Helsingin yliopisto

Noin kaksi tuhatta harmaahyljettä hukkuu vuosittain Itämeren rannikon pyydyksiin

Jaa
Pyydyksiin arvioidaan kuolevan vuodessa viitisen prosenttia Itämeren harmaahyljekannasta. Rysät ovat harmaahylkeille kohtalokkaimpia.

Vuonna 2012 Itämeren rannikkokalastuksen pyydyksiin hukkui 1 500–2 300 harmaahyljettä. Suomen osuus tästä määrästä oli 400–600, Ruotsin 200–900 ja Viron 800–1 000 harmaahyljettä. Kuolleista harmaahylkeistä noin 90 prosenttia löytyi rysistä. Tutkimustulos on ensimmäinen arvio koko Itämeren sivusaaliista.

– Vuonna 2012 Itämerellä oli 30 000–40 000 harmaahyljettä. Itämeren hyljekannat ovat vahvistuneet voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana, joten kalastajat ja hylkeet joutuvat yhä useammin tekemisiin keskenään. Samalla myös hylkeiden aiheuttamat pyydysvahingot ja sivusaaliina kuolleiden hylkeiden määrä ovat lisääntyneet, sanoo tutkija Jarno Vanhatalo ympäristötieteiden laitokselta Helsingin yliopistosta.

Aiempien tutkimusten perusteella valtaosa pyydyksiin kuolevista hylkeistä on kuutteja tai nuoria yksilöitä. Viime vuosikymmenen pyydyskehityksen myötä sivusaaliskuolleisuuden osuus koko kannasta näyttää kuitenkin pienentyneen, kun verrataan tulosta Ruotsissa 2000-luvun alussa tehtyihin tutkimuksiin, todetaan Helsingin yliopiston, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Tarton yliopiston ja Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) yhteistutkimuksessa.

Tutkimuksessa tuli esille myös, että kalastajat eivät mielellään raportoi todellisia sivusaalismääriä. Yhtenä syynä aliraportoimiseen on pelko kalastuksen lisärajoituksista.

Tutkimus tehtiin vuosina 2012–2013 osana ECOSEAL-projektia, ja siinä haastateltiin kalastajia Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Haastatteluvastausten pohjalta laskettiin arvio koko Itämeren sivusaaliille.

Tutkimus on julkaistu artikkelissa:
Jarno Vanhatalo, Markus Vetemaa, Annika Herrero, Teija Aho, Raisa Tiilikainen (2014). By-catch of grey seals (Halichoerus grypus) in Baltic fisheries - A Bayesian analysis of interview survey. PLoS ONE 9(11): e113836. doi:10.1371/journal.pone.0113836

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkija Jarno Vanhatalo, jarno.vanhatalo@helsinki.fi, puh. 050 317 5494


tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan ja opiskellaan akvaattisia tieteitä, biokemiaa, biotekniikkaa, ekologiaa, evoluutiobiologiaa, fysiologiaa, kasvibiologiaa, neurotiedettä, perinnöllisyystiedettä, yleistä mikrobiologiaa, ympäristöekologiaa, ympäristömuutosta ja ympäristöpolitiikkaa. Näitä voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessakin. Tiedekunnassa on kaksi laitosta. Biotieteiden laitos sekä osa ympäristötieteiden laitoksesta sijaitsevat Viikin vihreällä kampuksella Helsingissä. Ympäristöekologian tutkimus ja opetus löytyvät Lahden ympäristökampukselta. Tiedekuntaan kuuluu myös kolme tutkimusasemaa: Lammi, Tvärminne ja Kilpisjärvi. Biotieteellisessä tiedekunnassa on noin 470 tutkijaa, opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 1 300 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 450. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu yli sata maisteria ja yli 40 filosofian tohtoria.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye