vaihtotaseen kannalta on keskeistä myös analysoida, mitkä teknologiat kustannustehokkaimmin parantavat vaihtotasetta ja kasvattavat energiantuotannon kotimaisuusastetta.

Jotta selvityksestä saadaan mahdollisimman kattava, Sitra on kutsunut koolle ohjausryhmän, jossa on mukana edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Energiateollisuus ry:stä, Lähienergialiitosta sekä Uusi energiapolitiikka -ryhmästä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallio. Työn aikana avaamme myös yleisölle mahdollisuuden keskustella ja kommentoida selvityksen lähtöoletuksia ja välituloksia.

Selvitykseen haetaan parhaillaan asiantuntija-tekijää. Tarjousaika on 8.12.2014 asti, ja työ käynnistyy joulukuussa. Selvitys valmistuu helmi-maaliskuussa 2015.

Energiateknologioista tarvitaan vertailutietoa

Sitra on aiemmin teettänyt taustaselvityksiä energiamarkkinoista ja mm. asemoinut pääkaupunkiseudun suhteessa maailman johtaviin cleantech-kaupunkeihin, vertaillut tuontipolttoaineen korvaamista kotimaisilla polttoaineilla sekä tutkinut mahdollisuuksia käyttää uusiutuvaa lähienergiaa rakennuksissa. Nyt käynnistymässä oleva selvitys auttaa luomaan kokonaiskuvaa energiasektorin toiminnasta. Se myös antaa hyvän pohjan tulevaisuuden skenaarioiden muodostamiselle sekä kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnille.

Tässä selvityksessä tarkastellaan keskitettyä ja hajautettua energiantuotantoa, energia­tehokkuutta, älykkäitä ratkaisuja, energian varastointia sekä tuotannon ja kulutuksen joustoa. Tarkastelussa verrataan fossiilisiin polttoaineisiin, ydinvoimaan sekä uusiutuvaan energiaan liittyviä teknologioita keskenään. Uusiutuvan energian osalta tarkastelu ulotetaan koskemaan sekä nykyisin käytössä olevia teknologioita (vesi, biomassa, tuuli ja aurinko) että vasta kehitteillä ja nousemassa olevia cleantech-ratkaisuja. Investointeihin, käyttöön, osaamisen ja infrastruktuurin kehittämiseen sekä ohjauskeinoihin liittyvien kustannusten lisäksi selvitys kartoittaa eri teknologioiden hyötyjä, kuten päästö­vähennys­potentiaalia, työllistämisvaikutuksia, kotimaisuusastetta, vientimahdollisuuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.