Suomalaistutkijat kehittävät ebolan kenttädiagnostiikkaa
Helmikuun alussa käynnistyy kahdeksan ensimmäistä EU:n rahoittamaa tutkimusprojektia, joiden päämääränä on kehittää tehokkaita aseita ebolaa vastaan. Mukana on yli 40 tutkimuslaitosta, yritystä ja avustusjärjestöä Euroopasta, Afrikasta ja Yhdysvalloista. Projekteille on myönnetty rahoitusta yhteensä 215 miljoonaa euroa; pääosa tästä menee rokotetutkimukseen.
– Projektilla, jossa me olemme mukana, on sellainen nimihirviö kuin ”EbolaMoDRAD”, ja se keskittyy diagnostiikan kehittämiseen, kertoo professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Suomalaisten rahoitusosuus on noin 260 000 euroa.
Vapalahden tutkimusryhmän lisäksi Suomesta on mukana myös professori Ilkka Julkusen ryhmä Turun yliopistosta. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi professori Simo Nikkari Sotilaslääketieteen keskuksesta sekä kuopiolainen diagnostiikka-alan yritys Reagena.
– Tavoitteena on rakentaa diagnosointimenetelmiä, jotka ovat turvallisia, luotettavia, ja nopeita – tulokset 15 minuutissa – ja käyttökelpoisia myös epidemiaolosuhteissa Afrikassa, Vapalahti sanoo.
– Meillä on tarkoitus muun muassa viedä ryhmässämme jo kehitettyjä geenimonistustestejä kenttäolosuhteisiin sopiviin laitteisiin sekä kehittää yhdistelmä-DNA-tekniikkaan perustuvia reagensseja vieritestausta varten.
Vaikka tarkoitus on saada testejä käyttöön pikaisesti nykyiseen Länsi-Afrikan ebolaepidemiaan, tavoitteena on kehittää myös muille saman sukuisille filoviruksille soveltuvia testejä, jotta diagnostiset valmiudet olisivat paremmat seuraavissa epidemioissa. Myös immuniteetin toteamisella voi olla jatkossa merkitystä.
Helmikuussa käynnistyvät kahdeksan projektia ovat osa EU:n Innovative Medicines Initiative (IMI) -hankkeisiin kuuluvaa Ebola-tutkimusohjelmaa (the IMI Ebola+ Programme).
Lisätietoa:
Professori Olli Vapalahti
Puh. 050 448 6950
Sähköposti: olli.vapalahti@helsinki.fi
***************************
Ystävällsin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme