Pienipainoisilla keskosilla usein epäterveet elintavat aikuisena

Elintavat voivat osaltaan selittää pikkukeskosten verrokkeja suuremman pitkäaikaissairauksien riskin, arvioi väitöstutkimuksen tekijä, lastentautien erikoislääkäri Nina Kaseva.

Kaseva havaitsi, että pikkukeskosena syntyneet, terveet nuoret aikuiset harrastivat noin 50 prosenttia vähemmän kuntoliikuntaa kuin täysiaikaisena syntyneet. He myös käyttivät päivittäin merkittävästi vähemmän maitotuotteita, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Päivittäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti oli heillä vähäisempää.

Myös stressiin reagoiminen eli niin sanottu stressivaste oli pikkukeskosena syntyneillä osittain verrokkiryhmää vaimeampi. Stressivasteella tarkoitetaan stressin laukaisemia muutoksia kehossa – kuten sykkeen nousua ja hormonaalisia muutoksia. Tulokset vahvistavat aiempia viitteitä stressivasteen ohjelmoitumisesta elämän alkuvaiheissa.

– Pikkukeskoset kokevat elämänsä varhaisvaiheissa stressaavia tilanteita kuten kivuliaita toimenpiteitä tehohoitoon liittyen. Tämä voi muokata stressin aiheuttamia reaktioita läpi elämän, Kaseva toteaa.

Tehohoidon kehittyminen mahdollistaa yhä epäkypsempinä syntyvien keskosten eloonjäämisen. Pikkukeskosiksi kutsutaan alle 1500 gramman painoisena syntyneitä lapsia. Pikkukeskosilla on lisääntynyt riski aikuisiän pitkäaikaissairauksiin kuten osteoporoosiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

Väitöstutkimus laajensi ymmärrystä pikkukeskosena syntymisen ja aikuisiän sairausriskien välisistä mekanismeista. – Pikkukeskosena syntyneet hyötyisivät erityisen paljon terveellisistä elämäntavoista, Kaseva sanoo.

Väitöstutkimuksessa mukana olleet olivat syntyneet pikkukeskosina vuosina 1978–1985 Uudellamaalla. Kaseva teki tutkimuksensa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Lastenklinikalla.

Nina Kaseva väittelee 19.12.2014 Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta aiheesta ”Physical activity, nutrition and stress response in young adults born preterm − determinants of health and disease”. Väitöstilaisuus pidetään Lastenklinikan Niilo Hallman salissa klo 12 (Stenbäckinkatu 11). Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144133

Väittelijän yhteystiedot:

Nina Kaseva, tutkija, LL, lastentautien erikoislääkäri, THL
puh: 0400 837 526
nina.kaseva@thl.fi tai nina.kaseva@fimnet.fi

*************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043