Taloyhtiön korjausurakka päättyi – maksoitko liian suuret viulut?

Laskelma hankerahoituksesta on erittely korjaushankkeen menoista ja rahoituksesta. Ilman laskelmaa osakkaiden on lähes mahdotonta saada tieto hankkeen kokonaiskustannuksista, ja siitä mikä kunkin osakkaan osuus kustannuksista on. Vaikka laskelma näin ollen onkin osakkaan kannalta tärkeä, sen laatimiseen ei ole lakisääteistä velvoitetta.

Osakkaat osallistuvat korjaushankkeen rahoittamiseen yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti. Yhtiöjärjestyksessä voi olla maksuosuuksille erilaisia perusteita ja kertoimia. ”Osakkaiden oikeuksien kannalta on tärkeää, että maksuosuudet jakaantuvat yhtiöjärjestyksessä määritellyin perustein”, korostaa Pynnönen.

Lisäksi Pynnönen muistuttaa, että osakkailta korjaushanketta varten kerättyjä pääomavastikkeita ei saa käyttää sellaisten menojen maksamiseen, jotka kuuluvat maksettavaksi jostain toisesta vastikkeesta. Hanketta varten kerätyllä pääomavastikkeilla on maksettava hankkeesta aiheutuvat kulut, eikä sillä saa kattaa taloyhtiön hoitokuluja.

Korjaushankkeen valmistuttua selviävät toteutuneet kulut. ”Laskelmaan on sisällytettävä varsinaisen urakan kustannusten lisäksi kaikki yhtiölle hankkeesta koituneet kustannukset kuten rakennuttamisen, suunnittelun projektinjohdon, ja jopa harjannostajaisten kulut, jos sellainen on pidetty”, Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta luetteli.

Osakkaiden oikeusturvan kannalta on tärkeää saada selvitys toteutuneista kuluista sekä laskeman vastikeosuuksista tarkistaakseen, että heidän osuutensa vastaavat toteutuneita kuluja ja ovat määräytyneet yhtiöjärjestyksen mukaan. ”Ongelmia syntyy varsinkin, jos hanke ei toteudukaan alkuperäisen budjetin mukaisena”, Virta tiivisti.

Lisätietoja: Kiinteistöliitto, apulaispäälakimies Kristel Pynnönen (puh.nro vain toimitusten käyttöön) puh. 040 5796978 ja kehityspäällikkö Jari Virta, puh. 045 6728168.