Finanssiala ry

Leasingrahoituksen kasvaminen ennakoi investointien viriämistä

Jaa
Rahoitusyhtiötuotteiden kysyntä on jatkanut kasvuaan heikosta suhdannekehityksestä huolimatta. Yksi viime aikojen suurimmista huolista pk-yrityksissä on ollut pankkien vakuusvaatimusten kiristyminen. Ongelmaan voidaan osaltaan pureutua rahoitusyhtiötuotteilla. Se myös näkyy tuotteiden kasvavassa kysynnässä. Finanssialan Keskusliiton rahoitusyhtiöjohtokunnan puheenjohtaja Timo Ahonen pitää kuluvan vuoden näkymiä varovaisen myönteisenä.

”Positiivinen merkki viimeaikaisissa tutkimuksissa on ollut mm. pk-yritysten kasvuhakuisuus. Viime vuoden lopulla kasvuun kääntynyt koneiden ja teollisuuden laitteiden leasing – ja investointirahoituksen kysyntä antaa myös viitteitä siihen, että yritysten investointihalukkuus olisi viriämässä”, Timo Ahonen toteaa.

Rahoitusyhtiötuotteet pystyvät turvaamaan pk- yritysten rahoitusmahdollisuuksia, sillä leasing- ja investointirahoituksessa rahoitettava kohde toimii vakuutena. Ahosen mukaan esimerkiksi vakuuspulasta kärsiville aloittaville yrityksille sekä voimakkaasti kasvaville yrityksille kohdevakuudellinen rahoitus on usein järkevä rahoitusmuoto. Tämä selittääkin osaltaan rahoitusyhtiötuotteiden hyvää menestystä.

Uuden leasingrahoituksen kysyntä kasvoi viime vuonna peräti 21 %.  Leasingrahoituksessa erot tuotteiden välillä olivat kuitenkin merkittäviä. Esimerkiksi koneiden ja teollisuuden laitteiden leasingrahoitus kasvoi 61 %, mutta IT- ja muiden toimistolaitteiden leasingrahoituksen kysyntä supistui 10 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Myös factoring kasvatti selvästi suosiotaan. Viime vuosien haastava toimintaympäristö on lisännyt tehokkaiden käyttöpääomaratkaisujen kysyntää ja laskusaatavarahoituksella, laskusaatavien myynnillä sekä erilaisilla factoring-pohjaisilla Supply Chain Finance – ratkaisuilla on pystytty vastaamaan tähän tarpeeseen.

Rahoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen tärkeää

Kotimaassa ja EU:ssa on parhaillaan vireillä useita hankkeita, joilla pyritään etsimään keinoja PK- sektorin rahoituslähteiden monipuolistamiseksi.  Timo Ahonen pitää muutosta kannatettavana ja näkee myös rahoitusyhtiötuotteiden roolin kehityksessä tärkeänä.

”On tärkeää, että eri rahoitusmuodoille varmistetaan kansallisissa veroratkaisuissa mahdollisimman yhdenmukainen kohtelu”, Timo Ahonen toteaa. Ahosen mukaan esimerkiksi tuotannollisten investointien korotettu poisto-oikeus tulisi laajentaa mahdollisimman pian koskemaan myös leasingsopimuksella rahoitettavia tuotannollisia kohteita.

Liitteenä FK:n rahoitusyhtiöiden tilastotietoja 

Lisätietoja:

Rahoitusyhtiöjohtokunnan puheenjohtaja Timo Ahonen, SEB Leasing Oy, puh.09 - 61628148

Johtaja Reima Letto, Finanssialan Keskusliitto, puh. 020 793 4244

Viestintäpäällikkö Kristiina Siikala, Finanssialan Keskusliitto, puh, 020 793 4273

 FK:n rahoitusyhtiöt

Finanssialan Keskusliittoon kuuluvat seuraavat rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavat jäsenet: Handelsbanken Rahoitus Oyj, Nordea Rahoitus Suomi Oy, Pohjola Pankki Oyj, Danske Finance Oy sekä SEB Leasing Oy.

Rahoitusyhtiöt keskittyvät kohdevakuudelliseen rahoitukseen (osamaksukaupan rahoitus, leasing, factoring) ja vakuudettomiin kulutusluottoihin (luottokortti- ja kertaluotot). Tuotteisto täydentää pankkikonsernien palvelua.

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi
Finanssialan Keskusliitto (FK) on pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia edustava etujärjestö. Osa jäsenistä hoitaa lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia. FK - JOTTA RAHA RIITTÄISI

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Monihuippuinen työura – Pidempään, paremmin ja yhdessä 5.6.2025 klo 14.00–15.0022.5.2025 10:20:58 EEST | Tiedote

Ikääntyvä Suomi tarvitsee osaamista ja kokemusta koko työuran mitalla. Perinteinen käsitys työurasta yhtenä pitkänä nousuna kohti eläköitymistä ei ole katoamassa. Työura voi kulkea myös polkuna, joka koostuu siirtymisistä, uusista mahdollisuuksista ja useista huipuista. Aiheesta keskustellaan Talouden pyöreän pöydän webinaarissa torstaina 5.6.2025 klo 14.00–15.00.

Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote

Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.

Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote

Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.

Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye