Helsingin yliopisto

Suomalaistutkijat löysivät mekanismin, joka saa verisuonet falskaamaan

Jaa
Suomalaiset tutkijat ovat löytäneet mekanismin, joka aiheuttaa nesteen vuotamista verisuonista kudoksiin syövässä ja monissa muissa sairauksissa, esimerkiksi ebolavirusinfektiossa. Havainto voi selittää osittain sen, miksi eräiden lupaavien uusien syöpälääkkeiden kolmannen vaiheen hoitokokeet ovat tuottaneet pettymyksen.

Niin sanottuja angiopoietiiniestäjiä testataan tällä hetkellä lukuisissa kliinisissä kokeissa useissa eri syövissä, muun muassa munasarjasyövässä. Aikaisemmissa kokeissa lääke on vaikuttanut lupaavalta, mutta kolmannen vaiheen hoitokokeiden tulokset ovat olleet pettymys, sillä lääke on pidentänyt potilaiden elossaoloaikaa vain kuukaudella lumelääkettä saaneisiin verrattuna. (http://www.nature.com/nrd/journal/v13/n12/full/nrd4509.html)


Kokeelliset hoidot perustuivat angiopoietiini-1 ja angiopoietiini-2 -nimisten kasvutekijöiden toiminnan estämiseen. Angiopoietiinit ovat soluista erittyviä valkuaisaineita, jotka lisäävät Tie2-valkuaisaineen avulla verisuonten muodostusta. Estämällä niiden toiminta estetään myös uusien verisuonien muodostuminen syöpäkasvaimeen, jolloin kasvain nääntyy hapen ja ravinnon puutteeseen.

Angiopoietiini-2 on kliinisesti merkittävä kasvutekijä paitsi syövässä myös lukuisissa muissa taudeissa, joissa verisuoniston läpäisevyys on lisääntynyt. Tällaisia tauteja ovat muun muassa vakavat infektiot – esimerkiksi ebolaviruksen aiheuttama – ja niistä seuraavat akuutit keuhko- ja munuaisvauriot sekä silmien verisuoniston sairaudet.

Nature Communications -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijat osoittavat, että angiopoietiini-2 voi vaikuttaa verisuoniin muutenkin kuin Tie2-solureseptorin kautta.

– Löysimme uuden, aikaisemmin tuntemattoman tavan, jolla angiopoietiini-2 toimii soluissa ja säätelee verisuonten läpäisevyyttä. Näin se lisää nesteen vuotamista ulos verisuonista, ja se voi myös saada aikaan uusien verisuonien kasvamista, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Pipsa Saharinen.

Saharinen uskoo, että heidän havaintonsa selittää ainakin osittain niitä ongelmia, joita angiopoietiinien toiminnan estämiseen perustuvien syöpälääkkeiden hoitokokeissa esiintyi.

– Havaintomme voi avata uuden mahdollisuuden tehokkaan angiopoietiini-estäjälääkkeen kehittämiseen. Vielä on kuitenkin paljon tutkittavaa – mitä tapahtuu verisuonille, jos blokkaamme tämän toisen angiopoietiini-2:n vaikutuskanavan, ja mihin muuhun se ehkä vaikuttaa?

Saharinen huomauttaa, että verisuonten läpäisevyyteen vaikuttavan mekanismin löytäminen voi kiinnostaa myös muita kuin syöpätutkijoita. – Tästä havainnosta voi olla hyötyä esimerkiksi kun etsitään hoitokeinoja virusten aiheuttamiin verenvuotokuumeisiin.

Tutkimus on tehty Wihurin tutkimuslaitoksessa (http://www.wri.fi/angiopoietins) sekä Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa, ja sitä ovat rahoittaneet myös Suomen Akatemia, Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), Leducq Foundation ja Worldwide Cancer Research.

Viite:
Hakanpaa et al. Endothelial destabilization by angiopoietin-2 via integrin β1 activation. Nature Commuications 30Jan, 2015. DOI:www.nature.com/naturecommunications 10.1038/ncomms6962.

Lisätietoja:

Dosentti Pipsa Saharinen, Helsingin yliopisto ja Wihurin tutkimuslaitos
Puh.02 941 25521 / 050 448 6361 / 040 768 3607
Sähköposti: pipsa.saharinen@helsinki.fi

********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye