Selvitys turvakotien vaikutuksesta: Turvakoti auttaa tehokkaasti, avun hakeminen vaikeaa

Turvakodit auttavat tehokkaasti, mutta niihin hakeutumiselle on esteitä. Tietämättömyys väkivallan vaarallisuudesta, virheelliset käsitykset turvakodista ja ympäristön asenteet aiheuttavat sen, että väkivaltaan ei haeta apua tai turvakotiin lähtemistä lykätään. Avun tarvitsijat yrittävät sinnitellä omin voimin mahdollisimman kauan. Merkittävä syy on myös leimautumisen pelko.
Monelle viimeisen sysäyksen lähteä turvakotiin antavat lapset, heihin kohdistuva väkivalta tai sen uhka ja huoli lasten selviytymisestä. Tiedot käyvät ilmi YTT Auli Ojurin ja Lapin yliopiston professori, dosentti Merja Laitisen tekemästä selvityksestä, jossa haastateltiin 22 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodeista apua hakenutta henkilöä ja 30 työntekijää.

Valtion rahoitus turvakodeille madaltaa avun hakemisen kynnystä

Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Riitta Särkelä pitää selvityksen tuloksista huomion arvoisimpana avun hakemisen vaikeutta.
− Vuoden alusta voimaan tullut turvakotien valtionrahoitus kriisiajan avun osalta madaltaa avun hakemisen kynnystä. Tämä on erinomainen edistysaskel, sillä turvakotipalvelut ovat nyt apua tarvitsevalle täysin maksuttomia. Raha ei ole este avun hakemisella, Särkelä sanoo.
Valtion rahoitus on turvakotityölle ja sen kehittämiselle aivan olennainen, mutta ensi vuodeksi varattu määräraha ei riitä uusien turvakotipaikkojen perustamiseen.
- Perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokevat ovat eriarvoisessa asemassa, riippuen siitä missä päin Suomea asuvat. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa turvakoteja on vähän ja etäisyydet niihin voivat olla todella pitkiä. Lain toimeenpano on valmisteltava niin, että olemassa olevaa turvakotitoimintaa ei vaaranneta, Särkelä sanoo.
Suomessa on parikymmentä turvakotia. Niistä suurin osa, 12, on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten vastuulla. Turvakodeissa on yhteensä noin 120 perhepaikkaa. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskeva yleissopimus suosittaa, että Suomessa pitäisi olla vähintään 500 perhepaikkaa.

Avun ulkopuolelle jää moni

Selvityksen mukaan väkivaltaa koskevan tiedon puute luo virheellisiä mielikuvia myös turvakodeista ja niiden mahdollisuuksista auttaa. Pahimmillaan se estää avun hakemisen. Selvitykseen haastatellut korostavat, että tietoa väkivallasta ja turvakodeista on oltava helposti saatavilla arkisissa ympäristöissä, kuten kouluissa ja erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä sekä sosiaalisessa mediassa.
Turvakoteja käyttää vain hyvin pieni osa väkivaltaa kokeneista. Sitä selittävät palveluiden puute ja suuri kynnys hakea apua. Väkivaltaongelman alkuvaiheessa apua haetaan etenkin julkisen palvelujärjestelmän eri auttajatahoilta.
Auttamisjärjestelmän ulkopuolelle jää satoja tuhansia väkivallan uhreja vuosittain. Poliisin tilaston mukaan puolison tekemän väkivallan kohteeksi joutuu noin 6000 henkilöä vuodessa. (Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011). Selvityksen mukaan joka kolmas suomalainen nainen on kokenut lähisuhteessa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten 12 turvakodista hakee vuosittain apua keskimäärin 1000 aikuista ja 1100 lasta.

Apua hakevat hyötyvät turvakodista

Apua hakeneiden kokemukset turvakodeista saadusta avusta ja tuesta olivat erittäin myönteiset. Keskeisimmäksi auttavaksi asiaksi haastateltavat nostivat turvallisen ihmisen läsnäolon: turvakodissa työntekijät ovat läsnä koko ajan. Fyysisen turvallisuuden tunteen merkitys tuli selvästi esille. Turvakodissa turvaamisen käytännöt yhdistyvät väkivallasta selviytymiseen tähtäävään auttamistyöhön. Haasteltavat arvostivat myös sitä, että turvakodin työntekijät auttoivat käytännön asioiden järjestelyssä, kuten oikeudellisissa asioissa, rikosilmoitusten tekemisessä, lähestymiskieltojen hakemisessa tai tarvittaessa avioeron vireillepanossa. Myös toisilta samaa kokeneilta saatu vertaistuki koettiin hyvin tärkeäksi.

Lapsi ei saa jäädä aikuisen varjoon

Turvakotien työssä keskeistä on lasten auttaminen. Haastatellut kertoivat myönteisistä muutoksista lapsissaan turvakodissa ollessa. Tutkijat muistuttavat kuitenkin, että lapsinäkökulman huomioiminen vaatii tietoista työtä, jotta perheväkivaltatilanteissa lapsi ei jää aikuisten asioiden varjoon. Vanhemmuuden tukeminen koettiin myös varmistuksen saamisena sille, että väkivallasta huolimatta on kyennyt selviytymään äitinä tai isänä.

Turvakoti työnä -selvitys on tehty Ensi- turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakotityön sisällöistä ja vaikutuksista. Selvityksen tekijät ovat YTT, dosentti Merja Laitinen Lapin yliopistosta ja YTT Auli Ojuri. Selvitys on julkaistu kokonaisuudessaan Ensi- ja turvakotien liiton internet-sivulla.